Jatkoselvitykseen ryhtyminen yrityskauppa-asiassa

Päivämäärä

9.8.2010

Diaarinumero

1102/14.00.10/2009

Osapuolet

HKScan Finland Oy / Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan Mikkelin liiketoiminta

Asian vireilletulo

HKScan Finland Oy (”HKScan”) on 9.7.2010 ilmoittanut Kilpailuvirastolle järjestelyn, jossa se hankkii Järvi-Suomen Portti Osuuskunnalta (”Portti”) Portin lihanjalostustoiminnan sekä lihan ja elintarvikkeiden tuotanto-, myynti- ja markkinointitoiminnan Mikkelissä (”Portti Liiketoiminta”).

Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta

HKScan kuuluu pohjoiseurooppalaiseen HKScan-konserniin. Konserni toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Baltian maissa ja Puolassa. Se valmistaa, myy ja markkinoi sian-, naudan- ja siipikarjanlihaa, lihavalmisteita ja valmiita ruokia vähittäiskauppaan, suurkeittiöille sekä teollisuudelle ja vientiasiakkaille. Konsernin liiketoiminnasta Suomessa vastaavat HKScanin tytäryhtiöt HK Ruokatalo Oy ja LSO Foods Oy.

HK Ruokatalo Oy (”HK”) vastaa teollisesta toiminnasta, myynnistä, markkinoinnista, logistiikasta ja kuljetuksista. HK valmistaa ja markkinoi lihaa, lihavalmisteita ja valmisruokia. Valikoimiin kuuluu muun muassa makkaroita, leikkeleitä ja valmiita ruoka-annoksia, keittoja, kastikkeita ja liemiä. HK:n tuotemerkit Suomessa ovat HK ja Kariniemen. Oman ilmoituksensa mukaan yhtiö myös vie lihaa ulkomaille merkittävässä määrin.

LSO Foods (”LSO”) hankkii sopimustuottajiltaan kotimaista sian- ja naudanlihaa HK:n tarpeisiin ja alihankintana myös Portille. Lihanhankinnan ohella LSO:n toiminnan osa-alueita ovat eläinlogistiikka, alkutuotannon kehittämispalvelut sekä rehujen ja tarvikkeiden myynti.

HKScanilla on yhteistyötä lihamarkkinoiden toisen ison toimijan Atria Suomi Oy:n (”Atria”) kanssa. HKScanilla ja Atrialla on yhteistyötä nautojen teurastuksessa. HKScan ja Atria yhdessä Portin kanssa omistavat LTK Osuuskunnan, joka tarjoaa kehityspalveluita lihateollisuudelle. LTK Osuuskunta omistaa MP-Maustepalvelut Oy:n, joka tarjoaa muun muassa mausteita sekä lisä-, pinta- ja sidosaineita elintarviketeollisuudelle. HKScanin ja Atrian yhteisyritys Best-In Oy valmistaa lemmikkieläinten ruokaa. Finnpig Oy puolestaan on LSO:n ja Atrian tytäryhtiön A-Tuottajien omistama sikojen eläinaineksen kehittämiseen perustettu yritys. Lisäksi HKScan ja Atria ovat perustaneet yhdessä Länsi-Kalkkuna Oy ‑nimisen yhteisyrityksen, joka vastaa kalkkunanlihan alkutuotannosta, teurastuksesta sekä leikkuusta ja myy kalkkunanlihaa omistajilleen tuotantokustannushintaan. Honkajoki Oy on teurasjätteiden ja muiden lihateollisuuden sivutuotteiden käsittelystä sekä jalostuksesta vastaava yhtiö, jonka HKScan ja Atria yhdessä omistavat.

HKScan omistaa lisäksi yhdessä Valio Oy:n kanssa varastointi- ja pakastuspalveluja tarjoavan Pakastamo Oy:n. Envor Groupilla ja HKScanilla on yhteisyritys Envor Biotech Oy, joka toimii eläintarviketeollisuuden sivutuotteiden käsittelyn parissa. HKScanilla on myös 49 %:n omistusosuus lihavalmisteita tuottavissa Lihatukku Harri Tamminen Oy:ssä ja Kivikylän Kotipalvaamo Oy:ssä, ja yritykset ovat nyttemmin osa HKScan-konsernia.

