Asian vireilletulo
Valio Oy (jäljempänä Valio) on ilmoittanut Kilpailuvirastolle 3.3.2000 kilpailunrajoituslain (303/98) 3 a luvun yrityskauppasäännösten mukaisesti, että se on hankkinut Osuuskunta Maito-Pirkan (Maito-Pirkka), Kainuun Osuusmeijerin (Kainuun OM) ja Aito Maito Fin Oy:n (Aito Maito) liiketoimintoja.
Kilpailuvirasto päätti 3.4.2000 ryhtyä asiassa kilpailunrajoituslain 11 e §:n mukaiseen jatkoselvitykseen.
Osapuolet ja näiden liiketoiminnat
Valio ja Valioryhmän osuuskunnat
Valion omistaa 34 osuuskuntaa. Valioryhmään kuuluvat Valio-konserni sekä ne Valion omistajameijerit, jotka ovat solmineet Valion kanssa markkinointisopimuksen tai toimivat hankintaosuuskuntina maidon toimittamiseksi tiloilta Valion jalostuslaitoksiin. Valion osakkaina on myös osuuskuntia, jotka eivät ole edellä mainitulla tavalla yhteistyössä Valion kanssa.
Valioryhmään kuuluvat osuuskunnat harjoittavat maidonjalostusta tai ne ovat yksinomaan hankintaosuuskuntia. Kummankin tehtäviin kuuluu maidon hankinta, keräily ja neuvonta. Valioryhmän jalostavat osuuskunnat harjoittavat lisäksi maidonjalostusta. Viimeksi mainitut markkinoivat maitovalmisteet Valion kautta. Kotimaassa maitoa Valioryhmän meijereihin toimitti vuoden 1999 lopussa noin 16 500 maidontuottajaa. Maaliskuun lopussa 1999 päättyneenä niin sanottuna kiintiövuonna raakamaitoa toimitettiin meijereihin Suomessa yhteensä 2 325 miljoonaa litraa. Valioryhmän osuuskunnat toimittivat vuonna 1999 Valiolle 1 585 miljoonaa litraa raakamaitoa eli 68,2 % koko maan meijerimaitomäärästä.
Valioryhmä on vertikaalisesti integroitunut useiden maitotuotteiden valmistukseen, jakeluun ja markkinointiin. Valiolla on teollista tuotantoa 18 paikkakunnalla, joko omissa tai osuuskunnilta vuokraamissaan tuotantolaitoksissa. Valio jalostaa ja markkinoi maitoa, maitovalmisteita ja muita elintarvikkeita. Sen tuotevalikoimaan kuuluu yli 800 tuotetta. Se jakelee valmistamansa tuotteet pääasiassa omilla kuljetuksilla suoraan vähittäiskauppoihin.
Valio-konsernin liikevaihto vuonna 1999 oli noin 7,45 mrd mk, josta kotimaan toimintojen osuus oli noin 70 %. Sen liikevaihdosta tuoretuotteet muodostavat 38 %, juustot 32 %, ravintorasvat 12 %, jauheet 7 %, jäätelöt 5 % ja muut tuotteet 6 %.
Valioryhmän osuuskuntien tehtävänä on raakamaidon keräily. Raakamaidosta maksetaan kuukausittain tiettyä sopimushintaa ja osuuskuntakohtaisia niin sanottuja jälkitilejä, joiden suuruus riippuu muun muassa Valion ja osuuskunnan tuloksesta. Liiketoiminnasta syntynyt tulos siirretään Valiolle maitonsa myyneille osuuskunnille maidon lisähintana, mutta Valio jakaa myös osinkoja.
Valiossa toimii niin sanottu Maitopooli, joka käytännössä vastaa raakamaidon hankinnan, keräilyn ja toimitusten organisoinnista. Maitopooli tekee osuuskuntien kanssa sopimukset ostettavan maidon määrästä ja laadusta, laatii keräilysuunnitelmat ja ohjaa raaka-aineet laitoksille tuotekannattavuuden mukaan. Lisäksi Maitopooli tarjoaa tuottajille jäsensuhde- ja alkutuotannon palveluja.
Maito-Pirkka
Maito-Pirkka on Pirkanmaalla toimiva meijeriosuuskunta. Sillä on meijeri Tampereella, jossa se valmistaa nestemaitotuotteita, jogurttia, voita sekä kuorittua ja vakioitua maitoa.
Maito-Pirkan jalostama vuotuinen maitomäärä on noin 110 milj. l. Sen liikevaihto vuonna 1998 oli noin 300 milj. mk. Sillä on noin 1 500 tuottaja-omistajaa.
Kainuun OM
Kainuun OM:llä on meijeri Sotkamossa, jossa se valmistaa maitoja, kermoja, piimätuotteita, juustoleipää, maitopohjaisia UHT-tuotteita, mehuja, keittoja, kastikkeita, voita ja maitojauheita. Lisäksi se valmistaa luomumaitoa ja sillä on yhteistyösopimus jogurttien valmistamisesta lisenssillä ranskalaiselle Danone Groupille (jäljempänä Danone).
Kainuun OM:n jalostama vuotuinen maitomäärä on noin 85 milj. l. Sen liikevaihto vuonna 1998 oli noin 370 milj mk. Sillä on noin 1 100 tuottaja-omistajaa.
Aito Maito
Aito Maito on Maito-Pirkan ja Kainuun OM:n välinen yhteisyritys. Sen tehtävänä on vastata Maito-Pirkan ja Kainuun OM:n valmistamien tuotteiden markkinointi-, myynti- ja jakelutoiminnoista. Aito Maito toimittaa kyseisiä tuotteita lähinnä vähittäiskauppaan muun muassa ”Aito” ja ”Into” tuotemerkeillä.
Lisäksi Aito Maito teettää ”Aito”-tuotemerkillä raejuustoja Osuuskunta Maitomaassa (jäljempänä Maitomaa), rahkaa Osuuskunta Maitokolmiossa (Maitokolmio) ja pieniä määriä edam-juustoa Juustokaira Oy:ssä.
Kilpailuvirasto on myöntänyt Maito-Pirkalle ja Kainuun OM:lle poikkeusluvan Aito Maidossa toteutettavaan yhteistyöhön.[1] Poikkeuslupa koskee muun muassa myyntihinnoista sopimista ja markkinoiden jakamista lupapäätöksestä tarkemmin ilmenevin rajoituksin.
Jäljempänä Aito Maitoa, Kainuun OM:ä ja Maito-Pirkkaa yhdessä kutsutaan Aito Maito -ryhmäksi.
Järjestely
Valio on tehnyt Maito-Pirkan, Kainuun OM:n ja Aito Maidon kanssa 25.1.2000 sopimukset, joilla Valio vuokraa Maito-Pirkalta ja Kainuun OM:ltä niiden jalostukseen ja markkinointiin liittyvät kiinteistöt, koneet ja laitteet. Vuokrasopimus on voimassa 10 vuotta, jonka jälkeen vuokrakohteet siirtyvät Valiolle. Sopimuksen voimaantulon jälkeen Valio vastaa kaikista jalostus- ja markkinointitoimintaan liittyvistä kuluista sekä vuokrattuihin koneisiin ja laitteisiin liittyvistä uusinta- ja korvausinvestoinneista.
Valio ostaa Maito-Pirkalta ja Kainuun OM:ltä liiketoimintaan liittyvän irtaimen käyttö- ja vaihto-omaisuuden. Kaikki Maito-Pirkan ja Kainuun OM:n jalostustoimintaan sekä niiden yhteisesti omistaman Aito Maidon markkinointiin ja jakeluun liittyvät työntekijät siirtyvät Valion palvelukseen.
Aito Maito -ryhmä siirtää Valiolle kaikki jalostustoimintaan sekä tuotteiden myyntiin ja jakeluun liittyvät sopimukset. Valiolle siirtyvät myös keskeiset tavaramerkit kuten ”Aito” ja ”Into”. Maito-Pirkka ja Kainuun OM jäävät huolehtimaan omilla toimialueillaan maidon keruusta ja siihen liittyvistä hankinnoista.
Valion mukaan kyseinen järjestely on kilpailunrajoituslain 11 §:n 2 kohdan tarkoittama elinkeinonharjoittajan koko liiketoiminnan tai sen osan hankinta.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskauppavalvontasäännösten soveltuminen järjestelyyn
Valio on solminut edellä selostetun sopimuksen Maito-Pirkan ja Kainuun OM:n kanssa. Järjestelyssä Valio hankkii tosiasiallisen päätäntävallan Maito-Pirkan ja Kainuun OM:n keräämän raakamaidon jalostukseen sekä jalosteiden markkinointiin ja jakeluun. Valiolle siirtyy vastuu jalostustoiminnan kuluista ja investoinneista. Lisäksi Valiolle siirtyy jalostustoimintaan sekä tuotteiden myyntiin ja jakeluun liittyvät sopimukset, henkilökunta ja tavaramerkit. Kysymys on siten kilpailunrajoituslain 11 §:n 2 kohdassa tarkoitetusta yrityskaupasta.
Valion maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 1998 oli noin 7 628 milj. mk, Maito-Pirkalta siirtyvän liiketoiminnan [300–400] milj. mk ja Kainuun OM:ltä siirtyvän liiketoiminnan liikevaihto [300–400] milj. mk.[2] Kyseistä liiketoimintaa harjoitetaan Suomessa.
Näin ollen järjestely kuuluu kilpailunrajoituslain yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Relevantit markkinat
Relevantit hyödykemarkkinat
Valion on ilmoituksessaan katsonut, että relevantit hyödykemarkkinat koostuvat seuraavista erillisistä markkinoista:
- raakamaidon keräily ja hankinta
- raakamaidon toimitukset muille valmistajille
- vakioitu maito
- kuorittu maito
- raakakerma
- nestemaitotuotteiden (maito, piimä, kerma, viili) valmistus
- tuoretuotteiden jakelu vähittäiskauppaan ja suurkeittiöihin
- maitojauheet
- jogurtit
- voi ja kääremargariini
- rasvalevitteet
- jälkiruokakastikkeet
- rahka
- pehmytjäätelö
- jäätelö
- leipäjuusto
- raejuusto
- muut juustot
- pasha
- smetana
- ranskankerma
- vanukkaat
- maitopohjaiset lastenruoat
- mehut ja mehujuomat
Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskaupan kilpailuvaikutusten arvioinnin kannalta relevantit hyödykemarkkinat voidaan pääpiirteissään määritellä edellä mainitulla tavalla. Kuitenkin Kilpailuviraston arvion mukaan voi ja kääremargariini saattavat kuulua erillisille relevanteille markkinoille. Lisäksi juustojen ja mahdollisesti jogurttien, jäätelön ja lastenruokien markkinat saattavat jakautua useampiin relevantteihin markkinoihin. Edellä mainittu markkinoiden tarkempi jaottelu ei kuitenkaan muuta keskittymän arvioinnin johtopäätöksiä. Markkinamäärittely vastaa myös useimpien Kilpailuviraston kuulemien markkinaosapuolten näkemystä relevanteista markkinoista.
Korkein hallinto-oikeus, kilpailuneuvosto ja Kilpailuvirasto ovat aiempien tapausten yhteydessä päätyneet siihen, että nestemaitotuotteet muodostavat relevantit hyödykemarkkinat, kun asiaa tarkastellaan meijereiden asiakkaiden näkökulmasta.[3] Vähittäisliikkeet ylläpitävät määrättyä maitotuotevalikoimaa, johon kuuluu nestemaitotuotteita ja jatkojalosteita. Kuluttajien tarpeista ja tyypillisestä ostokäyttäytymisestä seuraa, että nestemaitotuotteet ovat vähittäiskaupan välttämättömiä perustuotteita, joiden osalta tuotteen valmistajalla on vähäisempi merkitys kuin pidemmälle jalostettujen maitotuotteiden osalta. Kauppiaat pitävät kaikkia tärkeimpiä nestemaitotuotteita valikoimassaan eivätkä voi korvata yksittäisiä nestemaitotuotteita keskenään. Tuoteryhmäkohtaisen tarkastelun puolesta kuitenkin puhuu se, että yleensä kauppiaat ostavat kaikki nestemaitotuotteet samalta toimittajalta, joskin suurimmissa liikkeissä monesti on tarjolla useamman valmistajan maitonesteitä. Samaan suuntaan vaikuttavat kuljetus, hinta ja säilyvyys. Lisäksi käsillä olevan tapauksen kilpailuoikeudellisen analyysin lopputulos ei riipu nestemaitotuotteiden markkinamäärittelyn yksityiskohdista.
