Hakemus yrityskauppaa koskevan ehdon lieventämiseksi

Päivämäärä

23.6.2009

Diaarinumero

1151/81/99

Osapuolet

Valio Oy

Hakija

Valio Oy

Asian vireilletulo

Kilpailuvirasto on kahdessa Valio Oy:tä (”Valio”) koskevassa yrityskauppapäätöksessään Valio / Kainuun Osuusmeijerin, Osuuskunta Maito-Pirkan ja Aito Maito Fin Oy:n meijeri- ja markkinointiliiketoiminnat (dnro 1151/81/99) ja Valio / Meijeriosuuskunta Milkan Vöyrin juustoliiketoiminta (dnro 619/81/04) asettanut Valion noudatettavaksi sitoumuksia.

Valio on pyytänyt 20.3.2009 päivätyllä hakemuksella Kilpailuvirastoa muuttamaan yllä mainittuja ehdollisia yrityskauppapäätöksiä kilpailunrajoituslain 11 i §:n perusteella siltä osin, kun raakamaitoa koskeva ehto sisältää määräyksiä kuoritun maidon ja täysmaitoa vähärasvaisemman vakioidun maidon hinnoittelusta. Valion 20.3.2009 päivätty hakemus ei ollut sellaisenaan hyväksyttävissä, joten Valio täsmensi hakemustaan 20.5.2009.

Valio on hakenut muutosta ehtoihin jo syksyllä 2008 (hakemus 2.10.2008 ja sen täsmennys 16.12.2008). Kilpailuviraston selvitysten perusteella täsmennettykään hakemus ei ollut hyväksyttävissä.

Raakamaitokauppaa koskeva ehto

Kilpailuviraston yrityskauppapäätöksen (dnro 1151/81/99) raakamaitoa koskevassa ehdossa todetaan seuraavaa:

”Valio sitoutuu siihen, että kotimaan markkinoiden Valioryhmästä riippumattomat varteenotettavat tosiasialliset ja potentiaaliset kilpailijat voivat ostaa Valiolta vuosittain yhteensä enintään 150 milj. l raakamaitoa[1].

Kilpailijat voivat ostaa tuotteen raakamaitona, kuorittuna maitona, vakioituna maitona tai kermana. Ostomäärä lasketaan vastaavana raakamaitona. Mikäli Valion kokonaishankintamäärä Suomesta laskee nykyiseltä 1,77 mrd litran vuositasolta, laskee mainittu raakamaidon myyntivelvoite samassa suhteessa.

Raakamaidon myyntihintana käytetään Valion oman meijerialan teollisuuden keskimääräistä ostohintaa. Kuitenkin mikäli asiakas vaatii normaalista raakamaidon hankintaliiketoiminnasta poikkeavia järjestelyjä (esimerkiksi poikkeuksellisen pitkiä kuljetusjärjestelyjä taikka pieniä toimituseriä), Valio voi lisätä hintaan kohtuulliset ja syrjimättömät kustannusvastaavat lisäkustannukset.

Valio sitoutuu siihen, että raakamaidon hinnoittelun avulla ei siirretä Valion tulosta (esimerkiksi muiden liiketoimien taikka rahoitusjärjestelyjen tuottoa) osakkaille tai tuottajille taikka siirretä kyseisten asiakkaiden maksettavaksi Valioryhmän muita kustannuksia. Valion oman teollisuuden keskimääräinen ostohinta ei voi ylittää hintaa, joka takaa Valion kotimaiselle maidonjalostustoiminnalle kohtuullisen katteen. Valion teollisuuden keskimääräisen ostohinnan määrittelyssä otetaan huomioon kaikki osuuskuntien Valiolle suorittamat maksut, joilla tosiasiallisesti alennetaan Valion raakamaidon hankintakustannusta (esimerkiksi osuuskuntien Valiolle suorittamat markkinointi- tms. maksut).

Kuoritun ja vakioidun maidon sekä kerman myyntihinta lasketaan raakamaidon ostohinnasta alalla yleisesti käytetyn arvosuhteen (rasva/valkuainen) perusteella lisättynä kohtuullisilla ja kustannusvastaavilla käsittelykustannuksilla. Valio sitoutuu siihen, että hinnat ovat syrjimättömiä ja että se kohtelee kyseisiä asiakkaitaan muutenkin syrjimättömästi (esimerkiksi tuotteiden laadun, hankintaan mahdollisesti sisältyvien palveluiden ja muiden hyödykkeiden suhteen).”

Kilpailuvirasto on päätöksessään arvioinut, että raakamaidon myyntiä koskevan ehdon tuloksena Valion tosiasialliset ja potentiaaliset kilpailijat voivat merkittävässä määrin korvata yrityskaupan kohteiden tuottaman kilpailupaineen nestemaitotuotteiden markkinoilla. Kun nestemaitotuotteiden jalostuksessa tyypillisesti syntyy ylimääräistä rasvaa, voivat Valion kilpailijat merkittävässä määrin korvata yrityskaupan kohteiden tuottaman kilpailupaineen myös voin ja muiden rasvapitoisten tuotteiden markkinoilla. Sitoumus mahdollistaa lisäksi sen, että Valion kilpailijat voivat lisätä kilpailua myös muiden raaka-aineiden (kuoritun ja vakioidun maidon sekä raakakerman) ja muiden maitojalosteiden (kuten jogurtin ja raejuuston) markkinoilla, joille keskittymä saattaa aiheuttaa kilpailuongelmia.

Asian selvittäminen

Valion ehtomuutoshakemuksen pääpiirteet

Valio hakee muutosta raakamaidon myyntiä koskevaan ehtoon siltä osin, kun se sisältää määräyksiä kuoritun maidon ja täysmaitoa vähärasvaisemman vakioidun maidon hinnoittelusta.

Alla on kuvattu ne Valion ehtomuutoshakemuksessa esille tuodut vaihtoehdot, joista asiakas voisi jatkossa valita kiintiömaidon toimitustapansa. Kohtien 1–3 toimitustavat eivät eroa mitenkään nykyisestä hinnoittelumekanismista. Kohdat 4 ja 5 muodostavat Valion hakemuksen keskeisen sisällön.

