1 Asia
1. Yrityskaupan hyväksyminen; Rudus Oy / Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy
2 Asian vireilletulo
2. Rudus Oy on ilmoittanut 6.7.2012 Kilpailuvirastolle kilpailulain 4 luvun säännösten mukaisesti järjestelyn, jossa se hankkii yksinomaisen määräysvallan Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy:ssä (”kaupan kohde”).
3. Kilpailuvirasto siirsi 6.8.2012 tekemällään päätöksellä asian kilpailunlain 26 §:n mukaiseen jatkokäsittelyyn.
3 Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
4. Rudus Oy:n liiketoimintaan kuuluvat erinäiset betoni- ja kivirakentamisen tuotteet sekä näiden tuotteiden kierrätyspalvelut. Rudus valmistaa muun muassa murskattuja kiviaineksia, eri betonilajeja kuten esimerkiksi valmisbetonia, pihakiviä ja maisematuotteita, kaivoja ja putkia, infraelementtejä, paaluja, LVI-hormielementtejä ja harkkoja. Lisäksi Rudus harjoittaa mineraalisten rakennusjätteiden (kuten tiilen ja betonin) kierrätystä ja myy myös kierrätysprosessissa syntyvää tuhkaa (ns. lento- ja pohjatuhka).
5. Ruduksen osakekannan omistaa kokonaisuudessaan CRH Finland B.V., joka on osa kansainvälistä CRH-konsernia. CRH Finland omistaa myös 100 % Finnsementti Oy:n osakekannasta. Finnsementti valmistaa ja myy valtaosan Suomessa käytetystä sementistä.
6. Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy:n liiketoiminta jakautuu kolmeen osa-alueeseen: betonituote-elementteihin, ympäristöbetonituotteisiin ja valmisbetoniin. Toimintaansa varten kaupan kohde myös kaivaa ja murskaa soraa sekä myy tätä kiviainesta vähäisissä määrin kolmansille. Kaupan kohteen osakekannan omistaa kokonaisuudessaan Lemminkäinen Oyj.
4 Kilpailuoikeudellinen arviointi
4.1 Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn
7. CRH-konsernin maailmanlaajuinen liikevaihto oli viimeksi päättyneellä tilikaudella noin 18 miljardia euroa, josta yli 20 miljoonaa euroa kertyi Suomesta. Kaupan kohteen liikevaihto viimeksi päättyneellä tilikaudella oli noin 84 miljoonaa euroa, ja [siitä yli 20 miljoonaa euroa kertyi][1] Suomesta. Koska kilpailulaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppa-valvontaa koskevien säännösten soveltamisalaan.
4.2 Relevantit markkinat
8. Ilmoittajan mukaan yrityskaupan kannalta relevantit hyödykemarkkinat ovat valmisbetonimarkkinat, betonituotemarkkinat, luonnonkivimarkkinat, kiviainesmarkkinat ja sementtimarkkinat. Ilmoittajan mukaan relevantit markkinat ovat maantieteelliseltä laajuudeltaan valtakunnalliset.
Yleistä betonista
9. Betoni on eräs yleisimmin käytetyistä rakennusmateriaaleista ja se valmistetaan sekoittamalla kiviaineita, sementtiä ja vettä. Sementin osuus betonista on tavanomaisesti noin 10–15 % betonin tilavuudesta ja kiviaineiden (hiekka, sora ja murskattu kivi) osuus on noin 70 %.
10. Betoni kestää suuria määriä painekuormitusta sen korkean kiviainepitoisuuden johdosta, mutta on herkkä murtumaan taivutettuna. Murtumisherkkyyden vähentämiseksi betonia vahvistetaan usein terästangoilla tai -palkeilla tai teräs- tai muovikuidulla.
11. Betoni voidaan yleisesti ottaen jakaa valmisbetoniin ja betonituotteisiin.
Valmisbetoni
12. Valmisbetonilla tarkoitetaan betonia, joka valmistetaan betoniasemalla nestemäiseen muotoon ja kuljetetaan kohteeseen erityisellä betoninkuljetusautolla. Kohteessa valmisbetoni siirretään haluttuun paikkaan esimerkiksi pumppaamalla. Valmisbetoni on standardoitu tuote ja valmisbetonitehtaat kykenevät lähtökohtaisesti valmistamaan kaikkia eri valmisbetonin lajeja.