Relevantit maantieteelliset markkinat
Valion ilmoituksen mukaan raakamaidon hankinnan, raakamaidon toimitusten muille meijereille, valmiiden nestemaitotuotteiden, leipäjuuston, raejuuston, rahkan, pashan ja tuoretuotteiden jakelun markkinat ovat valtakunnalliset. Muiden ilmoituksessa määriteltyjen tuotteiden maantieteellisten markkinoiden Valio katsoo olevan Suomea laajemmat.
Kilpailuvirasto on päätynyt arvioon, että raakamaidon keräilyn ja nestemaitotuotteiden maantieteelliset markkinat saattavat olla alueelliset; niin sanottujen premiumjogurttien, joidenkin erikoisjuustojen sekä jälkiruokakastikkeiden maantieteelliset markkinat saattavat olla Suomea laajemmat ja muiden tuotteiden maantieteelliset markkinat ovat ilmeisesti Suomen laajuiset. Yksityiskohtainen maantieteellisten markkinoiden määrittely ei kuitenkaan ole tarpeen yrityskaupan kilpailuvaikutusten arvioimiseksi.
Korkein hallinto-oikeus, kilpailuneuvosto ja Kilpailuvirasto ovat aiemmin päätyneet siihen, että nestemaitotuotteiden markkinat ulottuvat maantieteellisesti koko Suomen alueelle ja että raakamaidon maantieteelliset markkinat ovat alueelliset.[4] Raakamaidon osalta johtopäätöstä on perusteltu muun muassa sillä, että vaikka raakamaitoa jossain määrin kuljetetaan tuotantoalueilta toisille, tehokkaan maidonkeräilyn järjestäminen ja kuljetuskustannusten minimoiminen käytännössä aiheuttavat sen, että raakamaitomarkkinat ovat luonteeltaan alueelliset.
Selvitystensä perusteella Kilpailuvirasto pitää mahdollisena, että nestemaitotuotteiden maantieteelliset markkinat saattavat kuitenkin olla kansallisia markkinoita suppeammat. Aiemmissa tapauksissa valtakunnallisia nestemaitotuotteiden markkinoita on perusteltu muun muassa sillä, että Valio tuo pääkaupunkiseudulle nestemaitotuotteita Pohjanmaalta sekä Itä- ja Keski-Suomesta, koska pääkaupunkiseudulla kulutus on maantieteellisistä alueista suurin, eikä alueella ei ole riittävästi nestemaitoa jalostavia tuotantolaitoksia. Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan väestöpohja on suppea eikä Valion kilpailijoiden ilmeisesti kannata kuljettaa nestemaitotuotteita näille alueille. Valio on ainoa, joka pystyy toimittamaan nestemaitotuotteita valtakunnallisesti ja se on kilpaillut Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa ensisijaisesti Kainuun OM:n kanssa. Keskittymän seurauksena kilpailuolosuhteet viimeksi mainituilla alueilla saattavat poiketa olosuhteista Etelä-Suomessa.
Ilmoittajan mukaan maitojauheen markkinat ovat Suomea laajemmat. Tätä perustellaan maitojauheen säilyvyydellä, alhaisilla kuljetuskustannuksilla ja sillä, että maitojauheille noteerataan maailmanmarkkinoilla hinnat raaka-ainepörssissä.
Kuitenkin Finfood – Suomen Ruokatieto ry:n (jäljempänä Finfood) ylläpitämän Joutsenlippu-merkin uudistettujen sääntöjen mukaan maitoa sisältävien tuotteiden maidon, mukaan luettuna maitojauhe, on oltava kokonaan suomalaista, jotta tuotteissa voidaan käyttää Joutsenlippu-merkkiä.[5] Tuotteen kotimaisuudella ja Joutsenlippu-merkillä on merkitystä tuotteiden menekin ja elintarvikkeiden markkinoinnin kannalta. Finfoodin tutkimusten mukaan useat kuluttajat pitävät Joutsenlipulla varustettuja elintarvikkeita vastaavia merkitsemättömiä tuotteita turvallisempina ja neljä viidestä kuluttajasta sanoo ostavansa maitotuotteita ainoastaan, jos ne ovat suomalaisia.[6] Elintarvikeyritykset eivät voi kotimaisille markkinoille tarkoitetuissa tuotteissa korvata kotimaista maitojauhetta tuontituotteilla, jos kotimaisuus ja Joutsenlippu-merkki vaikuttavat oleellisesti asiakkaiden ostopäätökseen. Näin ollen maitojauheiden markkinat saattavat olla asiakkaista riippuen joko kansalliset tai sitä laajemmat.
Kilpailuvaikutusten arviointi
Yrityskaupan keskeiset kilpailuongelmat liittyvät raakamaidon hankintaan, vakioidun ja kuoritun maidon sekä raakakerman kauppaan, nestemaitotuotteiden valmistukseen sekä kotimaisen maitojauheen kauppaan.
Valiolla on useita meijereitä, joista monet ovat erikoistuneet tuottamaan vain tiettyä tuoteryhmää. Monet Valion kilpailijoista valmistavat sen sijaan kapeampaa tuotevalikoimaa. Toisaalta useat edellä mainitut relevantit markkinat kytkeytyvät toisiinsa vertikaalisesti esimerkiksi raaka-aineiden tai tuoretuotteiden jakelun kautta. Valion meijerit ovat sijoittuneet eri puolille maata, kun taas kilpailijoiden maantieteellinen kattavuus on vähäisempää. Tästä syystä jäljempänä ”Muut tuotemarkkinat” jaksossa tarkastellaan kaikkia relevantteja tuotemarkkinoita Valion laajaan tuotevalikoimaan, sen käytössä olevaan tuotantokapasiteettiin ja koko maan kattavaan jakelujärjestelmään perustuvan markkinavoiman osoittamiseksi. Yksityiskohtainen määräävän markkina-aseman tunnistaminen kaikilla relevanteilla markkinoilla ei kuitenkaan ole tarpeen yrityskaupasta aiheutuvien kilpailuongelmien poistamiseksi.
Raakamaidon keräily ja hankinta
Maitotilat ovat tavallisesti tuottajaosuuskuntien jäseniä. Osuuskuntien ja niiden jäsenten väliset suhteet ovat periaatteiltaan samat kaikissa osuuskunnissa. Jäsenet maksavat osuuskunnalle osuusmaksun (tyypillisesti muutamia kymmeniä tuhansia markkoja), jolle osuuskunta maksaa korkoa. Osuuskuntaan kuuluva tuottaja on periaatteessa sitoutunut myymään ja osuuskunta vastaanottamaan kaiken tuottajan toimittaman laatuluokitukset täyttävän raakamaidon. Sitoumuksesta poikkeamiselle ei ole sanktioita, mutta käytännössä sitoumuksesta poikkeaminen on harvinaista.
Tuottaja voi erota osuuskunnasta ilmoituksella, mutta eronnut jäsen saa sijoittamansa osuusmaksun takaisin osuuskuntalain 30 §:n mukaisesti aikaisintaan vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jolloin irtisanoutuminen tapahtui. Tämä saattaa hillitä halukkuutta osuuskunnan vaihtamiseen. Sen sijaan jos näköpiirissä on osuuskunnan ajautuminen taloudellisiin vaikeuksiin, tuottajille voi syntyä houkutus siirtyä nopeasti toiseen osuuskuntaan varmistaakseen osuusmaksun palautuksen ja osuuskunnan ostovelan suorittamisen. Tällainen tuottajapako saattaa edelleen voimistaa osuuskunnan taloudellisia vaikeuksia.
Yksittäinen tuottaja ei aina voi siirtyä toiseen osuuskuntaan, koska maitoa ei voi kannattavasti kerätä kaukana maatilalta sijaitsevaan meijeriin taikka kaukana meijerin keräilyreiteistä. Osuusmeijerin vaihtaminen on houkuttelevinta meijerien hankinta-alueiden rajojen läheisyydessä sijaitseville tuottajille. Toisaalta kokonaisen kyläkunnan vaihtaessa osuuskuntaa, maito voidaan kannattavasti toimittaa kauempanakin sijaitsevaan meijeriin.
Osuuskunnan vaihtamiseen voi vaikuttaa myös osuuskunnan maidonlähettäjilleen toimittamat tilasäiliöt. Niiden vaihtokustannukset saattavat vähentää maidontoimittajien kiinnostusta osuuskunnan vaihtamiseen.
Tuottajan kannalta tärkein tekijä osuuskunnan valinnassa on sen maidosta maksama hinta. Meijeri ei voi pitkällä tähtäimellä varmistua riittävästä raakamaidon saannista, ellei sen raakamaidosta maksama lopullinen hinta ole riittävän korkea suhteessa muiden meijerien tarjoamaan hintaan.
Valioryhmän osuusmeijerit eivät peri tuottajilta maidonkeruukustannuksia esimerkiksi kuljetusetäisyyden perusteella, vaan kustannukset jaetaan viime kädessä tuottajien kesken. Tämä on omiaan helpottamaan tuottajien päätöstä siirtyä osuuskunnasta toiseen.
Valioryhmässä raakamaito hinnoitellaan seuraavasti. Valion hallitus hyväksyy seuraavan vuoden budjetin yhteydessä (yleensä edellisen vuoden joulukuussa) kuinka paljon raakamaidosta maksetaan osuuskunnille. Käytännössä osuuskunnat tilittävät Valiolta saamansa maidon hinnan edelleen maidontuottajille. Kuukausitilityshintana maksetaan myös osa Valion ja osuuskunnan tuloksesta. Vuoden lopussa tuloksesta maksetaan lisäksi niin sanottua jälkitiliä, joka on osa tilityshintaa. Osuuskunnat puolestaan laskevat kukin oman toimintansa tuloksen, johon vaikuttaa eniten Valion maksama maidon hinta. Maidontuottajan saama tilityshinta ja erityisesti mahdollinen jälkitili ja sen suuruus muodostuvat viime kädessä osuuskuntakohtaisen tuloksen perusteella.
Valioryhmässä Maitopooli hankkii raaka-aineet vuosittaisilla sopimuksilla osuuskunnilta. Maitopooli vastaa keräilykustannuksista. Osuuskuntien kanssa tehdyissä sopimuksissa sovitaan määrän lisäksi tilitysten maksuperusteet ja kuljetuskustannusten korvaamistavat. Maitopooli suunnittelee keskitetysti maitoautojen keräysreitit Valioryhmän osuuskunnille, jotka ovat sopimussuhteessa liikennöitsijöihin. Maitopooli vastaa myös siirtokuljetuksista laitosten välillä. Raaka-aineet ohjataan jalostettavaksi tuotteiden kannattavuuden perusteella.
Osuuskunnat laskuttavat Valiolta maidon keräilykustannukset (vuonna 1998 keskimäärin noin 12 p/l), keräilykaluston pääomakustannukset (noin 1 p/l) ja yleiskustannukset (noin 10 p/l). Näistä maksuista sovitaan vuosittain osuuskuntien ja Valion kesken. Valion hallitus päättää vuoden tulosennusteen pohjalta kuinka paljon se jakaa jälkitiliä ostamastaan maidosta (8 p/l vuonna 1998).[7]
Suomessa kerätään vuosittain yhteensä noin 2 300 milj. l raakamaitoa. Vuonna 1998 Valioryhmän osuus tästä oli [70–75] %, Aito Maito -ryhmän [5–10] %, Ingman Foods Oy Ab:n (jäljempänä Ingman) ja sen kanssa yhteistyössä toimivien osuusmeijerien [noin 10] % ja muiden yhteensä [noin 10] %. Keskittymän seurauksena Valioryhmän valtakunnallinen markkinaosuus maidon hankinnassa kasvaa [75–85] %:iin.[8] Jo pelkästään markkinaosuuksien perusteella voidaan esittää arvio, että Valioryhmällä on määräävä markkina-asema maidon hankinnassa, joka yrityskaupan johdosta vahvistuu.
Valioryhmän osuuskunnat hankkivat raakamaitoa lähes kaikkialla Suomessa. Aito Maito -ryhmä hankkii raakamaitoa pääasiassa Kainuusta ja Pirkanmaalta. Keskittymän merkittävin kilpailija Ingman on solminut yhteistyösopimuksia useiden tuottajaosuuskuntien kanssa, jotka sijaitsevat pääasiassa Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomessa. Lähinnä Pohjanmaalla toimii muutamia niin sanottuja itsenäisiä osuuskuntia, jotka jalostavat ja markkinoivat keräämästään raakamaidosta valmistamansa tuotteet itse. Keskittymän seurauksena Valioryhmä kohtaa vähemmän kilpailua Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Suomessa raakamaidon tuotanto ylittää maitotuotteiden kotimaisen kulutuksen noin 20 %. Useat markkinaosapuolet ovat selvittäneet Kilpailuvirastolle, että Valion kilpailijoiden on kuitenkin vaikea saada riittävästi raakamaitoa. Tätä tukee se, että Valioryhmän markkinaosuus raakamaidossa ylittää sen markkinaosuuden jatkojalosteiden markkinoilla sekä se, että viennin osuus on Valiolla selvästi suurempi kuin sen kilpailijoilla.