  1. Asiakas ostaa Valiolta raakamaitoa sellaisenaan. Raakamaito hinnoitellaan Valion oman meijerialan teollisuuden keskimääräisen raakamaidon ostohinnan mukaan kuten nykyisin. Raakamaidon ostomahdollisuus ja raakamaidon hinnoittelu säilyvät siis ennallaan aikaisemman kaltaisena, mikä varmistaa Valion kilpailijoiden raaka-ainesaannin syrjimättömin ehdoin.
  2. Asiakas ostaa Valiolta raakamaidon kokonaisuudessaan, mutta maidon eri nestemäisiin komponentteihin (kuten kuorittuun maitoon tai vakioituun maitoon ja kermaan) jaoteltuna. Asiakas maksaa raakamaidosta Valiolle Valion oman meijerialan teollisuuden keskimääräisen raakamaidon ostohinnan sekä separointi- ja muut käsittelykustannukset.
  3. Asiakas ostaa Valiolta raakamaidon ja palvelun, jossa kyseisen raakamaidon rasvaosa käsitellään Valion tavanomaisella valmistustekniikalla tavanomaiseksi voituotteeksi (kuten esim. teollisuusvoiksi tai kuluttajavoiksi). Asiakas maksaa raakamaidosta Valiolle Valion oman meijerialan teollisuuden keskimääräisen raakamaidon ostohinnan sekä separointi- ja muut käsittely- ja pakkauskustannukset.
  4. Asiakas ostaa Valiolta kuukaudessa 1–500 000 litraa kuorittua maitoa ja/tai täysmaitoa vähärasvaisempaa (rasvaa alle 4,2 %) vakioitua maitoa aiemmissa päätöksissä mainitulla arvosuhdehinnoittelulla.
  5. Asiakas ostaa Valiolta 500 000 litraa kuukaudessa ylittävän määrän kuorittua maitoa ja/tai täysmaitoa vähärasvaisempaa vakioitua maitoa ns. rasvan takaisinostohinnoittelulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiintiöstä myytävä kuorittu maito ja täysmaitoa vähärasvaisempi (rasvaa alle 4,2 %) vakioitu maito hinnoiteltaisiin jatkossa siten, että asiakas maksaa raakamaidosta Valiolle Valion oman meijerialan teollisuuden keskimääräisen raakamaidon ostohinnan, minkä lisäksi asiakas maksaa Valiolle kustannusvastaavat käsittelykustannukset (mm. separointikustannukset). Valiolle jäävästä rasvasta Valio hyvittää asiakkaalle teollisuusvoin hinnan. Lisäksi Valio hyvittää asiakkaalle kirnumaitojauheen hinnan sekä mahdollisen voin vientituen. Teollisuusvoin takaisinostohinta määräytyisi Valion teollisuusvoista 12 edeltävän kuukauden aikana saaman, määrillä painotetun keskiarvohinnan mukaan. Tätä hintaa laskettaessa otetaan huomioon sekä teollisuusvoin kotimaan myynti että sen vienti. Hinta ei siis määräydy teollisuusvoista saatavimman alhaisimman hinnan perusteella.

Valion hakemuksen mukaan arvosuhdehinnoittelun edellytyksenä on, että asiakas ostaa kuoritun maidon tai täysmaitoa vähärasvaisemman vakioidun maidon omien tuotteidensa valmistamiseksi. Yhtenä kiintiöasiakkaana pidetään asiakkaan kilpailuoikeudellista yritysryhmää kokonaisuudessaan sekä sellaisia ao. yritysryhmän sopimusvalmistajia tai vastaavia yhteistyökumppaneita, jotka valmistavat meijerituotteita kyseisen kiintiöasiakkaan tuotemerkillä. Mainittu 500 000 litran arvosuhdehintainen määrä on tarkoitettu asiakkaan omien tuotteiden valmistukseen, ei edelleen myytäväksi toisille kiintiömaitoasiakkaille. Arvosuhteella myytävää määrää pienennetään asiakkaan mahdollisesti edelleen toisille kiintiömaitoasiakkaille myymän kuoritun maidon ja täysmaitoa vähärasvaisemman vakioidun maidon määrällä.

Käytännössä alihankintaa koskeva ehdon kohta tarkoittaa Valion mukaan sitä, että kiintiömaitoasiakkaan mahdollinen toiselle kiintiömaitoasiakkaalle tekemä alihankinta on tämän toisen asiakkaan tuotteiden valmistusta ja kuoritun maidon osuus vähennetään sen kiintiöstä, kenen tuotteista on kyse.

Sellainen yhtiö, joka ei valmista lainkaan omia tuotteita kuoritusta maidosta tai valmistaa niitä vain vähäisessä määrin, ja on valinnut toimintalinjakseen lähinnä ulkoistetun alihankinnan hoitamisen, jonka myötä se valmistaa pääasiassa toiselle kiintiömaitoasiakkaalle tuotteita, ei saisi tätä alihankintaa varten erikseen omaa 500 000 litran kiintiötä. Sen sijaan omien tuotteidensa valmistusta varten jokainen kiintiömaitoasiakas voi kuitenkin saada ao. 500 000 litran kuukausikiintiön.

Valion hakemuksen perustelut

Valio on perustellut hakemustaan sillä, että sellaista alalla yleisesti käytettyä arvosuhdetta, jota voitaisiin käyttää ehdon mukaisella tavalla hinnoittelun perusteena, ei ole olemassa. Lisäksi Valio on perustellut hakemustaan sillä, että kuoritun maidon komponenttikaupasta aiheutuu Valiolle tappiota. Valion mukaan ilman esitettyä ehtomuutosta kiintiöraakamaidon hinnoittelu ei ole kustannusvastaavaa.

Arvosuhde

Valion mukaan alalla yleisesti käytettyä arvosuhdetta (rasva/valkuainen) ei ole sellaisenaan olemassa, niin että sitä voitaisiin käyttää ehdon mukaisella tavalla raakamaidon eri komponenttien trading-kaupan hinnoittelussa, vaan eri komponenttien hinnat ja hinnoittelutavat vaihtelevat maittain ja maiden sisälläkin yrityksittäin. Näin ollen raakamaidon komponenttien eli käytännössä kuoritun ja täysmaitoa vähärasvaisemman vakioidun maidon hinnoitteluun tarvitaan Valion mukaan uusi peruste.

Valion mukaan ehdon mukaisessa kiintiöraakamaidon hinnoittelussa on tähänastisen ehdon voimassaoloajan käytetty arvosuhdetta, joka alun perin laskettiin Euroopan komission julkaisemien teollisuusvoin ja rasvattoman maitojauheen interventiohintojen perusteella tietyt lisäelementit huomioon ottaen. Kyseessä ei ole ollut täysin suoraan interventiohintojen suhde. Käytännössä ehdon mukaisen komponenttikaupan hinnoittelussa on noudatettu 40/60 -suhdetta.

Valio toteaa, että ehtomuutoshakemuksen taustalla ei ole arvosuhteen muuttuminen sinänsä, vaan Valio katsoo, että arvosuhdetta ei enää sellaisenaan ole. Lisäksi Valio katsoo, että kuoritun maidon kaupan osalta muut olennaiset markkinamuutokset ovat johtaneet siihen, että arvosuhteen perusteella laskettu hinta ei enää täytä yrityskauppapäätöksen lähtökohtana ollutta kustannusvastaavuuden periaatetta, vaan on johtanut kiintiömaitoasiakkaille, erityisesti Arla Ingman Oy:lle (”Arla Ingman”), maksettaviin subventioihin.

Valiolle aiheutuva tappio

Kilpailuviraston antamien yrityskauppapäätösten Valio / Kainuun Osuusmeijerin, Osuuskunta Maito-Pirkan ja Aito Maito Fin Oy:n meijeri- ja markkinointiliiketoiminnat sekä Valio / Meijeriosuuskunta Milkan Vöyrin juustoliiketoiminta ehdot ovat merkittävästi lisänneet meijeriyritysten välistä raakamaidon trading-kauppaa. Valio ei ole ennen viime vuosia kokenut ongelmalliseksi raakamaitoehdon mahdollistamaa komponenttikauppaa, kuten kuoritun maidon kauppaa, koska kuoritun maidon ostomäärät kiintiöstä ovat aikaisemmin olleet huomattavasti pienempiä. Tämän lisäksi maidon hinta (ja vastaavasti komponenttien hintasuhteiden erot) olivat aiemmin markka-/euromääräisesti alhaisempia ja Valio sai rasvan viennistä vientitukea[2].