13. Ilmoittaja viittaa Euroopan komission tapauskäytäntöön, jossa valmisbetonin on vakiintuneesti katsottu muodostavan omat hyödykemarkkinansa.[2]
14. Komission mukaan valmisbetonimarkkinoiden maantieteellinen laajuus määräytyy betonin kuljetusajan perusteella, koska valmisbetoni säilyy käyttökelpoisena vain noin 90 minuuttia sen valmistamishetkestä. Ilmoittajan käsityksen mukaan edellä mainittu kuljetusaika mahdollistaa valmisbetonin kuljetuksen Suomessa noin 50 kilometrin säteelle betonitehtaalta.
15. Ilmoittajan mukaan Suomen valmisbetonitehtaat muodostavat tiheän verkoston, jossa toimipaikkojen myynti- ja kuljetusalueet ovat siinä määrin päällekkäisiä, että ne kattavat koko valtakunnan. Siten relevantit markkinat eivät välttämättä rajaudu maantieteellisesti kuljetusetäisyyden mukaan yksittäiseltä valmisbetonitehtaalta, vaan kyse on todennäköisesti paikallista laajemmista markkinoista.
16. Lisäksi ilmoittaja esittää, että koska suuri osa valmisbetonitehtaista on nykyään niin sanottuja liikuteltavia tehtaita, valmisbetoniyhtiöt kohdistavat toisiinsa nähden kilpailupainetta myös silloin, kun niillä ei ole betonitehdasta tietyllä paikkakunnalla. Siten ilmoittajan mukaan yhtäältä liikuteltavien betonitehtaiden helpon siirrettävyyden ja toisaalta betonitehtaiden päällekkäisten myyntialueiden vuoksi maantieteelliset markkinat ovat valmisbetonin osalta Suomessa todennäköisesti valtakunnalliset.
17. Ilmoittaja mukaan valmisbetonitehtaita käytetään myös niin sanottuina kohdespesifeinä betonitehtaina. Nämä tehtaat ovat ilmoittajan mukaan yleensä juuri liikuteltavia, ja ne myyvät valmisbetonia vain yhdelle asiakkaalle tiettyä työmaata varten. Ilmoittaja katsoo, että vaikka kohdespesifeistä tehtaista saatetaan toisinaan myydä valmisbetonia myös vähäisessä määrin ulkopuolisille asiakkaille, niiden myynnillä ei käytännössä tulisi olla merkitystä kilpailuolosuhteita arvioitaessa.
18. Suurin osa Kilpailuvirastolle vastanneista markkinatoimijoista on pitänyt ilmoittajan esittämää hyödykemarkkinoiden määrittelyä yrityskaupan kilpailuvaikutusten arviointiin sopivana. Myös kohdespesifien asemien osalta ilmoittajan näkemys on saanut tukea. Sen sijaan ilmoittajan näkemys siitä, että valmisbetonimarkkinat olisivat maantieteelliseltä laajuudeltaan valtakunnalliset, on kiistetty varsin laajasti.
19. Ensinnäkin lausunnonantajat katsovat, että valmisbetonin kuljetusetäisyys on enintään noin 50 kilometriä ja/tai noin 60 minuutin ajoaika tehtaalta, mikä jo itsessään tekee markkinoista hyvin paikalliset. Betonin kovettumisesta johtuen ratkaisevaa on ajoaika, mistä johtuen paikallisilla liikenneolosuhteilla on suuri merkitys enimmäiskuljetusetäisyydelle. Erään lausunnonantajan mukaan esimerkiksi Etelä-Suomessa valmisbetonin kannattava kuljetusetäisyys on vain noin 20 kilometriä valmisbetonitehtaalta. Lisäksi eräs lausunnonantaja on katsonut esimerkiksi jo 20 kilometrin lisämatkan suhteessa kilpailijan tehtaaseen tekevän hintakilpailun mahdottomaksi valmisbetonin suurten kuljetuskustannusten takia.