Kainuun OM on Valioryhmän ohella ainoa luomumaidon toimittaja. Luomumaidosta valmistettujen jatkojalosteiden kysynnän arvellaan tulevaisuudessa kasvavan, päinvastoin kuin esimerkiksi useimpien muiden nestemaitotuotteiden. Keskittymässä Valioryhmälle siirtyvät käytännössä kaikki Suomen luomumaidon tuottajat. Luomumaidon jalostaminen vaatii suuremmat kustannukset kuin muun maidon, muun muassa koska luomuraaka-aine tulee kuljettaa ja käsitellä erikseen muusta maidosta. Kilpailuvirastolle on kuitenkin selvitetty, että Suomessa on tällä hetkellä luomumaidon ylitarjontaa, mikä saattaa mahdollistaa kilpailevan luomumaitotuotteiden valmistuksen ja jakelun.
Valio on raakamaidon tuottajien osuuskuntien yhteenliittymä. Valion ja osuuskuntien tavoitteena on edistää omistajiensa etuja maksamalla mahdollisimman korkeaa hintaa hankkimastaan raaka-aineesta. Tällä on merkitystä raakamaidon markkinoille. Valioryhmän tarjoama raakamaidon hinta muodostaa hintatason, jota muut raakamaidon ostajat eivät voi pitkällä aikavälillä merkittävästi alittaa ilman, että niille syntyy pelko siitä, että maitotiloja siirtyy Valioryhmän osuuskuntaan. Yrityskaupan seurauksena Valioryhmän mahdollisuudet korottaa raakamaidon hankintahintoja taikka koordinoida raakamaidon hinnoittelua ja muita kaupan ehtoja maan eri alueilla paranevat, muun muassa kun kilpailu maitojalosteiden markkinoilla vähenee. Tämä saattaa edelleen vaikeuttaa Valion kilpailijoiden raakamaidon hankintaa.
Järjestelyssä Valioryhmän markkinavoima kasvaa myös suhteessa maitotiloihin, koska markkinoilta poistuu merkittävä Valioryhmälle vaihtoehtoinen raakamaidon ostaja. Tämä ei kuitenkaan suoranaisesti muodosta merkittävää kilpailuongelmaa, koska Valion ja osuuskuntien tavoitteena on maksaa raaka-aineesta korkeaa hintaa.
Näin ollen keskittymässä syntyy tai vahvistuu sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen raakamaidon hankinnan markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Raakamaidon toimitukset muille valmistajille
Osuuskunnat voivat jalostaa keräämänsä raakamaidon itse taikka myydä sitä kilpaileville maidonjalostajille. Myytävä raakamaito kuljetetaan tavallisesti keräilyssä käytetyllä autolla suoraan keräilyreitiltä raakamaidon ostajalle muun muassa maidon säilyvyyden vuoksi ja käsittelykustannusten minimoimiseksi.
Ilmoituksen mukaan meijerit toimittavat vuosittain noin 13–15 milj. l raakamaitoa toisille meijereille tai muille jatkojalostajille. Määrä vastaa noin 5 % Suomessa tuotetusta raakamaidosta. Ilmoituksen mukaan Valioryhmän osuus näistä myynneistä oli vuonna 1999 noin [20–30] % ja Aito Maito -ryhmän [noin 10] %. Eräät Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet ovat pitäneet näitä markkinaosuusarvioita liian alhaisina. Valion markkinaosuus on vuosina 1997–1998 ollut [noin 40] %.[9]
Valio voi raakamaidon myynnillä vaikuttaa merkittävästi kilpailijoidensa edellytyksiin toimia maitojalosteiden markkinoilla. Valiolla ei ilmeisesti ole kannusteita toimittaa raakamaitoa niin paljon kuin sille on kysyntää, vaan sen kannattaa jalostaa maito mielummin jatkojalosteiksi Suomen markkinoille taikka voiksi ja maitojauheeksi, joita se myy maailmanmarkkinoille tai EY:n interventiovarastoihin. Näkemystä tukee se, että Valion markkinaosuus raakamaidon hankinnassa ylittää sen markkinaosuuden maitojalosteissa sekä se, että Valiolla viennit muodostavat suuremman osuuden tuotannosta kuin muilla meijereillä.
Ingman, sen kanssa yhteistyössä olevat osuuskunnat ja niin sanotut itsenäiset meijerit eivät Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan ole olleet aktiivisia myyjiä raakamaidon toimitusten markkinoilla. Syynä tähän Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet ovat pitäneet muun muassa niiden heikompaa aseman raakamaidon hankinnan markkinoilla. Näin ollen muut meijerit eivät tuo merkittävää kilpailun painetta raakamaidon toimitusten markkinoille.
Valio on vertikaalisesti integroitunut useille meijerialan markkinoille ja kilpailee raakamaidon hankkijoiden kanssa näiden tuottamien lopputuotteiden markkinoilla. Merkittävä kilpailuongelma raakamaidon jälleenmyynnin markkinoilla muodostuu siitä, että Valion kilpailijoilta poistuu Valioryhmästä riippumaton maidon keräily- ja jalostusorganisaatio, jolta ne ovat voineet hankkia lisää raakamaitoa taikka jolle ne ovat voineet myydä keräämänsä raakamaidon, jota ne itse eivät halua tai pysty jalostamaan. Valion kilpailijat ovat yrityskaupan jälkeen entistä riippuvaisempia Valioryhmän raakamaidon toimituksista tai ostoista.
Valion laaja tuotevalikoima, tehokas ja kattava raakamaidon keräilyorganisaatio sekä kattava meijeriverkko edelleen vahvistavat Valion markkinavoimaa raakamaidon toimitusten markkinoilla. Valio voi kilpailijoitaan helpommin ohjata ylimääräisen raakamaidon omiin tuotantolaitoksiinsa esimerkiksi jäätelön, voin taikka maitojauheiden valmistamiseksi. Lisäksi raakamaidon tuotannossa on kausivaihtelua, joka ei vastaa maitotuotteiden kysynnän vaihtelua. Raakamaidon vastaanottajilla on siten tarve joko ostaa tai myydä raakamaitoa taikka tuottaa siitä säilyviä tuotteita kuten jäätelöä, voita ja maitojauheita. Valiolla on hallussaan kattava verkko erilaisiin tuotteisiin erikoistuneita meijereitä kaikkialla Suomessa, joihin se voi ohjata Valioryhmän osuuskuntien keräämän raakamaidon sen mukaan, mitkä laitokset tai jatkojalosteet antavat parhaan tuoton. Valion kilpailijoilla on merkittävästi vähemmän tuotantolaitoksia ja suppeampi tuotevalikoima, jolloin niillä on heikommat mahdollisuudet ohjata raaka-ainevirtoja. Näin ollen Valiolla ei yhtä suurta tarvetta käydä kauppaa raakamaidolla kuin sen kilpailijoilla.
Raakamaidon hankintaa ja kuljetuksia säätelee muun muassa maa- ja metsätalousministeriön maitohygieniapäätös (15.12.1994). Raakamaito säilyy vain erittäin lyhyen aikaa. Tuontikilpailun uhka ei voi toimia Valion markkinavoiman rajoitteena.
Valioryhmän markkinaosuus saattaa näin ollen aliarvioida Valion markkinavoimaa raakamaidon toimitusten markkinoilla. Tosiasiallinen kilpailu taikka potentiaalisen kilpailun uhka ei toimi merkittävänä Valion markkinavoiman rajoitteena näillä markkinoilla.
Eräät lausunnonantajat ovat esittäneet, että Valion kilpailijat eivät saa tarpeeksi raakamaitoa, vaikka nämä olisivat valmiita ostamaan sitä Valion Maitopoolilta. Lausunnonantajien mukaan raakamaidon markkinat eivät toimi eikä Valio myy raakamaitoa kohtuullisin ehdoin. Tämä saattaa osaltaan kuvata Valion markkinavoimaa raakamaidon toimitusten markkinoilla.
Näin ollen keskittymässä syntyy tai vahvistuu sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen raakamaidon toimitusten markkinoilla.
Vakioitu ja kuorittu maito sekä raakakerma
Raakamaidon rasvapitoisuus on keskimäärin 4,3 %. Meijerien käsittelyssä raakamaito ensin separoidaan, jolloin maidon rasvaosa erotetaan. Tämän jälkeen maito vakioidaan haluttuun rasvapitoisuuteen lisäämällä maitoon joko kuorittua maitoa (rasvapitoisuus noin 0,05 %) tai raakakermaa (rasvapitoisuus keskimäärin 38 %).
Meijeriteollisuuden tuotteiden valmistuksessa käytetään pääasiassa vakioitua maitoa, jonka rasvapitoisuus on alle raakamaidon rasvapitoisuuden. Tämän seurauksena prosessissa syntyy useimmiten ylijäämänä raakakermaa. Syntynyt kerma jalostetaan usein voiksi, mutta sitä käytetään lisäksi muun muassa juustojen ja jäätelön valmistuksessa.
Suomessa raakamaitoa tuotetaan enemmän kuin sitä maitotuotteina kulutetaan. Ylimääräinen maito vakioidaan ja jalostetaan maitojauheeksi, ylimääräinen kerma puolestaan jalostetaan yleensä voiksi. Näitä viedään maailmanmarkkinoille tai myydään interventiota varten. Ylituotannon jalostaminen tällä tavoin on yleensä tappiollista, sillä maailmanmarkkina- ja EY:n interventiohinnat alittavat vastaavan raakamaidon kotimaisen kustannuksen merkittävästi.
Muu elintarviketeollisuus, jolla ei ole maidon vakiointiin tarvittavia laitteita, käyttää useimmiten raaka-aineenaan meijerissä valmiiksi vakioitua maitoa, kuorittua maitoa tai kermaa. Vakioitua maitoa käytetään muun muassa valmisruokateollisuudessa ja suklaan valmistuksessa.
Vakioidussa maidossa Valion markkinaosuus on ilmoituksen mukaan [noin 60] % ja Aito Maito -ryhmän [noin 40] %. Kuoritussa maidossa Valion markkinaosuus on ilmoituksen mukaan [25–35] % ja Aito Maito -ryhmän [25–35] %. Eräät Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet ovat arvelleet, että Valion markkinaosuus kuoritussa maidossa ylittää selvästi 30 %. Valion markkinaosuus kuoritussa maidossa on aiemmin ollut [noin 40–60] %.[10]
Raakakerman markkinoilla Valion markkinaosuus oli ilmoituksen mukaan [40–50] % vuonna 1998 ja [30–40] % vuonna 1999. Aito Maito -ryhmä on toimittanut raakakermaa vain satunnaisesti, mutta Maito-Pirkka on solminut vuodelle 2000 toimitussopimuksen, joka vastaa [5–15] %:n markkinaosuutta. Keskittymän tärkeimmät kilpailijat ovat Hämeenlinnan Osuusmeijeri (jäljempänä Hämeenlinnan OM, markkinaosuus ilmoituksen mukaan [5–15] %), Milka Meijeriosuuskunta (Milka, [5–15] %), Osuuskunta Satamaito (Satamaito, [10–20] %), Limingan Osuusmeijeri ([5–10] %) ja Kyrönmaan Osuusmeijeri ([0–10] %).[11]
Pelkästään markkinaosuuksien perusteella voidaan arvioida, että keskittymällä on ilmeisesti määräävä markkina-asema vakioidussa ja kuoritussa maidossa sekä raakakermassa.
Keskittymä tulee olemaan ainoa merkittävä kuoritun ja vakioidun maidon sekä raakakerman toimittaja Suomessa. Kilpailijat eivät ole merkittävässä määrin myyneet näitä tuotteita teollisuudelle tai muille meijereille, vaikka niillä periaatteessa on tähän valmiuksia. Tämä johtuu muun muassa niiden Valiota heikommasta asemasta raakamaidon hankinnan markkinoilla.