Kun yrityskauppaehtoa vuonna 2000 asetettiin, kuoritun maidon ostomäärät olivat vain murto-osa nykyisistä kuoritun maidon ostoista niin Valion kuin kokonaismarkkinoidenkin osalta. Aito Maito -yrityskauppaa (dnro 1151/81/99) koskevan ilmoituksen mukaan Valio myi kuorittua maitoa vuonna 1996 noin 6,5 miljoonaa litraa, vuonna 1997 noin 2,6 miljoonaa litraa, vuonna 1998 noin 1,6 miljoonaa litraa ja vuonna 1999 noin 3,2 miljoonaa litraa. Kuoritun maidon kokonaismyynnin arvioitiin olleen noin 6–13 miljoonaa litraa vuodessa. Valion silloiset asiakkaat eivät olleet meijereitä, vaan elintarviketeollisuuden toimijoita (Van den Bergh Foods, Oy Karl Fazer Ab, Ruoka-Saarioinen Oy ja Lieksan Laatuherkut Oy).

Yrityskaupan kohteet eivät toimittaneet lainkaan kuorittua maitoa oman yritysryhmän ulkopuolisille meijereille. Yrityskauppailmoituksen mukaan Osuuskunta Maito-Pirkka myi kuorittua maitoa vuonna 1999 noin 3,5 miljoonaa litraa. Asiakkaana oli toinen kaupan kohde eli samaan Aito Maito -ryhmään kuulunut Kainuun Osuusmeijeri, joka kuivasi kyseisen kuoritun maidon rasvattomaksi maitojauheeksi ja kaseiiniksi. Lisäksi kuorittua maitoa myytiin hieman elintarviketeollisuudelle.

Viime vuosina kuoritun maidon ostomäärät ovat lisääntyneet, ja esimerkiksi Arla Ingman on lisännyt kuoritun maidon ostojaan huomattavasti. Arla Ingmanin kuoritun maidon ostot Valiolta olivat vuonna 2008 noin 40,3 miljoonaa litraa. Kuoritun maidon ostomäärien noustua merkittävästi Valiolle aiheutuvan tappion määrä on kasvanut Valion mukaan olennaisesti ja samalla ostajien, erityisesti Arla Ingmanin, saaman subvention määrä on noussut olennaisesti.

Valion mukaan se on omassa hankinnassaan maitorasvan osalta selvästi ylijäämäinen Suomen markkinoilla. Raakamaidossa on rasvaa noin 4,2 %, ja käytännössä kaikki kuluttajien ostamat nestemaitotuotteet (pois lukien kerma) ovat tätä vähärasvaisempia. Tämän vuoksi joutuessaan vastaanottamaan kaiken tarjolla olevan tuottajamaidon raakamaitotoimittajiltaan, Valiolle jää merkittävä ylijäämärasvamäärä edelleen myytäväksi. Kiintiömaitoasiakkaiden lisääntyneet kuoritun maidon ostot ovat entisestään lisänneet Valiolle jäävän ylijäämärasvan määrää. Valio käyttää ylijäämärasvan ns. viimesijaisten tuotteiden eli käytännössä teollisuusvoin ja osittain myös kirnumaitojauheen valmistukseen.

Kiintiömaidon komponenttikaupasta Valiolle jäävät erät ovat spot-luonteisia ja huonosti tuotannollisesti ja kaupallisesti hyödynnettävissä. Tällaisille erille sopivaa spot-markkinaa ei ole, vaan kaupankäynti ja koko logistinen ketju (keräily-tuotantoprossessointi-jakelu) edellyttävät pitkäjänteisempää ja kokonaisvaltaisempaa logiikkaa.

Valio on esittänyt Kilpailuvirastolle laskelmia, joiden mukaan verrattaessa kuoritusta maidosta ja teollisuusvoista saatavaa hintaa Valion omaan raakamaidon hankintahintaan, voidaan havaita, että kuoritun maidon myynti on Valiolle tappiollista. Tappiota on aiheutunut useiden vuosien ajan. Käytännössä tämä on siirtynyt Valion mukaan lähes yksinomaan Arla Ingmanin subventioksi. Kuoritun maidon myynnistä Valiolle aiheutuneet tappiot ovat olleet vuonna 2004 noin [ ][3] euroa, vuonna 2005 noin [ ] euroa, vuonna 2006 noin [ ] euroa ja vuonna 2007 noin [ ] euroa.

Valion tappiolaskelma lähtee siitä, että kaikki kiintiömaidosta Valiolle tuleva rasva on ns. ylijäämärasvaa. Kilpailuvirasto kuitenkin totesi selvitystensä perusteella ehtomuutosprosessin aikana Valiolle, että tarkasteltaessa kuoritun maidon myynnistä Valiolle aiheutuneita tappioita tulee ottaa huomioon, että Valiolla olisi tuottajilta tulevan maidon rasva ”käsissään” joka tapauksessa, eikä kaikkea rasvaa siten voida pitää juuri kuoritun maidon myynnistä aiheutuvana ylijäämärasvana. Lisäksi pelkästään kuoritun maidon ostaminenkin kiintiöstä on yrityskauppaehdon mukaan mahdollista, mikä Valion tulee ottaa huomioon tuotantoaan suunnitellessaan. Tämän seurauksena Kilpailuvirasto totesi Valiolle, että kiintiöraakamaidon myynnin hinnoittelussa ei voida lähteä siitä, että kaikki ylijäämärasvasta aiheutuva tappio kuuluisi pelkästään kiintiömaitoasiakkaiden maksettavaksi.

Valio muutti ehdotustaan siten, että jatkossa osa kuoritun maidon myynnistä tapahtuisi edelleenkin entiseen tapaan arvosuhteeseen perustuvaa hinnoittelua käyttäen (500 000 litran kuukausimäärä), kun taas loppumäärä (500 000 litraa kuukaudessa ylittävä osuus) myytäisiin ns. ylijäämärasvan takaisinostohinnoittelun mukaisesti.

Valio perustelee esitettyä 500 000 litran kuukausirajaa mm. sillä, että pienemmän nestemaitomeijerin kuukaudessa hankkima maitomäärä on karkeasti arvioituna noin miljoona litraa. Toisaalta tarkasteltaessa tilannetta kokonaisuudessaan noin puolet Suomen maitorasvasta päätyy vientiin. Vastaava 50 prosentin osuus pienemmän toimijan miljoonan litran kuukausimäärästä on näin ollen 500 000 litraa, minkä ylittävältä osuudelta kertyvän rasvan voidaan pienemmänkin meijerialan toimijan olevan kohtuudella velvollinen ottamaan vastuulleen.

Valion mukaan muutosehdotuksen tavoitteena on kustannusvastaavuus. Mikään Kilpailuviraston yrityskauppapäätösten ehdoissa ei Valion mukaan viittaa siihen, että sille olisi asetettu velvoite myydä raakamaitoa tai sen komponentteja alihintaan tai että sen tulisi raaka-ainetoimitusten lisäksi tarjota rahallista tukea kilpailijoilleen. Tällainen rahallisen subvention antaminen ei ole Valion mukaan myöskään ehtojen juridinen lähtökohta.