20. Toiseksi osa lausunnonantajista katsoo, että liikuteltavia tehtaita on Suomessa varsin vähän ja niitä on vain muutamalla toimijalla. Markkinatoimijoilta saatujen vastausten mukaan tehtaan siirtämiseen ryhdytään yleensä vain, jos esimerkiksi uusi tuotantoalue on kaukana olemassa olevista kiinteistä tehtaista tai jos on tiedossa, että alueen kysyntä on niin suurta, että tehtaan siirrosta tulee taloudellisesti kannattavaa, ottaen huomioon muun muassa alueellinen kilpailutilanne ja alueella mahdollisesti jo olevien muiden toimijoiden tuotantokapasiteetti. Eräät vastaajat ovat katsoneet, että tehtaita liikutellaan vain, jos esimerkiksi jokin suuri työmaa tarvitsee käyttöönsä tehtaan tai jos tehdas on pakko siirtää esimerkiksi kaavoitusmuutosten takia.
21. Kolmanneksi viraston saamien lausuntojen perusteella näyttää siltä, että valmisbetonin hinnoissa on merkittäviä alueellisia eroja. Eräät viraston kuulemista markkinatoimijoista ovat esittäneet, että hintaerot eri alueiden välillä Suomessa ovat useita kymmeniä prosentteja.
22. Kilpailuviraston arvion mukaan asian ratkaisun kannalta ei ole tarpeellista määritellä valmisbetonin relevantteja tuotemarkkinoita ja maantieteellisiä markkinoita täsmällisesti, koska yrityskauppa ei kohdassa 4.4 kuvatulla tavalla aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia minkään ajateltavissa olevan määrittelyn mukaisilla markkinoilla.
Betonituotteet
23. Betonia myydään myös kiinteässä muodossa betonituotteina. Betonituotteita valmistetaan useaan eri käyttötarkoitukseen ja tyypillisiä betonituotteita ovat esimerkiksi julkisivuelementit, portaat, teräsbetonipaalut, sillat, laiturit, ontelolaatat, pilarit ja palkit sekä putket ja kaivot. Betonituotteet sisältävät usein teräsvahvikkeita, ja ne valmistetaan monesti asiakkaiden antamien spesifikaatioiden mukaan.
24. Ilmoittaja viittaa komission tapauskäytäntöön, jossa on katsottu, että betonituotteita saattaa olla syytä arvioida omina hyödykemarkkinoinaan, mutta jossa on jätetty avoimeksi se, jakautuvatko betonituotteet erillisiin alamarkkinoihin.[3]
25. Ilmoittaja katsoo, ettei kyseessä olevan yrityskaupan kilpailuvaikutusten arvioimiseksi ole tarpeellista jakaa betonituotemarkkinoita alamarkkinoihin. Ilmoittaja on kuitenkin toimittanut virastolle markkinatietoja koko betonituotemarkkinoiden lisäksi segmenteittäin siten, että betonituotteet on jaettu 1) asuinrakentamisen[4] betonituotteisiin ja 2) infrarakentamisen betonituotteisiin.
26. Asuinrakentamisen betonituotteet voidaan ilmoittajan mukaan mahdollisesti jakaa edelleen seuraaviin alasegmentteihin: a) julkisivu- ja seinäelementit, b) betoniset päällysteet, c) betoniharkot sekä d) betoniportaat. Ilmoittaja kuitenkin katsoo, ettei esimerkiksi betonisia päällysteitä tulisi kilpailuvaikutusten arvioinnissa erottaa betonisista harkoista, koska sekä päällysteitä että harkkoja voidaan valmistaa samoilla tuotantolinjoilla hyvin pienin mukautuksin.
27. Infrarakentamisen betonituotteet voidaan ilmoittajan mukaan mahdollisesti jakaa edelleen seuraaviin alasegmentteihin: a) betoniset putket, renkaat ja kaivot, b) betoniset paalut sekä c) muut betoniset infraelementit.
28. Koska betonin tilavuuspaino on suuri, rajoittavat kuljetuskustannukset ilmoittajan mukaan kuljetusmatkoja. Ilmoittajan mukaan betonituotteet valmistetaan tyypillisesti betonituotetehtaassa, joka sijaitsee suhteellisen lähellä sitä työmaata, jossa tuotteet käytetään. Ilmoittajan käsityksen mukaan työmaat sijaitsevat yleisesti ottaen enintään 150 kilometrin päässä betonituotetehtaasta, mutta etäisyydet vaihtelevat huomattavasti eri betonituotteiden välillä.
29. Ilmoittajan mukaan betonituotetehtaita on tiheästi ympäri Suomea. Koska niiden myynti- ja kuljetusalueet muodostavat kokonaisuutena tarkastellen koko valtakunnan kattavan verkoston, betonituotteiden markkina ei todennäköisesti rajaudu alueeseen yksittäisen betonituotetehtaan ympärille vaan markkina on maantieteelliseltä laajuudeltaan Suomessa todennäköisesti valtakunnallinen.