Valio voi omilla päätöksillään merkittävästi vaikuttaa kilpailijoidensa edellytyksiin kilpailla maitojalosteiden markkinoilla. Valiolla ei kuitenkaan ole kannusteita toimittaa kuorittua maitoa, vakioitua maitoa tai raakakermaa kilpailijoilleen, koska Valio samalla parantaisi näiden mahdollisuuksia toimia jatkojalosteiden markkinoilla. Eräät Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet ovat katsoneet, että Valio ei toimita kyseisiä tuotteita markkinoille niin paljon kuin niille on kysyntää, vaan jalostaa ne itse mieluummin jatkojalosteiksi Suomen markkinoille taikka voiksi ja maitojauheiksi, joita se myy maailmanmarkkinoille.
Samoin on epätodennäköistä, että Valiosta riippumattomat meijerit pystyvät ja haluavat synnyttää merkittävää kilpailupainetta näiden tuotteiden osalta. Tämä johtuu aiemmin todetulla tavalla niiden rajoitetuista mahdollisuuksista raaka-maidon hankintaan sekä edellä mainitun kaltaisista kielteisistä vaikutuksista jatkojalosteiden markkinoilla. Eräät Kilpailuviraston lausunnonantajat ovat arvelleet, että Valion kilpailijat ovat seuranneet Valion kilpailustrategioita ja korottaneet omia hintojaan Valion vähäisten toimitusten seurauksena.
Kuorittu ja vakioitu maito sekä raakakerma säilyvät vain erittäin lyhyen aikaa. Tuonnin aiheuttama potentiaalisen kilpailun uhka ei voi toimia Valion markkinavoiman rajoitteena.
Kilpailuviraston arvion mukaan Valion markkinavoima on näiden tuotteiden markkinoilla suurempi, kuin pelkästään sen markkinaosuuksien perusteella voisi päätellä.
Näin ollen keskittymässä syntyy tai vahvistuu sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen kuoritun ja vakioidun maidon sekä raakakerman markkinoilla.
Nestemaitotuotteiden valmistus
Valion markkinaosuus nestemaitotuotteiden markkinoilla Suomessa on ilmoituksen mukaan [60–65] % ja Aito Maito -ryhmän [10–15] %. Ingmanin valtakunnallinen markkinaosuus on [5–10] %, Satamaidon [5–10] %, Milkan [0–5] % ja Maitokolmion [0–5] %.[12] Jo Valion korkea markkinaosuus viittaa määräävään markkina-asemaan, joka keskittymässä edelleen vahvistuu. Korkein hallinto-oikeus, kilpailuneuvosto ja Kilpailuvirasto ovat aiempien tapausten yhteydessä päätyneet siihen, että Valiolla on määräävä markkina-asema nestemaitotuotteiden markkinoilla.[13]
Aito Maito -ryhmä on ollut aggressiivinen kilpailija erityisesti nestemaitomarkkinoilla. Lehdistössä esiintyneiden tietojen mukaan Aito Maito on hankkinut markkinaosuutta erityisesti Valion kustannuksella. Eräät lausunnonantajat ovat arvioineet, että Aito Maidon hinnoittelussa on ollut kyse hintasodasta, jolla Aito Maito on pyrkinyt hankkimaan valtakunnallista markkinaosuutta kannattavuuden kustannuksella. Vaikka Aito Maidon aggressiivinen kilpailu olisi ollut lausunnonantajien esittämällä tavalla osin luonteeltaan tilapäistä markkinaosuustaistelua, yrityskaupan seurauksena joka tapauksessa markkinoilta poistuu eräs Valion tärkeimmistä valtakunnallisista kilpailijoista.
Valion asemaa nestemaitomarkkinoilla vahvistavat edelleen yhtiön käytössä oleva tuotantokapasiteetti sekä erityisesti Valioryhmän osuus Suomessa tuotetusta raakamaidosta. Käytännössä raakamaidon saatavuus vaikuttaa kilpailevien maitonestetoimittajien tuotannon laajentamismahdollisuuksiin. Keskittymässä Valioryhmän osuus Suomessa tuotetusta raakamaidosta kasvaa [60–65] %:sta noin [75–80] %:iin.[14]
Valion hajautettu tuotantojärjestelmä ja tehokas, kaikille Suomen paikkakunnille ulottuva jakelujärjestelmä mahdollistavat kilpailun ohjaamisen valtakunnan tasolla ja tehokkaan reagoinnin kilpailijoiden aloitteisiin tavalla, joka muille maitonesteiden valmistajille ei ole läheskään samassa laajuudessa mahdollista. Satamaito, Milka ja Maitokolmio toimivat nestemaitomarkkinoilla vain omilla perinteisillä alueillaan läntisessä Suomessa. Ingman toimii laajalla alueella Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomessa, mutta ei sen sijaan Kainuun Osuusmeijerin perinteisellä alueella Lapissa, Kainuussa eikä Pohjois-Karjalassa. Yrityskaupan seurauksena Valio kohtaa vain Ingmanin taholta kilpailua laajalla maantieteellisellä alueella Lappia, Kainuuta ja Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta.
Valiolla on erityistä kilpailuetua myös siitä, että nestemaitomarkkinoilla toimivista kilpailijoistaan poiketen Valiolla on vahva asema myös jogurttien, juustojen, jäätelöiden ja muiden maitotuotteiden valmistuksessa ja kaupassa. Valion kilpailijoita täydellisempi tuotevalikoima ja tunnetut tuotemerkit pitävät yllä Valion asemaa. Varsinkin pienemmät myymälät ja suurkeittiöasiakkaat hankkivat usein koko perusvalikoiman yhdellä sopimuksella yhdeltä tavarantoimittajalta. Näiltä asiakkailta poistuu merkittävä tosiasiallinen tai potentiaalinen kilpailija. Vastaavasti suuremmilta asiakkailta, jotka ovat hankkineet maitojalosteita useammilta tavarantoimittajilta, poistuu yksi tosiasiallinen tai potentiaalinen Valion kilpailija.
Aito Maidon ”Into”-tuotteet ovat vähälaktoosisia maitotuotteita, joita laktoosille yliherkät kuluttajat voivat käyttää tavanomaisten maitotuotteiden sijasta. Valio tuottaa vähälaktoosisia maitotuotteita ”Hyla”-tuotemerkillä. Valion markkinaosuus vähälaktoosisissa maitotuotteissa on ilmoituksen mukaan [40–50] % ja Aito Maito -ryhmän [40–50] %, kun Aito Maito -ryhmän markkinaosuuteen lasketaan myös Kesko Oyj:lle (jäljempänä Kesko) valmistetut ”Pirkka UHT” -tuotteet.[15] Ingmanilla tai muilla keskittymän kilpailijoilla ei ole vastaavaa vahvaa tuotemerkkiä vähälaktoosisissa maitotuotteissa. Valion vahva asema tässä segmentissä vahvistuu, kun se saa haltuunsa ainoan merkittävän kilpailevan tuotemerkin.
Kainuun OM on Valion ohella ainoa luomumaitotuotteiden tuottaja. Luomutuotteiden kysynnän arvellaan tulevaisuudessa kasvavan, päinvastoin kuin muiden nestemaitotuotteiden. Keskittymässä Valio saa käytännössä monopolin luomumaidossa. Luomumaidon hankinta ja luomutuotteiden jalostus aiheuttaa lisäkustannuksia muun muassa, koska luomutuotteiden jakelu ja jalostus vaativat luomuraaka-aineen pitämistä erillään muista maitoraaka-aineista. Näin ollen Valion kilpailijoilla ei ole voimakkaita kannusteita aloittaa luomutuotteiden valmistusta ja jakelua. Toisaalta Kilpailuvirastolle on esitetty, että Suomessa on ylitarjontaa luomuraakamaidosta. Tämä saattaa mahdollistaa Valion kilpailijoiden tulon luomutuotteiden markkinoille, mikäli luomutuotteiden kysyntä tulevaisuudessa kasvaa.
Nestemaitotuotteet säilyvät vain erittäin lyhyen ajan ja niiden kuljettaminen esimerkiksi Ruotsista on kallista suhteessa niiden arvoon. Kotimaisuudella on merkitystä elintarvikkeiden menekille ja kotimaisuutta käytetään elintarvikkeiden markkinoinnissa. Elintarviketieto Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen alkuperän vaatimus on suurin tuoretuotteissa.[16] Eräiden Kilpailuviraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan kotimaisuudella on merkitystä erityisesti ”lyhyen päiväyksen” tuotteissa, joita nestemaitotuotteet UHT-tuotteita lukuun ottamatta ovat. Tuontikilpailun uhka ei näilläkään markkinoilla rajoita Valion markkinavoimaa.
Näin ollen keskittymässä syntyy tai vahvistuu sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen nestemaitotuotteiden markkinoilla.
Maitojauheet
Valion mukaan maitojauheiden markkinat ovat Suomea laajemmat. Valion ilmoituksen mukaan sen markkinaosuus Suomessa on [50–60] % ja Kainuun OM:n [0–10] %.[17] Eräät Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet ovat arvelleet, että Valion ja Kainuun OM:n yhteenlaskettu markkinaosuus ylittää edellä mainitun osuuden.
Ilmoituksen mukaan keskittymän tärkeimpiä kilpailijoita ovat tanskalainen MD Foods AmbA (markkinaosuus Suomessa [10–15] %) ja ruotsalainen Arla ekonomisk förening (jäljempänä Arla, [10–15] %[18]). Tuonti Saksasta edustaa [0–5] %:n markkinaosuutta.[19] Tuonnin korkea markkinaosuus, EY:n maatalouspolitiikan luoma interventiojärjestelmä sekä maitojauheiden läpinäkyvät maailmanmarkkinat viittaavat Suomea laajempiin markkinoihin.
Kilpailuongelmia saattaa kuitenkin syntyä Joutsenlippu-merkin sääntöjen vuoksi, joiden mukaan Joutsenlipulla merkityssä tuotteessa käytetyn maidon on oltava kokonaan suomalaista. Monissa elintarvikkeissa ja eineksissä käytetään maitojauheita. Jotta kyseisten elintarvikkeiden markkinoinnissa voidaan käyttää Joutsenlippua, on kaiken niissä käytettävän maitojauheen oltava kotimaista. Kotimaisuudella on merkitystä elintarvikkeiden menekille ja kotimaisuutta käytetään elintarvikkeiden markkinoinnissa. Elintarvikealan yritykset eivät voi kotimaisille markkinoille tarkoitettujen tuotteiden osalta korvata kotimaista maitojauhetta tuontituotteilla, mikäli ne haluavat käyttää kotimaisuutta tuotteen markkinoinnissa.
Maitojauhe muodostaa vain pienen osan monien elintarvikkeiden reseptikustannuksista. Näin ollen elintarvikkeiden tuottajilla ei ole edellytyksiä eikä voimakkaita kannusteita vastustaa kotimaisen maitojauheen hinnankorotuksia. Tuontijauheiden logistiikkakustannukset ovat lisäksi korkeammat kuin kotimaisten jauheiden, mikä edelleen vähentää tuontijauheiden houkuttelevuutta.
Valion ohella Kainuun OM on ollut merkittävä kotimainen maitojauheiden valmistaja. Kaikissa maitojauhelaaduissa Ingman ei ole ollut kilpailukykyinen tuottaja, mistä osoituksena on Ingmanin markkinaosuuden alhaisuus sekä se, että Ingman on toiminut ostajana maitojauheiden markkinoilla. Kilpailuviraston kuulemien markkinaosapuolten mukaan eräänä syynä saattaa olla Ingmanin heikompi asema raakamaidon markkinoilla.
Näin ollen keskittymässä syntyy tai vahvistuu sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua maitojauheiden markkinoilla Suomessa.
Muut tuotemarkkinat
Tuoretuotteiden jakelu vähittäiskauppaan ja suurkeittiöihin
Valion jakelujärjestelmä perustuu Valion omien tuotteiden jakeluun ja jakeluyhteistyöhön. Valio jakelee tuotteitaan noin 4 000 vähittäiskauppaan, noin 18 000 suurkeittiöasiakkaalle sekä noin 1 000 teollisuusasiakkaalle. Jakelun hoitavat Valioon sopimussuhteessa olevat yksityiset liikenteenharjoittajat. Valion ilmoituksen mukaan jakelu suoritetaan erityyppisille ja kokoisille asiakkaille samalla kuljetusjärjestelmällä ja samoilla autoilla. Lähes aina jakelureitissä on sekä vähittäiskauppoja että suurkeittiöasiakkaita.