Valion mukaan ehtokohta 1 tarjoaa Valiolle oikeuden veloittaa kiintiöasiakkailta kustannusvastaavat lisäkustannukset, mikäli asiakas vaatii normaalihankinnasta poikkeavia järjestelyitä. Kuoritun maidon ostojen poikkeavaa paisuttamista voidaan Valion mukaan pitää tällaisena poikkeavana järjestelynä. Lisäksi vaikka kuoritun maidon hintana pitää ehtojen mukaan käyttää arvosuhdehintaa, Valiolla on oikeus lisätä kohtuulliset ja kustannusvastaavat käsittelykustannukset. Valion tulkinnan mukaan rasvaosuuden prosessointi ja vientimyynti ovat tällaisia kustannuksia. Edellä esitetyt kohdat osoittavat Valion mukaan osaltaan selvästi sitä, että ehdoissa ei ole tarkoitettu sitä, että Valiolla olisi subventiovelvoite tai velvoite myydä tappiolla.

Kun ehtojen juridisena lähtökohtana on Valion mukaan ollut se, että Valio saa kiintiöasiakkailta maidosta sen hinnan, jolla se itsekin maitoa hankkii, mainitut olosuhdemuutokset ovat johtaneet siihen, että kyseinen lähtökohta ei enää toteudu, vaan kuoritun maidon myynti on nyt Valiolle raskaasti tappiollista hankintahintaan verrattuna ja näiden tappioiden määrä on viime vuosina jatkuvasti kasvanut.

Voimaantulo

Valio pyytää ensisijaisesti sitä, että sen hakema ehtomuutos tulisi voimaan 1.9.2009 lukien. Mikäli tämä ei jostain syystä ja vastoin Valion käsitystä olisi kuitenkaan mahdollista, Valio pyytää toissijaisesti sitä, että muutos tulisi voimaan 1.1.2010.

Päätös ja sen perustelut

Kilpailuvirasto hyväksyy Valion hakemuksen viraston kahdessa yrityskauppapäätöksessään (dnro 1151/81/99 ja 619/81/2004) asettaman ehdon lieventämiseksi. Ainoastaan ehdon kohta ”Raakamaito” muuttuu, ja muuttuneet ehtokohdat on korostettu alla kursivoidulla tekstillä. Ehdot tulevat voimaan 1.1.2010 ja ne kuuluvat seuraavasti:

1. Raakamaito

Valio sitoutuu siihen, että kotimaan markkinoiden Valioryhmästä riippumattomat varteenotettavat tosiasialliset ja potentiaaliset kilpailijat voivat ostaa Valiolta vuosittain yhteensä enintään 150 milj. l[4] raakamaitoa.

Kilpailijat voivat ostaa tuotteen raakamaitona, kuorittuna maitona, vakioituna maitona tai kermana. Ostomäärä lasketaan vastaavana raakamaitona. Mikäli Valion kokonaishankintamäärä Suomesta laskee nykyiseltä 1,77 mrd litran vuositasolta, laskee mainittu raakamaidon myyntivelvoite samassa suhteessa.

Raakamaidon myyntihintana käytetään Valion oman meijerialan teollisuuden keskimääräistä ostohintaa. Kuitenkin mikäli asiakas vaatii normaalista raakamaidon hankintaliiketoiminnasta poikkeavia järjestelyjä (esimerkiksi poikkeuksellisen pitkiä kuljetusjärjestelyjä taikka pieniä toimituseriä), Valio voi lisätä hintaan kohtuulliset ja syrjimättömät kustannusvastaavat lisäkustannukset.

Valio sitoutuu siihen, että raakamaidon hinnoittelun avulla ei siirretä Valion tulosta (esimerkiksi muiden liiketoimien taikka rahoitusjärjestelyjen tuottoa) osakkaille tai tuottajille taikka siirretä kyseisten asiakkaiden maksettavaksi Valioryhmän muita kustannuksia. Valion oman teollisuuden keskimääräinen ostohinta ei voi ylittää hintaa, joka takaa Valion kotimaiselle maidonjalostustoiminnalle kohtuullisen katteen. Valion teollisuuden keskimääräisen ostohinnan määrittelyssä otetaan huomioon kaikki osuuskuntien Valiolle suorittamat maksut, joilla tosiasiallisesti alennetaan Valion raakamaidon hankintakustannusta (esimerkiksi osuuskuntien Valiolle suorittamat markkinointi- tms. maksut).

Täysmaidon sekä täysmaitoa rasvaisemman vakioidun maidon sekä kerman myyntihinta lasketaan raakamaidon ostohinnasta alalla yleisesti käytetyn arvosuhteen (rasva/valkuainen) perusteella lisättynä kohtuullisilla ja kustannusvastaavilla käsittelykustannuksilla.

Valio sitoutuu siihen, että hinnat ovat syrjimättömiä ja että se kohtelee kyseisiä asiakkaitaan muutenkin syrjimättömästi (esimerkiksi tuotteiden laadun, hankintaan mahdollisesti sisältyvien palveluiden ja muiden hyödykkeiden suhteen).

Asiakkaan ostaessa kuukaudessa 1–500 000 litraa kuorittua maitoa ja/tai täysmaitoa vähärasvaisempaa vakioitua maitoa, tämän maidon myyntihinta lasketaan raakamaidon ostohinnasta alalla yleisesti käytetyn arvosuhteen (rasva/valkuainen) perusteella lisättynä kohtuullisilla ja kustannusvastaavilla käsittelykustannuksilla.

Mainittu 500 000 litran kuukausimäärä, johon sovelletaan arvosuhdehinnoittelua, voi koostua pelkästään joko kuoritusta maidosta tai täysmaitoa vähärasvaisemmasta vakioidusta maidosta tai niistä molemmista kuitenkin siten, että näin ostettavan kuoritun maidon ja täysmaitoa vähärasvaisemman vakioidun maidon määrä on yhteensä enintään mainittu 500 000 litraa kuukaudessa.

Arvosuhdehinnoittelun edellytyksenä on, että asiakas ostaa kuoritun maidon tai täysmaitoa vähärasvaisemman vakioidun maidon omien tuotteidensa valmistamiseksi. Yhtenä kiintiöasiakkaana pidetään asiakkaan kilpailuoikeudellista yritysryhmää kokonaisuudessaan sekä sellaisia ao. yritysryhmän sopimusvalmistajia tai vastaavia yhteistyökumppaneita, jotka valmistavat meijerituotteita kyseisen kiintiöasiakkaan tuotemerkillä. Mainittu 500 000 litran arvosuhdehintainen määrä on tarkoitettu asiakkaan omien tuotteiden valmistukseen, ei edelleen myytäväksi toisille kiintiömaitoasiakkaille. Arvosuhteella myytävää määrää pienennetään asiakkaan mahdollisesti edelleen toisille kiintiömaitoasiakkaille myymän kuoritun maidon ja täysmaitoa vähärasvaisemman vakioidun maidon määrällä.