Portti on valtakunnallisesti toimiva elintarvikealan yritys, joka valmistaa ja markkinoi lihavalmisteita, välipalatuotteita sekä teollisesti pakattua lihaa. Portin tuotemerkkejä ovat Portti ja Ukkopekka. Yrityskaupan kohteena on Portin Mikkelin tuotantolaitoksessa harjoittama lihanjalostustoiminta sekä lihan ja elintarvikkeiden tuotanto, myynti ja markkinointi vähittäiskaupalle, HoReCa-sektorille sekä teollisuudelle. Portin Mikkelin liiketoimintaan kuuluu erilaisia lihatuotteita ja lihavalmisteita. Valikoimissa on leikkeleitä, makkaroita, teollisesti pakattua lihaa ja ruoanlaitossa käytettäviä tuotteita (erilaiset kuutiot, lastut, suikaleet). Liiketoimintakauppaan sisältyy Mikkelin Tikkalan tehtaan tuotantolaitteisto ja Portin tuotemerkit. Ilmoittajan mukaan yrityskaupan ulkopuolelle jää kokonaan Portin valmisruokatoiminta, jota harjoitetaan Kouvolan tuotantoyksikössä.

Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn

Hkscan-konsernin yhteenlaskettu maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2009 oli noin 2,1 miljardia euroa, josta noin 730 miljoonaa euroa kertyi suomesta. hankinnan kohteena olevan portin liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2009 oli noin 54 miljoonaa euroa ja se kertyi kokonaisuudessaan suomesta. koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Tässä päätöksessä esitetyt kilpailuviraston kannanotot ovat alustavia, eivätkä ne myöskään muodosta tyhjentävää luetteloa mahdollisista kilpailuongelmista.

Relevantit markkinat

Relevantit hyödykemarkkinat

Ilmoittajan mukaan kumpikin yrityskaupan osapuolista toimii seuraavilla tuotemarkkinoilla:

  1. Teollisesti pakattu liha (kuluttajapakattu tuoreliha)
  2. Lihavalmisteet (leivänpäälliset, ruokamakkarat, muu ruoanlaitto)
  3. Lihan ja elintarvikkeiden myynti HoReCa-sektorille
  4. Lihan myynti teollisuudelle jatkojalostusta varten
  5. Private Label -tuotteiden valmistus

Euroopan komissio on tapauskäytännössään[1] katsonut, että tuoreen lihan myynti sekä jatkojalostetut lihavalmisteet kuuluvat eri markkinoille. Komissio on tuoreen lihan myynnin osalta erottanut toisistaan tuoreen lihan myynnin lopulliseen kulutukseen ja tuoreen lihan myynnin teollisuuden jatkojalostukseen. Lisäksi komissio on tapauskäytännössään käsitellyt HoReCa-sektorin myyntiä erikseen vähittäiskaupalle suunnatusta myynnistä.

Teollisesti pakatun lihan markkinat sisältävät sekä tuoreen että pakastetun jatkojalostamattoman lihan. Ilmoittajan mukaan Suomessa on tällöin käytännössä kyse kuluttajapakatusta tuorelihasta. Komissio on tapauskäytännössään[2] määritellyt teollisesti pakatun tuorelihan markkinat edelleen eläinlajeittain (nauta, sika, siipikarja).