Tuotteet jaetaan joko kylminä (+2-+6 °C) tai pakasteina (–18-–22 °C). Valio kuljetti myymiään kylmiä tuotteita vuonna 1999 noin [700–800] milj. kg ja pakasteita noin [30–40] milj. kg. Lisäksi Valio kuljetti muiden toimittajien kylmiä elintarvikkeita noin [50–60] milj. kg ja pakasteita noin [10–20] milj. kg.[20]
Valiolla on yhteistyökumppaneina useita liha- ja leipomoalan yrityksiä sekä Oulun ja Lapin lääneissä Inex Partners Oy (jäljempänä Inex) ja Kesko. Lisäksi GB Glacen,[21] Milkan sekä eräiden pienempien juustoloiden sekä Oulun ja Lapin lääneissä keskusliikkeiden kautta Ingmanin ja Limingan Osuusmeijerin tuotteita on toimitettu Valion jakelujärjestelmässä.
Aito Maito on vastannut 1.6.1998 alkaen Kainuun OM:n ja Maito-Pirkan tuotevarastoista, varastokeräilystä sekä siirto- ja jakelukuljetuksista. Aito Maidon jakelujärjestelmässä kuljetettiin kylmäkuljetuksia vuonna 1999 yhteensä noin [100–200] milj. kg.
Ilmoituksen mukaan maitotuotteita kuljetettiin Suomessa yhteensä noin 1 200 milj. kg, lihatuotteita noin 525 milj. kg ja muita tuotteita noin 1 700 milj. kg, jolloin kylmäkuljetuksia oli yhteensä noin 3 425 milj. kg. Valion markkinaosuus näillä perusteilla on noin [20–25] % ja Aito Maidon [noin 5] %.
Keskittymä kilpailee lähinnä Ingmanin, Keskon ja Inexin logistiikkajärjestelmien kanssa. Myös esimerkiksi lihateollisuudella on omia kilpailevia kuljetusjärjestelmiään. Nämä vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole Valion kilpailijoille yhtä houkuttelevia kuin Aito Maidon jakelu- ja logistiikkajärjestelmä. Ingmanin jakelu- ja logistiikkajärjestelmä ei esimerkiksi toimita tuotteita Kainuussa, Pohjois-Karjalassa eikä Lapissa.
Kun Valion jakelujärjestelmän kilpailija siirtyy Valiolle, Valion kanssa kilpailevat maidonjalostajat menettävät keskusliikkeistä riippumattoman jakelujärjestelmän, jolloin ne ovat entistä riippuvaisempia keskusliikkeiden jakelu- ja logistiikkajärjestelmästä. Näin ollen Valion kilpailijat saattavat keskittymässä menettää merkittävän tosiasiallisen tai potentiaalisen kilpailijan tuoretuotteiden jakelujärjestelmien markkinoilta. Sanottu pätee erityisesti pieniin meijereihin ja juustoloihin. Tämä saattaa osaltaan edelleen heikentää niiden mahdollisuuksia ja kykyä vastata Valion kilpailukeinojen käyttöön eri maitojalosteiden markkinoilla.
Valion asiakkaista kaupparyhmittymät ovat keskittämässä ostotoimintaansa ja tiivistämässä ketjuohjausjärjestelmiään. Tämä parantaa Valion kilpailumahdollisuuksia, sillä se on yrityskaupan jälkeen ainoa valtakunnallinen maitotuotteiden valmistaja ja jakelija. Tämä kilpailuetu heijastuu kaikille maitojalosteiden markkinoille.
Jogurtti
Ilmoituksen mukaan Valion markkinaosuus Suomen jogurttimarkkinoilla on [50–60] % ja Aito Maito -ryhmän [0–10] %. Keskittymän kilpailijoita ovat Ingman (markkinaosuus ilmoituksen mukaan [20–25] %), Arla ([5–10] %), Danone ([0–5] %) ja Yoplait ([0–5] %).[22] Valio valmistaa ja markkinoi Yoplait-jogurtteja ja Kainuun OM on valmistanut Danone-jogurtteja. Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan Danone-jogurttien valmistus Kainuussa on ilmeisesti toistaiseksi pysähdyksissä.
Ilmoituksessaan Valio on katsonut, että jogurtin markkinat ovat Suomea laajemmat. Myös useat Kilpailuviraston kuulemat tahot ovat arvioineet, että jogurttimarkkinat saattavat olla Suomea laajemmat. Tätä käsitystä tukee se, että kaikki Arlan jogurtit tuodaan Ruotsista.
Tuontituotteet saattavat kuitenkin olla epäedullisemmassa kilpailuasetelmassa kuin kotimaiset tuotemerkit ja valmisteet, muun muassa rahtikustannusten ja kuluttajien kotimaisuutta suosivan ostokäyttäytymisen vuoksi. Kotimaisuudella on merkitystä elintarvikkeiden menekille ja kotimaisuutta käytetään elintarvikkeiden markkinoinnissa. Lisäksi tuontituotteiden markkinoijat saattavat joutua turvautumaan keskusliikkeiden logistiikkajärjestelmiin, kun taas Valiolla ja Aito Maito -ryhmällä on omat jakelujärjestelmät.
Valion hajautettu tuotantojärjestelmä ja tehokas, kaikkialle Suomeen ulottuva jakelujärjestelmä mahdollistavat kilpailun ohjaamisen valtakunnan tasolla ja tehokkaan reagoinnin kilpailijoiden aloitteisiin tavalla, joka muille jogurtin valmistajille tai maahantuojille ei ole läheskään samassa laajuudessa mahdollista.
Yrityskaupassa Valiolle siirtyvät ainakin Aito Maito -ryhmän tuotemerkillä valmistetut ja markkinoidut jogurtit. Lisäksi Valio saa yrityskaupan kautta haltuunsa Danonen Kainuun OM:lle siirtämää taitotietoa valmistusprosessista. Valiolla on jo entuudestaan hallussaan myös Yoplaitin tuotemerkillä markkinoidut jogurtit. Tämä saattaa heikentää kilpailua etenkin premiumjogurttien segmentillä.
Voi ja rasvalevitteet
Ilmoituksen mukaan Valion markkinaosuus Suomen voimarkkinoilla on [30–40] % ja Aito Maito -ryhmän [10–20] %. Keskittymän kilpailijoita ovat Ingman (markkinaosuus [10–20] %), Maitokolmio ([10–20] %), Satamaito ([0–10] %) ja Milka ([0–10] %).[23]
Valion mukaan voi ja kääremargariini yhdessä muodostavat relevantit hyödykemarkkinat. Valio ei valmista kääremargariineja. Ilmoituksen mukaan Valion osuus näillä laajemmilla markkinoilla on [30–40] % ja Aito Maito -ryhmän [5–15] %. Keskittymän kilpailijoita näillä markkinoilla ovat Raisio Oyj (jäljempänä Raisio, markkinaosuus ilmoituksen mukaan [20–25] %), Ingman ([10–15] %), van den Bergh Foods Oy (van den Bergh, [5–10] %) ja Maitokolmio ([5–10] %).[24]
Ilmoituksen mukaan Valion markkinaosuus Suomen rasvalevitteiden markkinoilla on [30–40] %. Aito Maito -ryhmä ei ole valmistanut rasvalevitteitä. Valion kilpailijoita ovat van der Bergh (markkinaosuus [30–40] %), Raisio ([20–30] %), Kesko ([0–10] %), Milka ([0–5] %) ja Inex ([0–5] %).[25]
Valion asemaa voin markkinoilla vahvistavat sen vahva asema raakamaidon hankinnassa, sen käytössä oleva tuotantokapasiteetti sekä Valion hajautettu tuotantojärjestelmä ja tehokas, kaikkialle Suomeen ulottuva jakelujärjestelmä. Valion markkinavoimaa lisää sen voimakas asema nestemaitotuotteiden markkinoilla, joka antaa sille enemmän neuvotteluvoimaa suhteessa vähittäiskauppaan kuin sen kilpailijoilla on.
Suomessa myytävien nestemaitotuotteiden keskimääräinen rasvapitoisuus alittaa selvästi raakamaidon rasvapitoisuuden. Maitotuotteiden jalostuksessa syntyvä ylimääräinen rasva jalostetaan muun muassa voiksi. Suomessa on yleensä voin ylitarjontaa. Voi on myös suhteellisen hyvin säilyvää, joten sitä voidaan periaatteessa tuoda EU-alueelta. Näin ollen on mahdollista, että potentiaalinen kilpailu rajoittaa Valion kilpailukäyttäytymistä ja että keskittymän korkea markkinaosuus yliarvioi Valion markkinavoimaa voin markkinoilla.
Jälkiruokakastikkeet, jäätelö ja pehmytjäätelö
Ilmoituksen mukaan Valion markkinaosuus Suomen jälkiruokakastikemarkkinoilla on [20–30] % ja Aito Maito -ryhmän [30–40] %. Tärkeimmät kilpailijat kastikemarkkinoilla ovat van den Bergh ja Ingman. Jälkiruokakastikkeiden markkinat ovat todennäköisesti Suomea laajemmat.
Valion markkinaosuus Suomen jäätelömarkkinoilla on [40–50] %. Aito Maito -ryhmä ei ole valmistanut muita jäätelöitä kuin pehmytjäätelöä. Keskittymän tärkeimmät kilpailijat ovat Ingman (markkinaosuus [25–30] %), GB Glace ([15–20] %), Sun Ice ([0–5] %), Kesko ([0–5] %) ja Masterfoods Oy ([0–5] %).[26]
Ilmoituksen mukaan Valion markkinaosuus Suomen pehmytjäätelömarkkinoilla on [20–30] % ja Aito Maito -ryhmän [0–10] %.[27] Keskittymän kilpailijoita ovat Ingman, Sun Ice[28] ja tuontituotteet.
Leipäjuusto, raejuusto ja muut juustot
Ilmoituksen mukaan Valion markkinaosuus Suomen leipäjuustomarkkinoilla on [0–10] % ja Aito Maito -ryhmän [25–35] %. Keskittymän tärkeimpiä kilpailijoita ovat Juustoportti Oy (markkinaosuus [15–25] %) ja Riitan Herkku Oy ([15–25] %).[29] Lisäksi markkinoilla toimii lukuisia pieniä juustoloita. Valion merkittävin kilpailija muiden maitojalosteiden markkinoilla, Ingman, ei toimi leipäjuuston markkinoilla.
Valion markkinaosuus Suomen raejuustomarkkinoilla on [80–90] % ja Aito Maito -ryhmän [0–10] %. Keskittymän kilpailijoita ovat Ingman (markkinaosuus [0–5] %), Maitomaa ([0–5] %), Satamaito ([0–5] %) ja TukoSpar Oy ([0–5] %).[30]
Ilmoituksen mukaan Valion markkinaosuus Suomen muiden juustojen markkinoilla on [50–60] %. Aito Maito -ryhmä ei ole valmistanut kuin leipä- ja raejuustoa. Keskittymän tärkeimmät kilpailijat ovat Ingman (markkinaosuus [10–15] %), Arla ([10–15] %), Milka ([5–10] %), Kesko ([0–5] %) ja van den Bergh ([0–5] %). Vuonna 1998 muun kuin edellä mainittujen harjoittaman tuonnin osuus oli [5–10] %.[31]
Valion korkea markkinaosuus viittaa määräävään markkina-asemaan Suomen rae- ja muiden juustojen markkinoilla, mikä asema keskittymässä edelleen vahvistuu. Valiolla on hallussaan tunnetut ja vahvat tuotemerkit juustojen markkinoilla, mikä rajoittaa vähittäiskaupan mahdollisuuksia ja kiinnostusta käyttää vaihtoehtoisia hankinnan lähteitä. Valion kilpailijat saattavat raakamaidon tai -kerman hankinnan osalta olla Valiosta riippuvaisia. Valiolla on mahdollisuudet pitempiin tuotantosarjoihin kuin sen pienemmillä kotimaisilla kilpailijoilla.
Valion asemaa juustojen markkinoilla vahvistaa erityisesti sen vahva asema raakamaidon hankinnassa. Lisäksi Valion markkinavoimaa vahvistaa sen käytössä oleva tuotantokapasiteetti sekä hajautettu tuotantojärjestelmä ja tehokas, kaikille Suomeen ulottuva jakelujärjestelmä. Valion markkinavoimaa lisää sen voimakas asema nestemaitotuotteiden markkinoilla, joka antaa sille enemmän neuvotteluvoimaa suhteessa vähittäiskauppaan kuin sen kilpailijoilla on.
Smetana, ranskankerma ja rahka
Ilmoituksen mukaan Valion markkinaosuus Suomen smetanamarkkinoilla on [70–80] % ja Aito Maito -ryhmän [5–15] %. Smetanassa keskittymän ainoa kilpailija on ollut Ingman (markkinaosuus [10–20] %).[32] Valion korkea markkinaosuus viittaa määräävään markkina-asemaan, joka keskittymässä edelleen vahvistuu.