Kun asiakkaan kuoritun maidon ja täysmaitoa vähärasvaisemman vakioidun maidon yhteenlaskettu ostomäärä ylittää 500 000 litraa kuukaudessa, rajan ylittävän mainitunlaisen maidon myyntihinta lasketaan ns. ylijäämärasvan takaisinostohinnoittelumallin mukaisesti. Sen mukaan asiakas maksaa raakamaidosta Valiolle Valion oman meijeriteollisuuden keskimääräisen ostohinnan lisättynä kustannusvastaavilla käsittelykustannuksilla. Valio hyvittää asiakkaalle Valiolle jäävästä rasvasta teollisuusvoin hinnan ja kirnumaitojauheen hinnan sekä mahdollisen voin vientituen.

Teollisuusvoin takaisinostohinta määräytyy Valion teollisuusvoista 12 edeltävän kuukauden aikana saaman, määrillä painotetun keskiarvohinnan mukaan. Tätä hintaa laskettaessa otetaan huomioon sekä teollisuusvoin kotimaan myynti että sen vienti. Hintaa tarkistetaan 3 kertaa vuodessa eli 1.2., 1.6. ja 1.10. ja hinnat ovat voimassa 1.1.—30.4. (1.10.—30.9. hinnan määräytymisjakso), 1.5.—31.8. (1.2.—31.1. hinnan määräytymisjakso) ja 1.9.—31.12. (1.6.—31.5. hinnan määräytymisjakso).

Asiakkaalla on pyydettäessä velvoite osoittaa riippumattomalle asiantuntijalle, että se ostaa kuorittua maitoa ja täysmaitoa vähärasvaisempaa vakioitua maitoa omien tuotteidensa valmistusta varten.

Riippumattomalla asiantuntijalla on velvollisuus puuttua havaitsemiinsa väärinkäytöksiin ja oikeus evätä arvosuhdehintaiset toimitukset siltä osin kun asiakas ei kykene luotettavasti selvittämään, että sen ostama kuorittu maito tulee sen omien tuotteiden valmistukseen.

Kaupankäynnin edellytyksenä on, että asiakkaat tekevät Valion kanssa puitesopimuksen, jossa on esitetty arviot toimitusmääristä ja -ajoista ja muut toimitusta koskevat keskeiset yksityiskohdat. Puitesopimus tulee tehdä kahdeksitoista (12) kuukaudeksi tai toistaiseksi neljän (4) kuukauden irtisanomisajalla. Valio ei ole oikeutettu irtisanomaan puitesopimusta ilman erityistä syytä. Puitesopimus ei ole asiakasta sitova hankintasopimus.

Lopulliset tilaukset tulee tehdä siten, että asiakas antaa kohtuullisessa ajassa tietylle toimitusviikolle päiväkohtaisen tilauksen ja ennakkoarvion lopullisesta toimitustarpeesta tietylle viikkojaksolle. Valio ei ole oikeutettu kieltäytymään toimituksista eikä muuttamaan toimituksen sisältöä ilman erityistä syytä.

Jäljempänä kohdassa 8 mainittu asiantuntija antaa ratkaisuehdotuksen mahdollisissa ylikysyntä- ja muissa ristiriitatilanteissa.

Ehto tulee voimaan kahden (2) kuukauden kuluttua hyväksyvän yrityskauppapäätöksen antamisesta. Valio sitoutuu aloittamaan raakamaidon toimituksia koskevat neuvottelut ilman sitoumuksia välittömästi tämän päätöksen antamisen jälkeen.

2. Tuotemerkit

Valio sitoutuu myymään Aito Maito -ryhmän hallussa olevat ”Aito” ja ”Into” tuotemerkit yhdelle tai useammalle varteenotettavalle kilpailijalle 31.1.2001 mennessä.[5]

Valio voi itse käyttää tuotemerkkejä voimassaolevien sitovien toimitussopimusten täyttämiseksi esimerkiksi solmimalla rinnakkaislisenssin.

Jäljempänä kohdassa 8 mainittu asiantuntija antaa Kilpailuvirastolle selvityksen tuotemerkkien myymisestä. Selvitys annetaan kahden (2) kuukauden kuluessa tuotemerkkien myymisestä, mutta kuitenkin viimeistään 31.3.2001.

3. Vienti

Valio sitoutuu suorittamaan kohdassa 1 tarkoitetun raakamaidon tai siitä jalostettujen tuotteiden vientiostoja markkinahintojen ja kohtuullisten syrjimättömien vientikustannusten pohjalta.

Valio sitoutuu kohtelemaan kyseisiä asiakkaita syrjimättömästi (esimerkiksi vientiin sisältyvien palveluiden ja muiden tuotteiden toimitussopimusten ehtojen suhteen).

Valio sitoutuu tarjoamaan kyseisiä vientiostoja välittömästi kohdan 1 tarkoittamien sopimusten solmimisesta.

4. Suljettavien tuotantolaitosten myynti[6]

Valio sitoutuu tarjoamaan suljettavat tuotantolaitoskokonaisuudet myyntiin ilman käyttörajoituksia. Valio sitoutuu myymään suljettavan tuotantolaitoksen ensisijaisesti kokonaisuutena varteenotettavalle kilpailijalle kohtuullisin ehdoin. Toissijaisena vaihtoehtona Valio sitoutuu tarjoamaan tuotantolaitoksen koneet ja laitteet myytäväksi yhdelle tai useammalle varteenotettavalle kilpailijalle markkinahintaan.

Valion nämä vaihtoehdot sisältävä tarjous tulee julkistaa viimeistään laitoksen sulkemisen yhteydessä ja tarjouksen tulee olla voimassa kuuden (6) kuukauden ajan tarjouksen julkistamisesta.

Jos Valio ei myy tuotantolaitosta tai sen koneita ja laitteita määräajassa, Valio antaa myynnin kohdassa 8 tarkoitetun asiamiehen tehtäväksi. Tämän tulee myydä tuotantolaitos tai sen koneet ja laitteet kuuden (6) kuukauden kuluessa varteenotettavalle kilpailijalle.

Valio sitoutuu ylläpitämään kyseistä omaisuutta sen arvon säilyttävällä tavalla.

5. Logistiikka

Valio sitoutuu tarjoamaan logistiikkapalveluja meijerialan kilpailijoille syrjimättömin ehdoin.

6. Rahtipakkaus

Valio sitoutuu tarjoamaan kohdassa 1 tarkoitetun raakamaidon meijerikäsittely- ja pakkauspalveluja vakionestemaitotuotteiksi (maito, piimä, kerma ja viili), vähälaktoosisiksi nestemaitotuotteiksi sekä asiakkaan reseptillä asiakkaan toimittamista lisäraaka-aineista (esimerkiksi hillot ja bakteerit) tuotettaviksi maitojalosteiksi tavanomaisella Valion käytössä olevalla valmistustekniikalla (esimerkiksi tavalliset maustamattomat ja maustetut jogurtit) syrjimättömin ja kustannusvastaavin hinnoin.

Valio sitoutuu kohtelemaan kyseisiä asiakkaita syrjimättömästi (esimerkiksi tuotteiden laadun, tuotantoon mahdollisesti sisältyvien palveluiden sekä muiden hyödykkeiden suhteen).

Valio sitoutuu tarjoamaan kyseisiä palveluja välittömästi kohdan 1 tarkoittamien sopimusten solmimisesta.