Lihavalmisteiden markkinat sisältävät lähtökohtaisesti kaikki sellaiset lihatuotteet, jotka sisältävät myös muita aineksia, kuten mausteita ja suolaa. Lihavalmisteet on valmistettu eri menetelmillä, kuten keittämällä, kuivaamalla tai savustamalla eli kyse on pääasiallisesti kypsistä tuotteista. Komissio on muun muassa Danish Crown/HK/Sokolow -päätöksessä jaotellut jatkojalostetun lihan alasegmentteihin eläinlajeittain (nauta, sika, siipikarja), mutta ilmoittaja katsoo, ettei tämän tyyppinen jaottelu ole lihavalmisteiden kohdalla perusteltua. Lihavalmisteiden tuottajat pystyvät ilmoittajan mukaan käyttämään olemassa olevia resurssejaan eri lihalajien valmistamiseen, eikä ole olemassa olennaisia esteitä eri lihalajien käyttämiseen tuotannossa. Eri eläimien lihaa on ilmoittajan mukaan saatavilla lihavalmisteiden tuottamiseen sekä Suomesta että Suomen ulkopuolelta.

Komissio on myös pitänyt Danish Crown/HK/Sokolow -päätöksessä mahdollisena jatkojalostetun lihan jaottelua 1) tuoresuolattuihin tuotteisiin, 2) leivänpäällisiin, 3) säilykelihaan, 4) ruokamakkaroihin, 5) pateisiin ja piirakoihin, 6) valmisruokiin ja niiden komponentteihin. Käsillä olevan yrityskaupan kohdalla ilmoittajan mukaan markkinoilla merkityksellisimmät alasegmentit ovat leivänpäälliset, ruokamakkarat ja muut ruoanlaittotuotteet sisältäen rouheet, suikaleet, kuutiot, lastut, muut vastaavat tuotteet sekä pekonin. Ilmoittajan mukaan markkinoita tulisi lähtökohtaisesti kuitenkin tarkastella yhtenä kokonaisuutena.

Viitaten komission tapauskäytäntöön[3] ilmoittaja katsoo, että HoReCa-sektoria voidaan tarkastella erillisenä vähittäiskaupalle suunnatusta myynnistä. Komissio erottaa HoReCa-sektorin vähittäiskaupasta, koska esimerkiksi niiden pakkaukset ja tuotteiden koot eroavat toisistaan. Lisäksi tuotteissa käytetään erilaista leikkuuta. HoReCa-sektorissa ja vähittäiskaupassa on myös erilaiset jakelukanavat, markkinointi ja tuotekehittely. HoReCa-sektorissa asiakkaina on muun muassa ravintoloita, suurkeittiöitä sekä kunnallisia toimijoita. Ilmoittajan mukaan HoReCa-sektorilla myynti perustuu kilpailutuksiin, minkä vuoksi markkinaosuudet saattavat vaihdella merkittävästi kilpailutusjaksoittain. Ilmoittajan mukaan asiakkaiden kannalta on olennaista, että toimittaja pystyy toimittamaan asiakkaiden edellyttämän tuotevalikoiman kokonaisuudessaan. Ilmoittajan mukaan sektoria tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena, sillä asiakkaiden kysyntä kohdistuu nimenomaan kokonaistuotevalikoimaan eikä varsinaisesti yksittäisiin tuotteisiin tai tuoteryhmiin. Lisäksi ilmoittaja perustelee näkemystään sillä, että tarjouskilpailuissa kilpailutetaan tavallisesti samalla kertaa useita eri tuotesegmenttejä.

Teollisuuden jatkojalostukseen toimitettavan lihan markkinoille kuuluvat sekä tuoreliha että pakastettu liha. Kyse on ilmoittajan näkemyksen mukaan yksistä merkityksellisistä markkinoista, joille kuuluvat kaikki eri lihalajit. Portin toiminta kyseisillä markkinoilla on ilmoittajan mukaan varsin vähäistä. Tästä syystä ilmoittaja katsoo, ettei järjestelyllä ole vaikutusta näille markkinoille, vaan teollisilla jatkojalostajilla säilyy myös järjestelyn jälkeen vaihtoehtoisia hankintalähteitä tuotannossaan käyttämälleen lihalle. Teolliset jatkojalostajat myös käyttävät tuotannossaan ilmoittajan mukaan merkittävässä määrin Suomen ulkopuolelta tuotua lihaa.