Valion markkinaosuus Suomen ranskankermamarkkinoilla on [20–30] % ja Aito Maito -ryhmän [0–5] %. Ranskankermassa keskittymän kilpailijat ovat Ingman (markkinaosuus [30–40] %) ja van den Bergh ([30–40] %).[33] Arvionaan virasto toteaa, että kilpailuongelmaa ei synny ranskankerman markkinoilla.
Valion markkinaosuus Suomen rahkamarkkinoilla on [70–80] % ja Aito Maito -ryhmän [0–10] %. Keskittymän kilpailijat ovat Ingman (markkinaosuus [0–5] %), Maitokolmio ([0–5] %), Satamaito ([0–5] %) ja Tukospar Oy ([0–5] %).[34] Maitokolmio on valmistanut rahkoja Aito Maito -ryhmälle, joten sen markkinaosuus tulee laskea keskittymälle. Valion korkea markkinaosuus viittaa määräävään markkina-asemaan, joka keskittymässä edelleen vahvistuu.
Maitopohjaiset lastenruoat
Maitopohjaisia lastenruokia ovat erilaiset valmiit äidinmaidonvastikkeet sekä puurot ja vellit. Ilmoituksen mukaan Valion markkinaosuus Suomen maitopohjaisten lastenruokien markkinoilla on [70–80] %. Aito Maito -ryhmä ei ole valmistanut näitä tuotteita. Keskittymän kilpailijoita ovat Nestlé SA muun muassa Findus-tuotemerkillä (markkinaosuus [15–20] %), Arla-konserniin kuuluva Semper Foods ([0–5] %) ja Kesko (0–5] %).[35]
Mehut ja mehujuomat
Ilmoituksen mukaan Valion markkinaosuus Suomen juomavalmiiden mehujen markkinoilla on [15–20] % ja Aito Maito -ryhmän noin [0–10] %. Mehumarkkinoilla Valion tärkein kilpailija on Oy Marli Group Ab, jonka markkinaosuus Suomessa on ilmoituksen mukaan [40–50] %. Muita kilpailijoita ovat Vip Juicemakers Oy ([10–20] %), Inex ([10–20] %) ja Kesko ([0–10] %).[36]
Johtopäätös
Valiolla on aiemmissa päätöksissä todettu olevan määräävä markkina-asema nestemaitotuotteiden markkinoilla Suomessa. Järjestelyssä Valiolle siirtyy aggressiivisen valtakunnallisen kilpailijan liiketoiminta. Näin ollen Valion määräävä markkina-asema vahvistuu nestemaitotuotteiden markkinoilla.
Yrityskaupan jälkeen Valioryhmällä on hallussaan [75–85][37] % Suomen raakamaidosta. Valion kilpailijat saattavat olla riippuvaisia Valion raakamaidon tai muiden maitopohjaisten raaka-aineiden toimituksista. Valio saavuttaa käytännössä monopoliaseman kuoritun ja vakioidun maidon sekä raakakerman markkinoilla.
Valio on vertikaalisesti integroitunut useille meijerialan tuotteiden markkinoille ja tuottaa laajaa valikoimaa erilaisia nestemaitotuotteita, juustoja, jogurtteja ja muita tuotteita. Valiolla on korkeat markkinaosuudet useilla maitojalosteiden markkinoilla. Valion markkinavoimaa lisää sen laaja tuotevalikoima sekä laaja ja hajautettu valmistuslaitosten verkosto, joiden avulla se voi ohjata raaka-ainevirtoja parhaan tuoton antaviin tuotteisiin tai laitoksiin.
Keskittymän toteuttamisen jälkeen Valio on ainoa kotimaisen spraykuivatun maitojauheen valmistaja.
Näin ollen keskittymässä syntyy tai vahvistuu sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua useilla markkinoilla Suomessa.
Tehokkuusedut ja ”failing firm” -puolustus
Ilmoittaja on vedonnut yrityskaupan hyväksymiseksi sen seurauksena syntyviin tehokkuusetuihin. Valio on esittänyt, että Kainuun OM ja Maito-Pirkka alittavat sen kriittisen kokoluokan, joka kestää hintakilpailun.
Valio tai Aito Maito -ryhmä eivät kuitenkaan ole esittäneet mitään aineistoa esimerkiksi mittakaavaeduista, joka tukisi käsitystä, että meijeriyrityksen tulee ylittää jokin tietty kokoluokka voidakseen säilyä markkinoilla. Kilpailuvirasto ei pidä Valion näkemystä asiaan vaikuttavana senkään vuoksi, että markkinoilla toimii kooltaan selvästi Kainuun OM:ä ja Maito-Pirkkaa pienempiä meijeriosuuskuntia. Esimerkiksi Satamaito ja Hämeenlinnan OM ovat koostaan huolimatta säilyneet markkinoilla ilmeisen kilpailukykyisinä.[38] Useat Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet ovat ilmoittaneet käsityksinään, että Kainuun OM:n ja Maito-Pirkan koko ei sinänsä ole este jäädä markkinoille itsenäisinä yrityksinä.
Johtopäätöksenä tehokkuusetujen osalta Kilpailuvirasto toteaa, että Valioryhmällä on kilpailuetuja muun muassa suuren kokonsa, tuotantolaitostensa määrän, laajan tuotevalikoimansa sekä raakamaidon markkina-asemansa vuoksi. Kuitenkin Kainuun OM:ä ja Maito-Pirkkaa pienemmät meijerit ovat voineet säilyä markkinoilla ilman, että ne ovat liittoutuneet Valion kanssa. Näin ollen Kilpailuviraston arvio on, että Kainuun OM ja Maito-Pirkka eivät alita sellaista kokoluokkaa, joka vaaditaan, jotta meijerit voivat toimia Suomen maitotuotteiden markkinoilla kannattavasti.
Ilmoittaja on lisäksi vedonnut niin sanottuun failing firm -puolustukseen. Valio on esittänyt, että Kainuun OM:n ja Maito-Pirkan mahdollisuudet säilyä markkinoilla heikkenevät, koska ne eivät voi maksaa kilpailukykyistä hintaa tuottajille, mikä puolestaan johtaa tuottajien siirtymiseen Valioryhmän osuuskuntiin. Ilmoittajan mukaan järjestelyn kieltäminen johtaa siihen, että merkittävä määrä tuottajia tulee siirtymään Valioryhmän osuuskuntiin, jolloin heidän tuottamansa maito joka tapauksessa päätyy Valioryhmän jalostettavaksi. Ilmoittajan mukaan Valio on ainoa resursseiltaan riittävän kokoinen yritys, jonka kanssa Kainuun OM ja Maito-Pirkka voivat harjoittaa menestyksekästä yhteistyötä.
Kilpailunrajoituslain 11 d §:ää koskevissa hallituksen esityksen (HE 1997/243) perusteluissa todetaan failing firm -puolustuksesta seuraavaa:
Tietyissä tilanteissa yrityskaupan ei voida katsoa merkittävästi estävän kilpailua, jos yrityskaupan toteutumatta jääminen aiheuttaisi hankinnan kohteen poistumisen markkinoilta (ns. failing firm -tilanne). Jos yrityskaupan vaihtoehtona on esimerkiksi kaupan osapuolen konkurssi, eivät markkinat yrityskaupan jälkeen ole välttämättä sen keskittyneemmät kuin ne olisivat siinä tapauksessa, että kauppaa ei olisi toteutettu ja kyseessä oleva omaisuus olisi poistunut markkinoilta. Yrityskaupan vaikutukset kilpailuolosuhteisiin voivat tällaisissa olosuhteissa olla vähäisiä, koska markkinat keskittyisivät joka tapauksessa ilman yrityskauppaakin. Yrityskaupan osapuolten tulee kuitenkin tällaisessa tilanteessa osoittaa, että kyseessä oleva yrityskauppa on ainoa käytettävissä oleva, liiketaloudellisesti järkevä keino välttää omaisuuden poistuminen markkinoilta eikä vähemmän kilpailua rajoittavaa vaihtoehtoa ole käytettävissä.
EY:n komissio on käsitellyt failing firm -puolustusta useissa yrityskaupoissa,[39] mutta puolustus on hyväksytty vain Kali+Salz -tapauksessa.[40] Komission päätöksen mukaan ilmoittajalla on failing firm -puolustukseen vedotessaan todistustaakka siitä, (i) että kaupan kohde joutuu lähitulevaisuudessa poistumaan markkinoilta ilman jotakin yrityskauppaa, (ii) että määräävän markkina-aseman omaava yritys joka tapauksessa tulisi perimään markkinoilta poistuvan yrityksen markkinaosuuden tai suuren osan siitä ja (iii) että ei ole olemassa vaihtoehtoista ratkaisua, joka olisi toimivan kilpailun kannalta vähemmän haitallinen kuin ehdotettu järjestely. Komissio katsoi, että failing firm -tilanne muodosti poikkeuksen, jossa määräävän aseman syntymisestä tai vahvistumisesta huolimatta yrityskauppa voitiin hyväksyä, koska yrityskaupan ja määräävän markkina-aseman syntymisen tai vahvistumisen välillä ei enää ollut syy-seuraus -yhteyttä. EY:n tuomioistuin vahvisti komission edellä mainitut failing firm -päätelmät.[41]
Kilpailunrajoituslain 11 d §:n mukaan yrityskauppaa ei voida sellaisenaan hyväksyä, jos järjestelyn seurauksena syntyy tai vahvistuu sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen markkinoilla. Edellä kerrotuin tavoin failing firm -tilanne voi kuitenkin muodostaa poikkeuksen tästä pääsäännöstä. Kilpailuvirastolle ei kuitenkaan ole osoitettu, että yrityskaupan tekoajankohtana tammikuussa 2000 yhteistyöjärjestely Valion kanssa olisi ollut ainoa käytettävissä ollut keino välttää omaisuuden poistuminen markkinoilta. Virastolle ei myöskään ole osoitettu, ettei muita vähemmän kilpailua rajoittavia vaihtoehtoja ollut tuolloin käytettävissä. Päinvastoin viraston saamat selvitykset viittaavat siihen, että vaihtoehtoisia ratkaisuja oli olemassa.
Kainuun OM ja Maito-Pirkka ovat antaneet Kilpailuvirastolle selvityksiä muun muassa Aito Maito -ryhmän liiketoiminnan tuloksellisuudesta, omavaraisuudesta ja kyvystä maksaa raakamaidosta. Kilpailuvirastolle on selvitetty, että Aito Maito -ryhmän taloudellisten vaikeuksien vuoksi osalla Kainuun OM:n ja Maito-Pirkan tuottajista ilmeisesti on houkutus siirtyä Valioryhmän osuuskuntiin, ja että Aito Maito -ryhmän vaikeudet saattavat johtaa konkurssiin tai muuhun vastaavaan järjestelyyn.
Kilpailuvirasto toteaa kuitenkin, että mikäli kaupan kohteen vaikeuksien syynä ovat esimerkiksi epäonnistuneet strategiavalinnat, eikä esimerkiksi alan kriisi, yrityksen heikkolaatuinen ja kannattamaton tuotantokapasiteetti taikka muu sellainen syy, jonka vuoksi kaupan kohteen kapasiteetti joka tapauksessa joutuu pysyvästi poistumaan markkinoilta, vaikeuksista voidaan selvitä esimerkiksi strategiavalintoja muuttamalla taikka toimintoja uudelleen järjestelemällä. Tällaisessa tapauksessa yrityskauppaa ei voida menestyksellisesti perustella failing firm -puolustuksella.
Eräät markkinaosapuolet ovat esittäneet Kilpailuvirastolle, että Aito Maito -ryhmän vaikeuksien syynä ovat strateginen valinta ryhtyä valtakunnalliseksi kilpailijaksi ja pyrkimys hankkia markkinaosuutta aggressiivisella hinnoittelulla. Vaikeuksien syynä ei tämän näkemyksen mukaan ole esimerkiksi alan yleinen kriisi eikä kaupan kohteen heikkolaatuinen kapasiteetti, vanhentunut teknologia tai heikko tuottavuus. Aito Maito -ryhmä oli julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan ilmoittanut, että sen tarkoituksena oli hankkia 20 % valtakunnallinen markkinaosuus nestemaitotuotteissa,[42] mikä osaltaan viittaa aggressiiviseen käyttäytymiseen ja hintasodan mahdollisuuteen. Nämä tekijät antavat aiheen epäillä, ettei Aito Maito -ryhmän vaikeuksissa ole kyse failing firm -tilanteesta.