7. Kotimainen maitojauhe

Valio sitoutuu myymään kotimaisille asiakkaille kaikkia tavanomaisia Valion valmistamia kotimaisia maitojauhelaatuja EU-alueen markkinahintoihin.

8. Valvonta ja riitojen ratkaisu

Valio esittää Kilpailuviraston hyväksyttäväksi Valioryhmästä riippumattoman asiantuntijan (esimerkiksi tilintarkastusyhteisö). Asiantuntijan tehtävä on valvoa tässä annettujen sitoumusten noudattamista Kilpailuviraston yrityskauppaa koskevasta hyväksyvästä päätöksestä lukien sekä tehdä ratkaisuehdotuksia mahdollisissa riitatilanteissa.

Asiantuntija esitetään Kilpailuviraston hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa yrityskaupan hyväksymisestä. Kilpailuvirasto voi kolmen vuoden välein asiantuntijan hyväksymisestä vaatia Valiolta ehdotusta uuden asiantuntijan nimeämiseksi. Mikäli Kilpailuvirasto ei hyväksy Valion esittämää asiantuntijaa, Valio esittää viikon kuluessa uuden asiantuntijan Kilpailuviraston hyväksyttäväksi. Mikäli Kilpailuvirasto ei hyväksy tätä Valion esittämää asiantuntijaa, Kilpailuvirasto nimeää asiantuntijan.

Asiantuntijalla on oikeus saada tarvittavia tietoja ja asiakirjoja sekä kaikki tarvitsemansa apu tehtävänsä hoitamiseksi yhtiöltä ja sen henkilöstöltä. Asiantuntijalla on oikeus käyttää tarpeelliseksi katsomaansa teknistä, juridista ja muuta lisäasiantuntemusta. Asiantuntijalla on oikeus organisoida valvontatyö tarkoituksenmukaisella tavalla.

Asiantuntijan kuluista ja korvauksista vastaa Valio erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Asiantuntija tekee Valion kanssa salassapitosopimuksen.

Mahdollisissa riitatilanteissa riidan osapuolella on oikeus pyytää asiantuntijalta ehdotusta riidan ratkaisusta. Ratkaisuehdotusta varten asiantuntijalla on oikeus käyttää tarpeelliseksi katsomaansa teknistä, juridista ja muuta lisäasiantuntemusta. Ratkaisuehdotus on annettava kahden (2) kuukauden kuluessa sitä koskevasta pyynnöstä. Asiantuntija ei kuitenkaan saa ottaa käsiteltäväkseen vähämerkityksellistä riitaa.

Asiantuntija raportoi Kilpailuvirastolle vuosittain sitoumusten toteutumisesta. Raportti annetaan viimeistään kalenterivuotta seuraavan vuoden helmikuun 28. päivänä. Raportointivelvollisuus koskee kolmea yrityskauppaa seuraavaa kalenterivuotta. Muutoin asiantuntija raportoi Kilpailuvirastolle ristiriitatilanteissa.

Kilpailuvirastolla on oikeus asiantuntijan aloitteesta tai muutoin antaa lisäohjeita sitoumusten toimeenpanosta.”

Kilpailuvirasto voi kilpailunrajoituslain 11 i §:n mukaan hakemuksesta poistaa yrityskaupan toteuttamiselle asetetun ehdon tai lieventää sitä markkinaolosuhteiden olennaisen muutoksen tai muun painavan syyn johdosta. Ehtojen muuttaminen on lähtökohtaisesti poikkeuksellinen toimenpide. Hallituksen esityksessä (243/1997) mainitaan ainoana esimerkkinä se, että kilpailutilanne on olennaisesti muuttunut uuden merkittävän yrityksen alalle tulon seurauksena.

Arvosuhde

Kilpailuviraston markkinaosapuolilta saamat tiedot arvosuhteen osalta (sekä arvosuhteen olemassaolosta että suhteen mahdollisesta tämän hetkisestä suhdeluvusta) ovat ristiriitaisia. Kilpailuviraston asiassa kuuleman Valion yrityskauppaehtoja valvomaan asetetun riippumattoman asiantuntijan mukaan alan muutosten johdosta ei ole määriteltävissä yksiselitteistä yleisesti käytettävää arvosuhdetta (rasva/valkuainen). Riippumattoman asiantuntijan Valiolta saaman selvityksen mukaan arvosuhteen koostumusta ohjaa taloudellinen kannattavuus ja rasvan arvo. Kilpailuvirasto katsoo, että saadun selvityksen perusteella arvosuhteen osalta on hankalaa tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä, eikä lopullisen johtopäätöksen tekeminen ole tarpeellistakaan tällä hetkellä, koska Valio on sittemmin muuttanut hakemustaan siten, että esitetyssä hinnoittelumallissa yhdistyy sekä tähän asti käytössä ollut arvosuhteen mukainen hinnoittelu että uusi kustannuspohjainen hinnoittelu.

Kilpailuviraston kiintiömaitoasiakkailta saamissa selvityksissä esitettiin, että mikäli Kilpailuvirasto katsoo, että Valiolle määrättyjä ehtoja tulee muuttaa, niin kiintiöraakamaidon hinnan laskemismekanismia tulee muuttaa siten, että nykyisin käytössä olevan rasva/valkuainen arvosuhteen 40/60 sijaan hinnan laskemiseen käytettäisiin arvosuhdetta 32/68, joka on yleisesti käytettävä suhdeluku tuottajien myydessä maitoa Valiolle. Kyseisen tuottajamaidon hankinnassa käytettävän arvosuhteen Valio asettaa itse.

Valion mukaan sen ehtomuutoshakemuksen tarkoituksena on pyrkiä kustannusvastaavuuteen ja siihen että yli- tai alihinnoittelutilanteita ei esiinny. Arvosuhteen muuttaminen merkitsisi vain subvention siirtymistä tuotteesta toiseen (kuoritusta maidosta kermaan). Kiintiöasiakkaiden ostaessa kiintiöstä komponentteja (kuorittua maitoa tai kermaa) Valiolle jää tällöin toinen ”ylijäämäkomponentti”, jota sen ei ole mahdollista tuotannollisesti tai kaupallisesti hyödyntää optimaalisella ja kannattavalla tavalla, vaan tämä komponentti joudutaan valmistamaan ns. viimesijaisiksi tuotteiksi, käytännössä teollisuusvoiksi ja rasvattomaksi maitojauheeksi.

Valion mukaan käytössä ollut ja edelleenkin käytössä oleva arvosuhde (40/60) on sinänsä toiminut kohtuudella arvosuhteen määritelmänä koko ehtojen lähes 10 vuoden voimassaoloajan. Määritelmä on joustava, mutta ei mahdollista ”mielivaltaa”.

Valion mukaan käsitteelle ”alalla yleisesti käytetty arvosuhde” on näin ollen muodostunut tietty tulkintansa. Toisaalta nykyinen määritelmä on sen verran joustava, että jos alalla yleisesti käytetty arvosuhde selvästi muuttuisi, hinnoittelu voisi vastaavasti joustaa ilman raskasta ehtomuutosprosessia.