30. Valtaosa Kilpailuviraston kuulemista markkinatoimijoista on pitänyt ilmoittajan esittämää markkinamäärittelyä alamarkkinajaotteluineen yrityskaupan kilpailuvaikutusten arviointiin sopivana. Osa markkinatoimijoista on kuitenkin kiinnittänyt huomiota erityisesti betonisten päällysteiden tuotemarkkinamäärittelyyn sekä betonituotteiden maantieteellisten markkinoiden laajuuteen.
31. Eräät viraston kuulemista markkinatoimijoista katsovat, ettei betonisia harkkoja tulisi käsitellä yhdessä betonisten päällysteiden kanssa kilpailuvaikutusten arvioinnissa ilmoittajan esittämästä mahdollisesta tarjonnan korvattavuudesta huolimatta, sillä tuotteiden käyttötarkoitukset ovat täysin erilaiset ja tuotteiden valmistajat ovat myös jossakin määrin eriytyneet toisistaan.
32. Eräät markkinatoimijat ovat myös eri mieltä näiden tuotteiden tarjonnan korvattavuudesta. Saatujen vastausten mukaan tuotteet kyetään periaatteessa valmistamaan samoilla koneilla, mutta valmistusprosesseissa on merkittäviä eroja esimerkiksi tuotteissa käytettävien raaka-aineiden, tuotteiden massareseptien ja tuotantoteknologian osalta.
33. Eräät markkinatoimijat ovat myös tuoneet lausunnoissaan esiin, että betonisista päällysteistä voisi olla erotettavissa omiksi markkinoikseen betoniset reunakivet, jotka eroavat piha- ja muurikivistä esimerkiksi esteettisten ominaisuuksien (kuten väri, muoto, pintakäsittely) perusteella.
34. Kilpailuviraston jatkoselvitysvaiheessa saamien lausuntojen perusteella vaikuttaa siltä, että erilaisia betonisia päällysteitä on mahdollista valmistaa samoilla tuotantolinjastoilla varsin pienin muutoksin, ja myös betonisia harkkoja ja päällysteitä saattaa olla mahdollista valmistaa samoilla linjastoilla. Siten erilaisissa betonisissa päällysteissä sekä betonisissa harkoissa voi Kilpailuviraston arvion mukaan olla ilmoittajan esittämää tarjonnan korvattavuutta.
35. Eräät markkinatoimijat ovat katsoneet, että markkinoita voisi olla mahdollista tarkastella myös asiakaskunnittain, sillä eri markkinatoimijoiden asema eri asiakasryhmissä voi vaihdella olennaisesti.
36. Kilpailuviraston jatkoselvitysvaiheessa saamissa selvityksissä ei kuitenkaan ole tullut esiin mitään sellaisia merkittäviä esteitä, jotka sinänsä voisivat vaikuttaa betonituotteita valmistavien markkinatoimijoiden mahdollisuuksiin tarjota tuotteitaan kaikille olemassa oleville asiakasryhmille. Siten betonituotevalmistajilla on viraston arvion mukaan todennäköisesti mahdollisuus suunnata tarjontaansa varsin vapaasti eri asiakasryhmille.
37. Suuri osa viraston kuulemista markkinatoimijoista on katsonut, että betonituotteissa kuljetusmatkat voivat rajata tuotteiden maantieteellisiä markkinoita. Eri tuotteissa kuljetusetäisyydet kuitenkin poikkeavat toisistaan, ja joissakin tuotteissa markkinat saattavat olla koko Suomen laajuiset. Yleisesti ottaen markkinatoimijat ovat vastauksissaan katsoneet kannattavaksi kuljetusetäisyydeksi noin 150–200 kilometriä betonituotetehtaasta. Valtaosa virastolle vastanneista markkinatoimijoista katsoo, että hintataso betonituotteissa on koko Suomessa varsin yhtenäinen.
38. Kilpailuviraston arvion mukaan asian ratkaisun kannalta ei ole tarpeellista määritellä betonituotteiden relevantteja tuotemarkkinoita ja maantieteellisiä markkinoita täsmällisesti, koska yrityskauppa ei kohdassa 4.4 kuvatulla tavalla aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia minkään ajateltavissa olevan määrittelyn mukaisilla markkinoilla.