Lihan vähittäismyynnissä Private Label -tuotteiden markkinat ovat ilmoittajan mukaan kasvattaneet merkitystään. Kaupan omien tuotemerkkien alla myydään sekä tuoreita lihatuotteita että lihavalmisteita.

HKScan toimii myös edellä mainittuihin markkinoihin nähden vertikaalisilla markkinoilla, sillä LSO:n toimialana on teuraseläinten hankinta ja teurastus. Portilla ei ole toimintaa näillä liiketoiminta-alueilla, vaan se on ulkoistanut kyseiset toiminnot ja hankkii tarvitsemansa raaka-aineet HKScanilta. Yrityskauppa ei ilmoittajan mukaan näin ollen muuta nykyistä markkinatilannetta. Lisäksi ilmoittaja on toimittanut Kilpailuvirastolle tietoja eläinvälityksestä sekä elinten ja teurasjätteiden myynnistä.

Ilmoittajan näkemys yrityskaupan kannalta relevanttien hyödykemarkkinoiden määrittelystä poikkeaa ainakin osittain Euroopan komission tapauskäytännössään esittämästä jaottelusta. Tässä päätöksessä ei ole kuitenkaan vielä tarvetta ottaa lopullista kantaa relevanttien hyödykemarkkinoiden määrittelyyn, vaan relevanteista markkinoista on tehtävä tarkempi selvitys jatkokäsittelyssä.

Relevantit maantieteelliset markkinat

Maantieteelliset markkinat vähittäiskaupassa ja HoReCa -sektorilla ovat ilmoittajan mukaan kansallisia markkinoita laajemmat. Ilmoittaja viittaa muun muassa komission Danish Crown/Vestjyske Slagterier -tapaukseen[4], jossa komission mukaan lihavalmisteiden markkinat ovat kansallista laajemmat. Ilmoittaja perustelee näkemystään sillä, että Suomeen tuodaan ja Suomesta viedään eri lihalajeja merkittävässä määrin, eikä teollisuudelle tai kuluttajille ole suurta merkitystä lihan alkuperämaalla. Ilmoittaja katsoo, että sikojen ja nautojen hankintahinnat myös muodostuvat kansainvälisessä hinnanmuodostusprosessissa, vaikka hankinnat tehtäisiin pääasiassa Suomesta. Ilmoittajan arvion mukaan lihatuotteiden viennille ja tuonnille ei ole olemassa merkittäviä esteitä etenkään EU-alueella. Tuonti merkitsee liha-alan toimijoille ilmoittajan mukaan siten vähintään potentiaalista kilpailupainetta.

Komissio on kuitenkin esimerkiksi Danish Crown/Steff-Houlberg -päätöksessään[5] todennut, että jatkojalostettujen sianlihatuotteiden maantieteellisiä markkinoita voidaan pitää kansallisina, koska tuottajat voivat erilaistaa tuotteitaan eri EU-maiden välillä. Tämä erilaistaminen perustuu siihen, että tuotteita valmistetaan vastaamaan tiettyjä kansallisia kuluttajien mieltymyksiä.

Myös Kilpailuviraston selvitysten perusteella yrityskaupan ilmoittajan näkemyksestä poiketen liha-alalla kotimaisuudella vaikuttaisi olevan merkitystä ainakin joidenkin tuotteiden osalta. Tässä päätöksessä ei ole kuitenkaan tarvetta ottaa lopullista kantaa markkinoiden määrittelyyn, vaan relevanteista maantieteellisistä markkinoista on tehtävä tarkempi selvitys jatkokäsittelyssä.

Markkinoiden koko ja kilpailuasetelma

Edellä kuvatun mukaisesti yrityskaupan ilmoittajan näkemys markkinamäärittelystä poikkeaa ainakin osittain sekä Euroopan komission aiemmasta tapauskäytännöstä että eräiden Kilpailuviraston kuulemien lausunnonantajien näkemyksistä. Kilpailuvirasto onkin asian alustavassa tarkastelussa ja tässä päätöksessä jaotellut markkinat ilmoittajan markkinamäärittelyä tarkemmin.