Toisaalta jos kuoritun maidon hinnoittelua voidaan muuttaa ehdotetulla tavalla rasvan takaisinostomallin mukaiseksi, Valiolla ei ole tällä hetkellä näköpiirissä välittömiä syitä, jotka johtaisivat arvosuhteen muutostarpeeseen. Jos muutos tältä osin joskus olisi ajankohtainen, siihen mahdollisesti liittyvät erimielisyydet voitaisiin saattaa tarvittaessa riippumattoman asiantuntijan ja Kilpailuviraston tutkittaviksi.

Tehtyjen selvitysten perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että arvosuhteen osalta ei ole perusteltua siirtyä ehdotettuun tuottajamaidon hinnoittelussa käytettävään kiinteään 32/68 -arvosuhteeseen, koska pelkästään suhdeluvun muuttaminen ei poista arvosuhdepohjaisen hinnoittelumallin aiheuttamaa tappio-ongelmaa. Selvitysten perusteella ei voida myöskään yksiselitteisesti todeta, että arvosuhteen käyttämisessä hinnoittelun pohjana olisi tapahtunut sellaisia muutoksia, että arvosuhteeseen perustuvasta hinnoittelusta voitaisiin kokonaan luopua.

Valiolle aiheutuva tappio

Valio on esittänyt Kilpailuvirastolle tappiolaskelmia koskien kuoritun maidon kiintiökauppaa. Valion yrityskauppaehtojen toteutumista valvova riippumaton asiantuntija on vahvistanut Kilpailuvirastolle, että Valiolle syntyy kuoritun maidon kaupasta tappiota. Riippumattoman asiantuntijan mukaan Valion hakemuksessa mainitsemat tiedot perustuvat yhtiön sisäisten laskentajärjestelmien tietoihin, eikä riippumaton asiantuntija ole niiden osalta havainnut ristiriitaisuuksia verrattuna muuhun taloudelliseen materiaaliin.

Kilpailuvirasto katsoo, että Valiolle syntyvää tappio-ongelmaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että pelkästään kuoritun maidon ostaminen raakamaitokiintiöstä on yrityskauppaehdon mukaista ja että sitoumusten arvioinnissa on nimenomaan todettu, että sitoumus mahdollistaa sen, että Valion kilpailijat voivat lisätä kilpailua mm. kuoritun maidon markkinoilla, joilla keskittymä saattaa aiheuttaa kilpailuongelmia. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, että Valion on yrityskauppapäätöksen antamisesta lähtien pitänyt ottaa huomioon liiketoiminnassaan se, että kun kilpailijat ostavat kiintiöstä pelkästään kuorittua maitoa, Valiolle jää kyseistä kuorittua maitoa vastaavaa määrä rasvaa. Tämän lisäksi Kilpailuvirasto on arvioinnissaan ottanut huomioon sen, että koska Valio ottaa vastaan kaiken sen tuottajien tuottaman raakamaidon ja näin ollen myös sen sisältämän rasvan, Valiolle tulee tietty määrä rasvaa joka tapauksessa.

Kiintiöraakamaitokaupan hinnoittelun tulisi olla kustannusvastaavaa yrityskauppapäätösten (1151/81/99 ja 619/81/04) raakamaidon hinnoittelua koskevan ehdon määräysten mukaisesti. Koska Kilpailuviraston saamien selvitysten perusteella Valiolle on viime vuosina lisääntyneen kuoritun maidon kaupan myötä aiheutunut edellä kuvatulla tavalla tappiota, Kilpailuvirasto katsoo, että on olemassa kilpailunrajoituslain 11 i §:n mukainen muu painava syy muuttaa yrityskauppapäätöksessä asetettua ehtoa. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan, edellä todetun mukaisesti, kaikkea ylijäämärasvaongelmasta syntyvää tappiota ei kuitenkaan voida perustellusti jättää pelkästään kuoritun maidon kiintiöasiakkaidenkaan vastuulle. Näin ollen arvosuhdepohjaisesta hinnoittelumallista ei voida luopua 20.3.2009 päivätyn hakemuksen mukaisesti kokonaan, vaan sitä sovelletaan jatkossakin kuoritun maidon ja täysmaitoa vähärasvaisemman vakioidun maidon kiintiöostoihin 500 000 litran (per asiakas) kuukausimäärään asti Valion 20.5.2009 päivätyn hakemuksen täsmennyksen mukaisella tavalla. Vasta tämän 500 000 litran kuukausimäärän ylittävistä ostoista siirrytään ns. ylijäämärasvan takaisinostomallin mukaiseen hinnoitteluun, jossa kiintiömaitoasiakkaalta veloitetaan kuoritun maidon tai täysmaitoa vähärasvaisemman vakioidun maidon kaupasta syntyvät lisäkustannukset. Arvosuhdepohjaista hinnoittelua sovelletaan entiseen tapaan kerman ostoihin ja täysmaitoa rasvaisemman vakioidun maidon ostoihin.

Kiintiön suuruus

Valion kiintiömaitoasiakkaat eroavat merkittävästi toisistaan, ja käytännössä tämänhetkisessä tilanteessa ainoastaan Arla Ingmanin kuoritun maidon ostot ovat ylittäneet 500 000 litraa kuukaudessa.

Kilpailuviraston selvitysten mukaan kuorintakapasiteetti ei muodosta tietynsuuruisille toimijoille estettä kilpailla Valion kanssa, mikäli raakamaitoa on saatavilla ehdon mukaisesti. Markkinatoimijoiden arvioiden mukaan sellaisella toimijalla, jonka kuoritun maidon käyttötarve on 300 000–500 000 litraa kuukaudessa, on riittävät resurssit hankkia omaa kuorintakapasiteettia ja näin ollen myös mahdollisuus laajentaa omaa toimintaansa. Nestemaitomeijereillä on tyypillisesti omaa kuorintakapasiteettia, ja toiminnan laajentuessa myös resurssit lisätä kapasiteettia luonnollisesti paranevat. Oman kuorintakapasiteetin hankkimisen tai lisäämisen rinnalla markkinatoimijat voivat hyödyntää sitoumuksen vaihtoehtoa, jossa asiakas voi ostaa Valiolta raakamaidon kokonaisuudessaan, mutta maidon eri nestemäisiin komponentteihin, kuten kuorittuun maitoon ja kermaan, jaoteltuna.

Arla Ingman on merkittävä meijerialan toimija ja sillä on suuret taloudelliset, tuotannolliset ja teknologiset resurssit. Arla Ingmanilta saadun selvityksen mukaan se kykenee korvaamaan kuoritun maidon ostojaan lisäämällä omaa kuorintakapasiteettiaan ja sopeutumaan Valion ehdottamaan muutokseen, jos siirtymäaika päättyy aikaisintaan 31.12.2009.