Valio tai Aito Maito -ryhmä eivät ole osoittaneet, että Aito Maito -ryhmän kapasiteetti joka tapauksessa poistuu markkinoilta, ellei se solmi yrityskauppaa kilpailijan kanssa. Kilpailuvirastolle ei ole selvitetty, että mahdollisen konkurssin tai saneerauksen jälkeen Aito Maito -ryhmän raakamaito, tuotantokapasiteetti ja markkinaosuudet kokonaisuudessaan tai suurelta osin poistuvat markkinoilta taikka päätyvät Valion haltuun. On mahdollista, että Aito Maito -ryhmän liiketoimintaa ja strategiaa voidaan muuttaa niin, että konkurssin tai saneerauksen jälkeen joko Kainuun OM tai Maito-Pirkka taikka molemmat voivat jatkaa toimintaansa esimerkiksi alueellisina maitojalosteiden taikka joidenkin erikoistuotteiden toimittajina.
Kainuun OM ja Maito-Pirkka olivat ennen Valio-järjestelyä neuvotelleet Ingmanin kanssa yhteistyösopimuksesta. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan Kainuun OM ja Maito-Pirkka olivat päässeet yksimielisyyteen yhteistyösopimuksesta Ingmanin kanssa, mutta Kainuun OM:n ja Maito-Pirkan hallitukset edellyttivät neuvotteluja myös Valion kanssa ennen sopimuksen lopullista hyväksymistä. Kainuun OM:n ja Maito-Pirkan mukaan Valion tarjous oli Aito Maito -ryhmän kannalta paras.[43]
Näin ollen Suomen markkinoilla on meijerialan yrityksiä, joiden kanssa Kainuun OM ja Maito-Pirkka olisivat voineet solmia erilaisia yhteistyöjärjestelyjä. Se, että määräävän markkina-aseman omaavan yrityksen kanssa solmittu yrityskauppa takaa myyjäosapuolille paremman hinnan, johtaa suurempiin voittoihin tai on jollakin muulla tavalla mieluisampi kuin vähemmän kilpailua rajoittavat vaihtoehdot, ei ole asiaan vaikuttavaa failing firm -puolustuksen arvioinnissa.
Yhteenvetona failing firm -puolustuksen osalta Kilpailuvirasto toteaa, etteivät osapuolet ole selvittäneet, (i) että Aito Maito -ryhmän kapasiteetti tulee poistumaan markkinoilta ilman jotakin yrityskauppaa; (ii) että Aito Maito -ryhmän markkinaosuus mahdollisen konkurssin tai muun järjestelyn yhteydessä tulee joka tapauksessa pääosin siirtymään Valiolle; (iii) ettei Aito Maito -ryhmällä ole muita kilpailua vähemmän rajoittavia vaihtoehtoja käytettävissä kuin yrityskauppa Valion kanssa.
Valion ja Aito Maito -ryhmän välinen yrityskauppa, jossa syntyy tai vahvistuu määräävä markkina-asema useilla markkinoilla Suomessa, ei ole ainoa käytettävissä oleva, liiketaloudellisesti järkevä keino välttää omaisuuden poistuminen markkinoilta. Näin ollen Kilpailuvirasto ei voi hyväksyä failing firm -puolustusta yrityskaupan hyväksymisen perusteeksi. Valion yrityskaupan hyväksymiseksi tarjoamien sitoumusten arvioinnissa virasto ottaa kuitenkin huomioon saamansa selvitykset Aito Maito ryhmän taloudellisesta tilanteesta, ryhmän tulevaisuuden näkymistä sekä vaihtoehtoisten järjestelyjen toteuttamismahdollisuuksista nykytilanteessa.
Valion tarjoamat sitoumukset
Valio on tarjonnut Kilpailuvirastolle seuraavat sitoumukset yrityskaupan hyväksymiseksi:
1. Raakamaito
Valio sitoutuu siihen, että kotimaan markkinoiden Valioryhmästä riippumattomat varteenotettavat tosiasialliset ja potentiaaliset kilpailijat voivat ostaa Valiolta vuosittain yhteensä enintään 150 milj. l raakamaitoa.
Kilpailijat voivat ostaa tuotteen raakamaitona, kuorittuna maitona, vakioituna maitona tai kermana. Ostomäärä lasketaan vastaavana raakamaitona. Mikäli Valion kokonaishankintamäärä Suomesta laskee nykyiseltä 1,77 mrd litran vuositasolta, laskee mainittu raakamaidon myyntivelvoite samassa suhteessa.
Raakamaidon myyntihintana käytetään Valion oman meijerialan teollisuuden keskimääräistä ostohintaa. Kuitenkin mikäli asiakas vaatii normaalista raakamaidon hankintaliiketoiminnasta poikkeavia järjestelyjä (esimerkiksi poikkeuksellisen pitkiä kuljetusjärjestelyjä taikka pieniä toimituseriä), Valio voi lisätä hintaan kohtuulliset ja syrjimättömät kustannusvastaavat lisäkustannukset.
Valio sitoutuu siihen, että raakamaidon hinnoittelun avulla ei siirretä Valion tulosta (esimerkiksi muiden liiketoimien taikka rahoitusjärjestelyjen tuottoa) osakkaille tai tuottajille taikka siirretä kyseisten asiakkaiden maksettavaksi Valioryhmän muita kustannuksia. Valion oman teollisuuden keskimääräinen ostohinta ei voi ylittää hintaa, joka takaa Valion kotimaiselle maidonjalostustoiminnalle kohtuullisen katteen. Valion teollisuuden keskimääräisen ostohinnan määrittelyssä otetaan huomioon kaikki osuuskuntien Valiolle suorittamat maksut, joilla tosiasiallisesti alennetaan Valion raakamaidon hankintakustannusta (esimerkiksi osuuskuntien Valiolle suorittamat markkinointi- tms. maksut).
Kuoritun ja vakioidun maidon sekä kerman myyntihinta lasketaan raakamaidon ostohinnasta alalla yleisesti käytetyn arvosuhteen (rasva/valkuainen) perusteella lisättynä kohtuullisilla ja kustannusvastaavilla käsittelykustannuksilla. Valio sitoutuu siihen, että hinnat ovat syrjimättömiä ja että se kohtelee kyseisiä asiakkaitaan muutenkin syrjimättömästi (esimerkiksi tuotteiden laadun, hankintaan mahdollisesti sisältyvien palveluiden ja muiden hyödykkeiden suhteen).
Kaupankäynnin edellytyksenä on, että asiakkaat tekevät Valion kanssa puitesopimuksen, jossa on esitetty arviot toimitusmääristä ja -ajoista ja muut toimitusta koskevat keskeiset yksityiskohdat. Puitesopimus tulee tehdä kahdeksitoista (12) kuukaudeksi tai toistaiseksi neljän (4) kuukauden irtisanomisajalla. Valio ei ole oikeutettu irtisanomaan puitesopimusta ilman erityistä syytä. Puitesopimus ei ole asiakasta sitova hankintasopimus.
Lopulliset tilaukset tulee tehdä siten, että asiakas antaa kohtuullisessa ajassa tietylle toimitusviikolle päiväkohtaisen tilauksen ja ennakkoarvion lopullisesta toimitustarpeesta tietylle viikkojaksolle. Valio ei ole oikeutettu kieltäytymään toimituksista eikä muuttamaan toimituksen sisältöä ilman erityistä syytä.
Jäljempänä kohdassa 8 mainittu asiantuntija antaa ratkaisuehdotuksen mahdollisissa ylikysyntä- ja muissa ristiriitatilanteissa.
Ehto tulee voimaan kahden (2) kuukauden kuluttua hyväksyvän yrityskauppapäätöksen antamisesta. Valio sitoutuu aloittamaan raakamaidon toimituksia koskevat neuvottelut ilman sitoumuksia välittömästi tämän päätöksen antamisen jälkeen.
2. Tuotemerkit
Valio sitoutuu myymään Aito Maito -ryhmän hallussa olevat ”Aito” ja ”Into” tuotemerkit yhdelle tai useammalle varteenotettavalle kilpailijalle [ ][44] mennessä.
Valio voi itse käyttää tuotemerkkejä voimassaolevien sitovien toimitussopimusten täyttämiseksi esimerkiksi solmimalla rinnakkaislisenssin.
Jäljempänä kohdassa 8 mainittu asiantuntija antaa Kilpailuvirastolle selvityksen tuotemerkkien myymisestä. Selvitys annetaan kahden (2) kuukauden kuluessa tuotemerkkien myymisestä, mutta kuitenkin viimeistään [ ][45].
3. Vienti
Valio sitoutuu suorittamaan kohdassa 1 tarkoitetun raakamaidon tai siitä jalostettujen tuotteiden vientiostoja markkinahintojen ja kohtuullisten syrjimättömien vientikustannusten pohjalta.
Valio sitoutuu kohtelemaan kyseisiä asiakkaita syrjimättömästi (esimerkiksi vientiin sisältyvien palveluiden ja muiden tuotteiden toimitussopimusten ehtojen suhteen).
Valio sitoutuu tarjoamaan kyseisiä vientiostoja välittömästi kohdan 1 tarkoittamien sopimusten solmimisesta.
4. Suljettavien tuotantolaitosten myynti
Valio sitoutuu tarjoamaan mahdollisesti suljettavat tuotantolaitoskokonaisuudet myyntiin ilman käyttörajoituksia. Valio pyrkii myymään tuotantolaitoskokonaisuudet [ ][46] kuluessa liiketoiminnan lopettamisesta. Valio sitoutuu myymään suljettavan tuotantolaitoksen ensisijaisesti kokonaisuutena varteenotettavalle kilpailijalle.
Mikäli suljettavaa tuotantolaitosta ei saada kokonaisuutena myytyä kilpailijoille edellä mainitussa ajassa ja kohtuullisin ehdoin Valion parhaista yrityksistä huolimatta, Valio sitoutuu tarjoamaan tuotantolaitoksen koneet ja laitteet myytäväksi yhdelle tai useammalle varteenotettavalle kilpailijalle. Valio sitoutuu myymään koneet ja laitteet [ ][47] kuluessa liiketoiminnan lopettamisesta markkinahintaan.
Jos Valio ei myy tuotantolaitosta tai sen koneita ja laitteita määräajassa, Valio antaa myynnin kohdassa 8 tarkoitetun asiamiehen tehtäväksi. Tämän tulee myydä tuotantolaitos tai sen koneet ja laitteet [ ][48] kuluessa varteenotettavalle kilpailijalle.
Valio sitoutuu ylläpitämään kyseistä omaisuutta sen arvon säilyttävällä tavalla.
5. Logistiikka
Valio sitoutuu tarjoamaan logistiikkapalveluja meijerialan kilpailijoille syrjimättömin ehdoin.
6. Rahtipakkaus
Valio sitoutuu tarjoamaan kohdassa 1 tarkoitetun raakamaidon meijerikäsittely- ja pakkauspalveluja vakionestemaitotuotteiksi (maito, piimä, kerma ja viili), vähälaktoosisiksi nestemaitotuotteiksi sekä asiakkaan reseptillä asiakkaan toimittamista lisäraaka-aineista (esimerkiksi hillot ja bakteerit) tuotettaviksi maitojalosteiksi tavanomaisella Valion käytössä olevalla valmistustekniikalla (esimerkiksi tavalliset maustamattomat ja maustetut jogurtit) syrjimättömin ja kustannusvastaavin hinnoin.
Valio sitoutuu kohtelemaan kyseisiä asiakkaita syrjimättömästi (esimerkiksi tuotteiden laadun, tuotantoon mahdollisesti sisältyvien palveluiden sekä muiden hyödykkeiden suhteen).
Valio sitoutuu tarjoamaan kyseisiä palveluja välittömästi kohdan 1 tarkoittamien sopimusten solmimisesta.
7. Kotimainen maitojauhe
Valio sitoutuu myymään kotimaisille asiakkaille kaikkia tavanomaisia Valion valmistamia kotimaisia maitojauhelaatuja EU-alueen markkinahintoihin.
8. Valvonta ja riitojen ratkaisu
Valio esittää Kilpailuviraston hyväksyttäväksi Valioryhmästä riippumattoman asiantuntijan (esimerkiksi tilintarkastusyhteisö). Asiantuntijan tehtävä on valvoa tässä annettujen sitoumusten noudattamista Kilpailuviraston yrityskauppaa koskevasta hyväksyvästä päätöksestä lukien sekä tehdä ratkaisuehdotuksia mahdollisissa riitatilanteissa.