Teollisesti pakattu liha

Seuraavassa esitetään ilmoittajan arvio teollisesti pakatun lihan markkinoiden koosta ja osapuolten yhteenlasketusta markkinaosuudesta lihalajeittain jaoteltuna Suomessa vuonna 2009:

kokonaismarkkinoiden volyymi (tn) kokonaismarkkinoiden arvo (1000 €) osapuolten markkinaosuus
sika 17 600 133 400 [20–30][6] %
nauta 3 250 50 800 [10–20] %
siipikarja (ml. jauheliha) 34 000 223 200 [40–50] %
jauheliha (sika/nauta) 24 700 167 200 [20–30] %

Ilmoittajan mukaan tärkeimmät kilpailijat teollisesti pakatun lihan markkinoilla ovat Atria (sika [20–30] %, nauta [10–20] %, siipikarja [30–40] %, jauheliha [20–30] %), Snellman (sika [10–20] %, nauta [10–20] %, jauheliha [10–20] %), Kesko (sika [1–10] %, nauta [1–10] %, siipikarja [1–10] %, jauheliha [10–20] %), Pouttu (sika [10–20] %, siipikarja [1–10] %) ja Saarioinen (sika [1–10] %, nauta [10–20] %, siipikarja [1–10] %).

Lihavalmisteet

Lihavalmisteiden markkinoiden osalta leivänpäällisten, ruokamakkaroiden ja muiden ruoanlaittotuotteiden markkinatiedot on jaettu edelleen seuraaviin alaryhmiin. Tiedot ovat Suomen markkinoilta vuodelta 2009.

kokonaismarkkinoiden volyymi (tn) kokonaismarkkinoiden arvo (1000 €) osapuolten markkinaosuus
kokoliha 20 500 237 500 [10–20] %
meetvursti 5 400 70 800 [10–20] %
leikkelemakkarat 14 500 87 300 [10–20] %
grillimakkarat 22 000 108 000 [30–40] %
lenkit 15 000 57 000 [40–50] %
nakit 17 000 90 200 [50–60] %
rouheet, suikaleet, kuutiot, lastut ym. 2 250 17 200 [10–20] %
pekoni 1 600 16 300 [60–70] %

Ilmoittajan näkemyksen mukaan vuonna 2009 lihavalmisteiden markkinoilla tärkein kilpailija oli Atria (kokoliha [20–30] %, meetvursti [10–20] %, leikkelemakkarat [40–50] %, grillimakkarat [40–50] %, lenkit [20–30] %, nakit [20–30] % ja pekoni [20–30] %). Lisäksi markkinoilla toimivat muun muassa Snellman, Saarioinen ja Pouttu.

HoReCa-sektori

Seuraavassa ilmoittajan arvio vuoden 2009 markkinatiedoista on jaettu lihavalmisteiden osalta päätuoteryhmittäin ja pakatun lihan osalta lihalajeittain. Ilmoitetuissa kokonaismarkkinatiedoissa ei ole mukana pika- ja noutotukkujen eikä tuonnin osuuksia. Tämän vuoksi osapuolten todelliset markkinaosuudet ovat ilmoittajan mukaan esitettyjä markkinaosuuksia noin puolta pienempiä.

HoReCa-sektori / lihavalmisteiden ja teollisesti pakatun lihan markkinat Suomessa vuonna 2009:

kokonaismarkkinoiden volyymi (tn) kokonaismarkkinoiden arvo (1000 €) osapuolten markkinaosuus
leivänpäälliset 9 000 24 000 [30–40] %
ruokamakkarat 12 800 18 150 [40–50] %
muu ruuanlaitto 3 800 8 000 [50–60] %
sianliha 5 200 14 000 [30–40] %
naudanliha 8 000 31 000 [20–30] %
siipikarjanliha 8 600 23 000 [30–40] %

Ilmoittajan näkemyksen mukaan vuonna 2009 HoReCa-sektorilla tärkein kilpailija oli Atria (leivänpäälliset [30–40] %, ruokamakkarat [30–40] %, muu ruuanlaitto [30–40] %, sianliha [30–40] %, naudanliha [30–40] % ja siipikarjan liha [30–40] %). Lisäksi markkinoilla toimivat muun muassa Snellman ja Saarioinen.