Luonnonkivet
39. Ilmoittajan mukaan molemmat osapuolet myyvät niin sanottuja välitettäviä luonnonkiviä Suomessa. Ilmoittajan käsityksen mukaan kaupan osapuolten myymien kivien lajit kuitenkin poikkeavat osin toisistaan. Ilmoittaja katsoo, että luonnonkivien markkinat ovat valtakunnalliset.
Kiviaines
40. Ilmoittajan mukaan molemmat osapuolet myyvät kiviaineksia kolmansille. Lisäksi Rudus on eräs kaupan kohteen kiviainestoimittajista. Ilmoittaja katsoo, että kiviaineksien markkinat ovat valtakunnalliset.
Sementti
41. Ilmoittajan mukaan Ruduksen kanssa samaan CRH-konserniin kuuluva Finnsementti toimittaa valtaosan Suomessa myytävästä sementistä, muun muassa kaiken kaupan kohteen tuotannossaan tarvitseman sementin. Kaupan kohteella ei ole lainkaan sementin myyntiä.
4.3 Markkinoiden koko ja kilpailutilanne
42. Ilmoittajan mukaan osapuolten toiminnoissa on päällekkäisyyttä valmisbetonimarkkinoilla, betonituotemarkkinoilla, luonnonkivimarkkinoilla sekä erittäin vähäisessä määrin kiviainesmarkkinoilla. Lisäksi Rudus on ilmoittajan mukaan eräs kaupan kohteen kiviainestoimittajista, ja Finnsementti toimittaa kaiken kaupan kohteen tuotannossaan tarvitseman sementin.
Valmisbetoni
43. Ilmoittaja on toimittanut valmisbetonin osalta markkinatietoja koko Suomen lisäksi niiltä alueilta, joilla kaupan osapuolilla on päällekkäistä valmisbetonitoimintaa eli pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta ja Lappeenrannasta, Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Tampereen alueelta, Vaasan alueelta, läntisestä Väli-Suomesta, Kemi-Torniosta sekä Tunturi-Lapista.
44. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [300–350] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [35–45] % ja kaupan kohteen noin [1–10] %. Ilmoittajan mukaan markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Ruskon Betoni Oy (markkinaosuus: [10–20] %), Lujabetoni Oy ([5–15] %) ja Peab Industri Oy ([1–10] %).
45. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla vuonna 2011 oli noin [75–125] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [40–50] % ja kaupan kohteen noin [1–5] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Ruskon Betoni (markkinaosuus: [15–25] %), Lujabetoni ([5–15] %) ja Betoni Center Oy ([1–10] %).
46. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Kymenlaaksossa ja Lappeenrannassa vuonna 2011 oli noin [10–20] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [55–65] % ja kaupan kohteen noin [10–20] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Ruskon Betoni (markkinaosuus: [5–15] %), Kouvolan Betoni Oy ([1–10] %) ja Karjalan Betoni Oy ([1–10] %).
47. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Varsinais-Suomessa vuonna 2011 oli noin [20–30] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [35–45] % ja kaupan kohteen noin [1–10] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Peab Industri (markkinaosuus: [35–45] %), Kymppibetoni Oy ([1–10] %) ja ASV Betoni Oy ([1–10] %).
48. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Satakunnassa vuonna 2011 oli noin [5–15] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [65–75] % ja kaupan kohteen noin [1–10] %. Ilmoittajan mukaan kaupan kohteen betonitehtaan tuotanto on kohdespesifiä eli se valmistaa betonia [lähes yksinomaan vain yhdelle asiakkaalle alueella]. Siten osapuolilla ei ilmoittajan mukaan ole alueella varsinaisesti päällekkäistä toimintaa. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi JV-Betoni Oy (markkinaosuus: [5–15] %), Vammalan Betoni Oy ([1–10] %) ja Euran Sementtivalimo Oy ([1–10] %).
49. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Tampereen alueella vuonna 2011 oli noin [15–25] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [30–40] % ja kaupan kohteen noin [25–35] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Lujabetoni (markkinaosuus: [10–20] %), Laurilan Betoni ([5–15] %) ja Vammalan Betoni ([1–10] %).
50. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Vaasan alueella vuonna 2011 oli noin [15–25] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [45–55] % ja kaupan kohteen noin [1–10] %. Ilmoittajan toimittamien tietojen mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Peab Industri (markkinaosuus: [25–35] %), S-Betoni Ab Oy ([1–10] %) ja Ruskon Betoni ([1–10] %).[5]
51. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo läntisessä Väli-Suomessa vuonna 2011 oli noin [5–15] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [35–45] % ja kaupan kohteen noin [1–5] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Ruskon Betoni (markkinaosuus: [15–25] %), Lujabetoni ([5–15] %) ja Siikajoen Betonitukku Oy ([5–15] %).
52. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Kemi-Torniossa vuonna 2011 oli noin [5–15] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [65–75] % ja kaupan kohteen noin [10–20] %. Kaupan kohteen asema on vuokrattu Rudukselle ja Rudus valmistaa sillä valmisbetonia Outokummun Tornion terästehtaalle. Siten osapuolilla ei ilmoittajan mukaan ole alueella varsinaisesti päällekkäistä toimintaa. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Ruskon Betoni (markkinaosuus: [5–15] %) ja Ylitornion Betonituote Oy ([1–10] %).
53. Ilmoittajan mukaan valmisbetonin myynnin arvo Tunturi-Lapissa vuonna 2011 oli noin [5–10] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [1–5] % ja kaupan kohteen noin [45–55] %. Ilmoittajan mukaan kaupan kohteen betonitehtaan tuotanto on kohdespesifiä eli se valmistaa betonia lähes yksinomaan [vain yhdelle asiakkaalle alueella]. Siten osapuolilla ei ilmoittajan mukaan ole alueella varsinaisesti päällekkäistä toimintaa. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Ruskon Betoni (markkinaosuus: [25–35] %), Betroc Oy ([1–10] %) ja Kukkola-Yhtiöt Oy ([1–10] %).
Betonituotteet
54. Ilmoittajan mukaan osapuolilla on päällekkäistä toimintaa betonituotteiden markkinoilla. Osapuolten betonituotteet ovat ilmoittajan mukaan kuitenkin pääosin hyvin erilaisia, sillä Rudus valmistaa pääasiassa infrarakentamisen betonituotteita ja kaupan kohde ainoastaan asuinrakentamiseen soveltuvia betonituotteita. Ilmoittajan mukaan betonituotemarkkinoilla osapuolten toiminta on päällekkäistä lähinnä betonisissa päällysteissä, joita osapuolet valmistavat tehtaillaan Etelä-Suomessa.
55. Ilmoittajan mukaan betonituotteiden myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [700–750] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [1–10] % ja kaupan kohteen noin [1–10] %. Ilmoittajan mukaan markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Parma Oy (markkinaosuus: [20–30] %), Lujabetoni ([5–15] %) ja Betonimestarit ([1–10] %).
56. Ilmoittajan mukaan asuinrakentamisen betonituotteiden myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [600–700] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [1–10] % ja kaupan kohteen noin [1–10] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Parma (markkinaosuus: [20–30] %), Lujabetoni ([5–15] %) ja Betonimestarit ([1–10] %).
57. Ilmoittajan mukaan betonisten päällysteiden myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [40–50] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [10–20] % ja kaupan kohteen noin [20–30] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi HB-Betoniteollisuus Oy (markkinaosuus: [20–30] %), Lakan Betoni Oy ([15–25] %) ja Lujabetoni ([1–10] %).
58. Ilmoittajan mukaan betonisten päällysteiden myynnin arvo Etelä-Suomessa (ml. pääkaupunkiseutu) vuonna 2011 oli noin [30–40] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [10–20] % ja kaupan kohteen noin [20–30] %. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi HB Betoniteollisuus (markkinaosuus: [20–30] %), Lakan Betoni ([10–20] %) ja Lammin Betoni Oy ([1–10] %).
59. Ilmoittaja katsoo, ettei betonisia päällysteitä tulisi kilpailuvaikutusten arvioinnissa erottaa betonisista harkoista, koska sekä päällysteitä että harkkoja voidaan valmistaa samoilla tuotantolinjoilla hyvin pienin mukautuksin.
60. Ilmoittajan mukaan betonisten harkkojen myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [20–30] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [alle 5] %. Kaupan kohde ei valmistanut betonisia harkkoja vuonna 2011. Ilmoittajan mukaan näillä markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Saint-Gobain Weber Oy Ab (markkinaosuus: [30–40] %), HB Betoniteollisuus ([15–25] %) ja Lammin Betoni ([15–25] %).