Asiantuntija esitetään Kilpailuviraston hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa yrityskaupan hyväksymisestä. Kilpailuvirasto voi kolmen vuoden välein asiantuntijan hyväksymisestä vaatia Valiolta ehdotusta uuden asiantuntijan nimeämiseksi. Mikäli Kilpailuvirasto ei hyväksy Valion esittämää asiantuntijaa, Valio esittää viikon kuluessa uuden asiantuntijan Kilpailuviraston hyväksyttäväksi. Mikäli Kilpailuvirasto ei hyväksy tätä Valion esittämää asiantuntijaa, Kilpailuvirasto nimeää asiantuntijan.
Asiantuntijalla on oikeus saada tarvittavia tietoja ja asiakirjoja sekä kaikki tarvitsemansa apu tehtävänsä hoitamiseksi yhtiöltä ja sen henkilöstöltä. Asiantuntijalla on oikeus käyttää tarpeelliseksi katsomaansa teknistä, juridista ja muuta lisäasiantuntemusta. Asiantuntijalla on oikeus organisoida valvontatyö tarkoituksenmukaisella tavalla.
Asiantuntijan kuluista ja korvauksista vastaa Valio erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Asiantuntija tekee Valion kanssa salassapitosopimuksen.
Mahdollisissa riitatilanteissa riidan osapuolella on oikeus pyytää asiantuntijalta ehdotusta riidan ratkaisusta. Ratkaisuehdotusta varten asiantuntijalla on oikeus käyttää tarpeelliseksi katsomaansa teknistä, juridista ja muuta lisäasiantuntemusta. Ratkaisuehdotus on annettava kahden (2) kuukauden kuluessa sitä koskevasta pyynnöstä. Asiantuntija ei kuitenkaan saa ottaa käsiteltäväkseen vähämerkityksellistä riitaa.
Asiantuntija raportoi Kilpailuvirastolle vuosittain sitoumusten toteutumisesta. Raportti annetaan viimeistään kalenterivuotta seuraavan vuoden helmikuun 28. päivänä. Raportointivelvollisuus koskee kolmea yrityskauppaa seuraavaa kalenterivuotta. Muutoin asiantuntija raportoi Kilpailuvirastolle ristiriitatilanteissa.
Kilpailuvirastolla on oikeus asiantuntijan aloitteesta tai muutoin antaa lisäohjeita sitoumusten toimeenpanosta.
Sitoumusten arviointi
Kilpailuvirastolle on selvitetty, että Valion kilpailijoilla on riittävästi tuotantokapasiteettia ja ettei tuotantokapasiteetin lisäämiselle ole merkittäviä esteitä. Kansainvälisillä markkinoilla on tarjolla esimerkiksi käytettyjä koneita ja laitteita, joita Valion kilpailijat voivat hankkia.
Kilpailuviraston selvityksissä on tullut ilmi, ettei esimerkiksi joidenkin tuotantolaitosten erottaminen keskittymästä myymällä ne kilpailijalle tasapainota nykyisessä markkinatilanteessa Aito Maito -ryhmän poistumisesta seuraavaa kilpailun vähenemistä. Tämän vuoksi Kilpailuvirasto katsoo, ettei tuotantokapasiteetin erottaminen keskittymästä ole käsillä olevassa asiassa välttämätön osa sitoumuskokonaisuutta, jonka seurauksena yrityskauppa voidaan hyväksyä.
Keskeinen Valion kilpailijoiden kohtaama kilpailun este on raakamaidon saatavuus. Valioryhmä hankkii raakamaidon osuuskunnilta, jotka ovat Valion omistajia. Kukin osuuskunta hankkii raakamaidon itsenäisiltä maatalousyrittäjiltä, jotka pääsääntöisesti ovat osuuskunnan jäseniä. Osuuskunnat ja tuottajat eivät kuitenkaan ole yrityskaupan osapuolia, eikä Valio voi päättää niiden käyttäytymisestä Kilpailuvirastolle antamillaan sitoumuksilla.
Tuottajat voivat vapaasti siirtyä osuuskunnasta toiseen. Tuottajasiirtymät heikentävät osuuskunnan kykyä toimittaa raakamaitoa jatkojalostukseen, mikä vähentää Valion kilpailijoiden kiinnostusta solmia yhteistyösopimuksia sellaisten osuuskuntien kanssa, joita tuottajapako uhkaa. Arviossa Kilpailuvirasto on ottanut huomioon erityisesti Kainuun OM:n ja Maito-Pirkan antamat selvitykset tuottajasiirtymistä sekä viraston kuulemien tahojen lausunnot Valioryhmästä mahdollisesti erotettavien meijerien toimintamahdollisuuksista.
Näin ollen Valio ei voi esille tulleisiin kilpailuongelmiin vaikuttavalla tavalla siirtää raakamaidon hankintasopimuksia kilpailijoille. Tästä syystä yrityskaupan hyväksymisen edellytykseksi asetetuissa ehdoissa raakamaidon siirtäminen Valion kilpailijoille järjestetään Valion sitoumuksella myydä raakamaitoa omalla hankintahinnallaan kotimaan markkinoiden tosiasiallisille ja potentiaalisille kilpailijoille.
Raakamaidon myyntiä koskevan ehdon tuloksena Valion tosiasialliset ja potentiaaliset kilpailijat voivat merkittävässä määrin korvata Aito Maito -ryhmän tuottaman kilpailupaineen nestemaitotuotteiden markkinoilla. Kun nestemaitotuotteiden jalostuksessa tyypillisesti syntyy ylimääräistä rasvaa, voivat Valion kilpailijat merkittävässä määrin korvata Aito Maito -ryhmän tuottaman kilpailupaineen myös voin ja muiden rasvapitoisten tuotteiden markkinoilla. Sitoumus mahdollistaa lisäksi sen, että Valion kilpailijat voivat lisätä kilpailua myös muiden raaka-aineiden (kuoritun ja vakioidun maidon sekä raakakerman) ja muiden maitojalosteiden (kuten jogurtin ja raejuuston) markkinoilla, joille keskittymä saattaa aiheuttaa kilpailuongelmia.
”Into”-tuotemerkin myynti luo Valion kilpailijoille edellytyksiä kilpailla tehokkaasti vähälaktoosisten tuotteiden segmentillä. ”Aito”-tuotemerkin myynti puolestaan antaa Valion kilpailijalle valtakunnallisesti tunnetun tuotemerkin.
Jos Valiolta raakamaitoa tämän päätöksen ehtojen mukaisesti hankkivat asiakkaat eivät saa kaikkea tilaamaansa raakamaitoa kaupaksi maitojalosteina, ne voivat antaa ylimääräisen tuotannon Valiolle vietäväksi maailmanmarkkinoille. Vientiä koskeva sitoumus toimii ylimääräisen voin ja maitojauheiden vientikanavana sekä raakamaidon hankkijoiden keinona hallita eräitä meijeritoiminnan riskejä.
Suljettavien tuotantolaitosten myyntivelvoite helpottaa tulevaisuudessa Valion kilpailijoiden lisäkapasiteetin taikka meijerituotannon koneiden ja laitteiden hankintaa.
Logistiikkaa koskeva sitoumus luo edellytyksiä kilpailuttaa eri logistiikkajärjestelmiä ja se alentaa potentiaalisten kilpailijoiden markkinoille tulon kynnystä.
Valion tarjoama rahtipakkaussitoumus yhdessä raakamaitoa ja logistiikkaa koskevien ehtojen kanssa mahdollistavat sen, että Suomen nestemaitomarkkinoille voi tulla uusia yrityksiä, joiden ei tarvitse järjestää omaa raakamaidon hankintaa eikä investoida omaan tuotantokapasiteettiin.
Valio sitoutuu myymään kotimaisia maitojauheita EU-alueella vallitsevaan markkinahintaan. Ehdon seurauksena kotimaisten maitojauheiden markkinat eivät voi merkittävästi eriytyä EU-alueen markkinoista.
Useimmat Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet ovat pitäneet sitoumuksia riittävinä.
Yhteenvetona sitoumusten arvioinnin osalta Kilpailuvirasto toteaa, että Valion antamat sitoumukset poistavat riittävässä määrin keskittymässä syntyvät kilpailuongelmat. Arvioon ovat vaikuttaneet kyseessä olevien markkinoiden luonne, erityisesti Valion kilpailijoiden mahdollisuudet hankkia raakamaitoa sekä maidontuottajien mahdollisuus vaihtaa osuuskuntaa, jolle ne maitonsa myyvät. Yrityskaupan hyväksymisen edellytykseksi asetettujen ehtojen noudattamatta jättämisen seuraamuksista säädetään kilpailunrajoituslian 11 g ja 11 i §:ssä.
Kilpailuvirasto voi näin ollen hyväksyä järjestelyn ehdollisena.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto määrää edellä selostetut sitoumukset noudatettavaksi ja hyväksyy ehdollisena yrityskaupan, jossa Valio Oy hankkii Osuuskunta Maito-Pirkan, Kainuun osuusmeijerin ja Aito Maito Fin Oy:n liiketoimintoja. Sitoumusten muuttamassa järjestelyssä ei synny tai vahvistu sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/1998) 11, 11 a, 11 b, 11 d ja 11 e §
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Dnro 38/67/98, 24.6.1999.
[2] Tarkat tiedot poistettu liikesalaisuuksina.
[3] Niin sanotut Valio II (kilpailuneuvoston päätös 30.11.1994, dnro 1/359/94; KHO:n päätös 9.4.1996 taltio 988) ja Valio III -tapaukset (kilpailuneuvoston päätös 24.10.1997, dnro 6/359/96; KHO:n päätös 11.11.1998, taltio 2498).
[4] Ks. viite 3.
[5] Joutsenlippu on suomalaisen ruuan vapaaehtoinen alkuperämerkki. Joutsenlipulla merkitty tuote on aina valmistettu Suomessa ja sen raaka-aineesta vähintään 75 % on suomalaista. Kuitenkin lihaa sisältävien tuotteiden lihan, kalaa sisältävien tuotteiden kalan, kananmunaa sisältävien tuotteiden kananmunan ja maitoa sisältävien tuotteiden maidon on oltava kokonaan suomalaista.
[6] http://www.finfood.fi/hs/
[7] Esimerkiksi Maito ja Me 3/99 osoitteessa http://www.valio.fi/maitojame/3_99/maidolla.htm.
[8] Hakasulkein osoitetaan, että tarkat tiedot on poistettu liikesalaisuuksina.
[9] Ks. viite 8.
[10] Ks. viite 8.
[11] Ks. viite 8.
[12] Ks. viite 8.
[13] Ks. viite 3.
[14] Tarkat tiedot on poistettu liikesalaisuuksina.
[15] Tarkat tiedot on poistettu liikesalaisuuksina.
[16] http://www.mtk.fi/tiesitko/tiesitko49.htm
[17] Ks. viite 8.
[18] Arvio, johon saattaa sisältyä myös muiden valmistajien maitojauheiden tuontia Ruotsista. MD Foods AmbA ja Arla ovat yhdistyneet joulukuussa 1999.
[19] Ks. viite 8.
[20] Ks. viite 8.
[21] GB Glace on Suomen Unilever Oy:n jäätelöyksikkö.
[22] Ks. viite 8.
[23] Ks. viite 8.
[24] Ks. viite 8.
[25] Keskon ja Inexin rasvalevitteet ovat ”private label” -tuotteita.
[26] Ks. viite 8.
[27] Tarkat tiedot on poistettu liikesalaisuuksina.
[28] Sun Ice kuuluu Saarioinen Oy -konserniin.
[29] Ks. viite 8.
[30] Ks. viite 8.
[31] Ks. viite 8.
[32] Ks. viite 8.
[33] Ks. viite 8.
[34] Ks. viite 8.
[35] Ks. viite 8.
[36] Ks. viite 8.
[37] Tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[38] Satamaito vastaanotti vuonna 1998 raakamaitoa 45,7 milj. l ja Hämeenlinnan OM 28,2 milj. l, kun Kainuun OM vastaanotti raakamaitoa 85 milj. l ja Maito-Pirkka 110 milj. l.
[39] Esim. Aérospatiale-Alénia / de Havilland; Kali+Salz / MdK / Treuhand; Saint-Gobain / Wacker-Chemie / NOM; Blokker / Toys ‘R’ Us ja Bertelsman / Kirch / Premiere.
[40] Kali und Salz / MdK / Treuhand, IV/M.308, [1994] EYVL L 186/38.
[41] Yhdistetyt tapaukset C-86/94 ja C-30/95.
[42] Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus 15.10.1999.
[43] Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus 17.12.1999
[44] Tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[45] Tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[46] Tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[47] Tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[48] Tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.