Teollisuuden jatkojalostukseen toimitettava liha

Teollisuuden jatkojalostukseen toimitettavan lihan vuoden 2009 Suomen markkinatiedot lihalajeittain arvioituna ovat seuraavat:

kokonaismarkkinoiden volyymi (tn) kokonaismarkkinoiden arvo (1000 €) osapuolten markkinaosuus
sika 87 800 166 900 [1–10] %
nauta 10 000 25 500 [20–30] %
siipikarja 12 500 32 500 [40–50] %

Teollisuuden jatkojalostukseen toimitettavan lihan markkinoilla tärkeimmät kotimaiset kilpailijat ovat ilmoittajan mukaan Atria (sika [20–30] %, nauta [20–30] % ja siipikarja [30–40] %), Snellman (nauta [1–10] %) ja Saarioinen (nauta [1–10] %). Tuontilihan osuus markkinoista on ilmoittajan arvion mukaan sianlihassa [50–60] %, naudanlihassa [40–50] % ja siipikarjan lihassa [30–40] %.

Private Label -tuotteet

Ilmoittajan mukaan Private Label -tuotteiden valmistus perustuu vähittäiskaupan tekemiin kilpailutuksiin ja tästä syystä kaupan omalla merkillä valmistettavien tuotteiden valmistaja voi vaihdella. Private Label -markkinoiden arvo vuonna 2009 oli ilmoittajan mukaan yhteensä 111,8 miljoonaa euroa, josta osapuolten yhteinen markkinaosuus oli [50–60] %. Private Label -tuotteiden valmistuksesta ilmoittajalla ei ole käytössä volyymi- eikä kilpailijatietoja.

Yrityskaupan kilpailuvaikutusten alustava arviointi

Yrityskaupan myötä tuoreen lihan ja lihavalmisteiden markkinoilta Suomessa poistuu kokonaan yksi toimija. Hankkimalla Portilta Mikkelin tuotantolaitoksen HKScan saa omalle liharaaka-aineelleen lisää jatkojalostuskapasiteettia.

Edellä kuvatulla alustavalla jaottelulla HKScanilla on jo ennen yrityskaupan toteuttamista melko korkea markkinaosuus osassa tuotteista. Yrityskaupan toteuttamisen myötä HKScanin asema vahvistuu entisestään. Useissa tuotteissa yrityskaupan osapuolten yhteenlasketut markkinaosuudet kohoavat yli [30–40] %:n ollen korkeimmillaan [60–70] %.

Eräiden Kilpailuviraston markkinatoimijoilta saamien lausuntojen mukaan erityisesti kuluttajien arvostamien brändituotteiden osalta HKScan käyttää jo tällä hetkellä hyödykseen merkittävää markkinavoimaansa suhteessa vähittäiskauppaan. Se, että HKScan saa yrityskaupan myötä haltuunsa myös Portin tuotemerkit, saattaa osaltaan entisestään vahvistaa HKScanin neuvotteluasemaa suhteessa sen asiakkaisiin. Lausunnoissa on myös esitetty, että yrityskaupan myötä asiakkaiden vaihtoehdot vähenevät ja tarjonta yhdenmukaistuu.

Eräiden lausuntojen mukaan varsinkin liha-alan pienet yksityiset toimijat ovat raaka-ainehankinnoissaan varsin riippuvaisia HKScanista, Atriasta ja Portista. Kyseisten liharaaka-ainetoimittajien merkitys korostuu erityisesti kotimaisen lihan kohdalla. Koska yrityskaupan toteuttamisen jälkeen Portti ei enää toimi vaihtoehtona HKScanille ja Atrialle, pienempien toimijoiden raaka-aineen hankintavaihtoehdot kapenevat ja jatkossa ne ovat lähes kokonaan HKScanin ja Atrian raaka-ainetoimitusten varassa.