Valion hakemus sisältää alihankintaa koskevia määräyksiä, jotta 500 000 litran kuukausikiintiön kiertäminen ei ole mahdollista alihankintajärjestelyillä. Kaikilla kiintiömaitoasiakkailla on oikeus 500 000 litran kuukausikiintiöön omien tuotteiden valmistusta varten riippumatta siitä, valmistaako asiakas tuotteet itse vai ulkoistaako se jonkin prosessivaiheen tai tuotteen valmistuksen alihankkijalle. Kilpailuvirasto katsoo Valiolta saadun selvityksen perusteella, että Valion hakema alihankintaa koskeva ehdon kohta mahdollistaa kiintiömaitoasiakkaiden välisen alihankinnan, sillä toiselle kiintiömaitoasiakkaalle tehty alihankinta ei vähennä omaa kiintiötä. Tämä johtuu siitä, että 500 000 litran kuukausikiintiö kuuluu hakemuksen mukaan kaikille kiintiöasiakkaille niiden omien tuotteiden valmistusta varten riippumatta siitä, valmistaako asiakas tuotteet itse vai ulkoistaako se jonkin prosessivaiheen tai tuotteen valmistuksen alihankkijalle.

Sellainen yhtiö, joka ei valmista lainkaan omia tuotteita kuoritusta maidosta tai valmistaa niitä vain vähäisessä määrin, ja on valinnut toimintalinjakseen lähinnä ulkoistetun alihankinnan hoitamisen, jonka myötä se valmistaa pääasiassa toisen kiintiömaitoasiakkaan tuotteita, ei saisi tätä alihankintaa varten erikseen omaa 500 000 litran kiintiötä. Sen sijaan omien tuotteidensa valmistusta varten jokainen kiintiömaitoasiakas voi kuitenkin saada ao. 500 000 litran kuukausikiintiön.

Jälkitili

Kilpailuviraston selvitysten aikana on kyseenalaistettu Valion näkemystä siitä, että kiintiömaidon myynti olisi tappiollista. Kilpailuvirastolle on esitetty, että Valion esittämissä laskelmissa on oletettu, että kuorittua maitoa myytäisiin hinnalla, joka sisältää saman keskimääräisen jälkitilin kuin mitä maksetaan muista tuotteista. Kuoritusta maidosta maksetaan kuitenkin halvempaa hintaa kuin esimerkiksi täysmaidosta, ja siksi Kilpailuvirastolle on esitetty, että kuoritun maidon osalta jälkitilinkin tulisi olla alhaisempi. Lisäksi selvitysten aikana on kyseenalaistettu sitä, kuuluuko jälkitili voitonjakoeränä tappiolaskelmiin ylipäänsä.

Valion yrityskauppaehtoja valvomaan asetetun riippumattoman asiantuntijan mukaan jälkitili on aina kuulunut osaksi raakamaidon hankintahintaa. Kilpailuviraston saaman selvityksen mukaan Valio maksaa tuottajille kaikesta hankkimastaan raakamaidosta jälkitiliä. Jälkitilin suuruus ei riipu siitä, mitä tuotetta raakamaidosta valmistetaan.

Kilpailuviraston Aito Maito -yrityskauppapäätöksessä todetaan:

”Valioryhmässä raakamaito hinnoitellaan seuraavasti. Valion hallitus hyväksyy seuraavan vuoden budjetin yhteydessä (yleensä edellisen vuoden joulukuussa) kuinka paljon raakamaidosta maksetaan osuuskunnille. Käytännössä osuuskunnat tilittävät Valiolta saamansa maidon hinnan edelleen maidontuottajille. Kuukausitilityshintana maksetaan myös osa Valion ja osuuskunnan tuloksesta. Vuoden lopussa tuloksesta maksetaan lisäksi niin sanottua jälkitiliä, joka on osa tilityshintaa. Osuuskunnat puolestaan laskevat kukin oman toimintansa tuloksen, johon vaikuttaa eniten Valion maksama maidon hinta. Maidontuottajan saama tilityshinta ja erityisesti mahdollinen jälkitili ja sen suuruus muodostuvat viime kädessä osuuskuntakohtaisen tuloksen perusteella.”

Näin ollen tuottajille maksettava jälkitili kuuluu edellä selostetun mukaisesti osaksi raakamaidon hankintahintaa.

Siirtymäaika

Kilpailuviraston saaman selvityksen mukaan Arla Ingman on tämänhetkisten vuosittaisten raakamaito-ostojen perusteella Valion ainoa kiintiömaitoasiakas, jolle 500 000 litran kuukausittainen kiintiö ei riitä ja jonka osalta hinnoittelu siten muuttuu siltä osin, kun ostot ylittävät 500 000 litraa kuukaudessa. Arla Ingman kykenee ilmoituksensa mukaan sopeutumaan raakamaidon hinnoittelujärjestelmässä tapahtuviin muutoksiin, jos siirtymäaika päättyy aikaisintaan 31.12.2009. Kilpailuvirasto on siirtymäaikaa arvioidessaan ottanut huomioon myös kaupan keskusliikkeiden sopimusaikataulut, jotka vaihtelevat asiakkaittain. Ehtomuutos on mahdollista ottaa käyttöön ilman Valion kilpailijoille aiheutuvia ongelmia vuoden 2010 alusta lukien. Näin ollen Kilpailuvirasto hyväksyy Valion esittämän toissijaisen siirtymäajan ja uusi ehto tulee voimaan 1.1.2010.

Johtopäätös

Valio on esittänyt, että kuoritun maidon myynnistä aiheutuu Valiolle tappiota edellä tässä päätöksessä kuvatulla tavalla. Aiemmissa Valio / Kainuun Osuusmeijerin, Osuuskunta Maito-Pirkan ja Aito Maito Fin Oy:n meijeri- ja markkinointiliiketoiminnat sekä Valio / Meijeriosuuskunta Milkan Vöyrin juustoliiketoiminta -yrityskauppapäätöksissä Valiolle on asetettu velvollisuus myydä raakamaitoa, kuorittua maitoa, vakioitua maitoa tai kermaa. Päätöksissä ei ole oletettu, että tämä myynti olisi Valiolle tappiollista. Valiolle aiheutuu kuitenkin kuoritun maidon kaupasta edellä mainittua tappiota kysynnässä aiheutuneiden muutosten vuoksi. Näin ollen Kilpailuvirasto hyväksyy Valion edellä kuvatun hakemuksen ja lieventää yrityskaupalle asetettua ehtoa kilpailunrajoituslain 11 i §:ssä tarkoitetun muun painavan syyn perusteella.

Sovelletut säännökset

Kilpailunrajoituslaki 11 i § (303/1998)

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.


[1] Tätä määrää lisättiin 35 miljoonalla litralla raakamaitoa 8.10.2004 annetussa Valio / Meijeriosuuskunta Milkan Vöyrin juustoliiketoiminta -yrityskauppapäätöksessä (dnro 619/81/04).

[2] Valion ilmoituksen mukaan vientituki poistui väliaikaisesti vuonna 2008, mutta vuoden 2009 alusta alkaen vientituen maksamiseen on jälleen palattu.

[3] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tieto on poistettu liikesalaisuutena.

[4] Tähän määrään lisätään 35 miljoonaa litraa raakamaitoa 8.10.2004 annetun Valio / Meijeriosuuskunta Milkan Vöyrin juustoliiketoiminta -yrityskauppapäätöksen (dnro 619/81/04) mukaisesti.

[5] Kilpailuvirasto on päätöksellään 28.1.2002 lieventänyt asettamaansa ehtokohtaa 2 (Tuotemerkit) ja poistanut myyntivelvoitteen ”Aito”-tuotemerkin osalta.

[6] Kilpailuvirasto on päätöksellään 18.10.2002 muuttanut asettamaansa ehtokohtaa 4.