HKScan ja Atria ovat liha-alalla Suomessa ainoita toimijoita, joiden liiketoiminta kattaa koko tuotantoketjun alkutuotannosta lopputuotteisiin, mikä mahdollistaa niille varsin riippumattoman aseman markkinoilla niiden kilpailijoihin verrattuna. Valtaosa muista HKScania ja Atriaa pienemmistä toimijoista sen sijaan voivat esimerkiksi liharaaka-aineen osalta olla riippuvaisia HKScanista ja Atriasta. Markkinat ovatkin hyvin keskittyneet näille kahdelle suurimmalle toimijalle. Yrityskaupan myötä ala keskittyy entisestään, koska Portin osaltaan HKScanille ja Atrialle tuoma kilpailupaine poistuu kokonaan. HKScan ja Atria hallitsevat markkinoita valtaosassa tuotteita ja niiden yhteenlasketut markkinaosuudet ovat pääsääntöisesti 50–85 %. HKScan ja Atria eivät Kilpailuviraston alustavien selvitysten mukaan kohtaa kilpailupainetta mahdollisista uusista markkinoille tulijoista, koska muun muassa korkeat investointikustannukset estävät alalle tuloa ja näin ollen niillä on mahdollisuus säilyttää markkina-asemansa jatkossakin. Kilpailuviraston alustavien selvitysten perusteella liha-alan markkinoissa saattaakin olla piirteitä, jotka antavat HKScanille ja Atrialle mahdollisuuden sovittaa yhteen käyttäytymistään. Tällaisia piirteitä saattavat viraston alustavan arvion mukaan olla muun muassa HKScanin ja Atrian rakenteellinen yhteistyö yhteisyrityksissä ja koko tuotantoketjun kattava varsin samankaltainen tuotevalikoima. Portin kilpailupaineen poistuminen yrityskaupan myötä saattaa osaltaan helpottaa jatkossa HKScanin ja Atrian yhteistyötä.

Johtopäätös

Alustavan tarkastelun perusteella keskittymän asema saattaa vahvistua edellä kuvatulla tavalla useilla markkinoilla. tästä syystä on tarpeen selvittää täsmällisemmin relevanttien markkinoiden määrittelyä ja keskittymän asemaa näillä markkinoilla. asiassa on aiheellista tutkia keskittymän kilpailuvaikutuksia yksityiskohtaisesti jatkokäsittelyssä.

Ratkaisu

Kilpailuvirasto ryhtyy asiassa jatkoselvitykseen, jossa tutkitaan, johtaako käsiteltävänä oleva yrityskauppa kilpailunrajoituslain 11 d §:ssä tarkoitettuun sellaisen määräävän markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.

Sovelletut säännökset

Kilpailunrajoituslaki (303/1998, 318/2004) 11, 11 a, 11 b, 11 e §.

Muutoksenhaku

Kilpailunrajoituslain 21 §:n perusteella tähän kilpailuviraston päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.


[1] IV/M.1313 – Danish Crown/Vestjyske Sagterier, 9.3.1999, COMP/M.2662 – Danish Crown/Steff-Houlberg, 14.2.2002, COMP/M.3337 – Danish Crown/Flagship Foods, 17.6.2004, COMP/M.3522 – Danish Crown/HK/Sokolow, 13.9.2004

[2] Ks. esimerkiksi IV/M.1313 – Danish Crown/Vestjyske Sagterier, 9.3.1999, kohta 43 ja COMP/M.3522 – Danish Crown/HK/Sokolow, 13.9.2004, kohta 9.

[3] Ks. esimerkiksi COMP/M.3337 – Danish Crown/Flagship Foods, 17.6.2004.

[4] IV/M.1313 – Danish Crown/Vestjyske Sagterier, 9.3.1999.

[5] COMP/M.2662 – Danish Crown/Steff-Houlberg, 14.2.2002.

[6] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.