61. Ilmoittajan mukaan kaupan kohde on merkittävä toimija asuinrakentamisen betonituotteissa erityisesti betoniportaissa. Ilmoittajan mukaan betoniportaiden myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [15–25] miljoonaa euroa, josta kaupan kohteen markkinaosuus oli noin [65–75] %. Ruduksella ei ole toimintaa näillä markkinoilla. Ilmoittajan mukaan markkinoilla toimii myös esimerkiksi HB Betoniteollisuus (markkinaosuus: [15–25] %).
Luonnonkivet
62. Ilmoittajan mukaan luonnonkivien myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [25–35] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [1–5] % ja kaupan kohteen noin [10–20] %. Ilmoittajan mukaan markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Loimaan Kivi Oy (markkinaosuus: [25–35] %), Suomen Graniittikeskus Oy ([10–20] %) ja Luonnonkivi Palin Oy ([5–15] %).
Kiviaines
63. Ilmoittajan mukaan kaupan kohteella on vain yksi soranottoalue Kiteellä, josta se on myynyt kiviaineksia kolmansille. Ilmoittajan mukaan Ruduksella ei ole kiviainestoimintaa Kiteellä tai sen välittömässä läheisyydessä.
64. Ilmoittajan mukaan kiviaineksen[6] myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [35–45] miljoonaa euroa, josta Ruduksen markkinaosuus oli noin [20–30] % ja kaupan kohteen noin [alle 5] %. Ilmoittajan mukaan markkinoilla toimivat myös esimerkiksi Lemminkäinen Infra Oy (markkinaosuus: [1–10] %), Morenia Oy ([1–10] %) ja NCC Roads Oy ([1–10] %).
Sementti
65. Ilmoittajan mukaan sementin myynnin arvo Suomessa vuonna 2011 oli noin [150–200] miljoonaa euroa, josta Finnsementin markkinaosuus oli noin [70–80] %. Kaupan kohteella ei ole lainkaan sementin myyntiä. Markkinoilla toimivat ilmoittajan mukaan myös esimerkiksi Embra Oy (markkinaosuus: [10–20] %) sekä Scandinavian Cement Oy ([1–10] %).
4.4 Yrityskaupan kilpailuvaikutusten arviointi
66. Ilmoittajan mukaan yrityskauppa lisää kilpailua Suomen rakennustuote-teollisuudessa eikä se aiheuta haitallisia kilpailuvaikutuksia millään edellä kuvatuista markkinoista Suomessa.
67. Suurin osa viraston kuulemista markkinatoimijoista ei ole nähnyt yrityskaupan aiheuttavan haitallisia kilpailuvaikutuksia millään yrityskaupan kannalta relevanteilla markkinoilla, sillä yrityskaupan jälkeenkin markkinoille on nähty jäävän riittävästi toimijoita kilpailun säilymisen kannalta.
68. Eräät vastaajat, lähinnä yrityskaupan osapuolten kilpailijat, ovat kuitenkin esittäneet huolensa kilpailun vääristymisestä valmisbetonimarkkinoilla sekä betonituotemarkkinoilla. Osa näistä vastaajista on nähnyt erityisesti CRH-konsernin määräävän aseman Suomen sementtimarkkinoilla johtavan kilpailun olennaiseen estymiseen sekä valmisbetonimarkkinoilla että betonituotemarkkinoilla.
Valmisbetoni
69. Yrityskaupan osapuolilla on yhteenlasketun markkinaosuutensa perusteella hyvin vahva asema valmisbetonimarkkinoilla. Valtakunnallisesti osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on ilmoittajan mukaan lähes [35–55] % ja alueellisesti yhteenlaskettu markkinaosuus on monin paikoin vielä huomattavasti korkeampi, esimerkiksi Kymenlaaksossa ja Lappeenrannassa ilmoittajan mukaan lähes [65–85] %.
70. Osa viraston kuulemista markkinatoimijoista onkin katsonut yrityskaupan aiheuttavan merkittäviä haitallisia kilpailuvaikutuksia erityisesti tietyillä maantieteellisillä alueilla. Lausuntojen mukaan Rudus saa erittäin vahvan markkina-aseman Kymenlaaksossa ja Lappeenrannassa, Tampereella sekä pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Osa markkinatoimijoista katsoo myös, ettei kohdespesifejä valmisbetonitehtaita voida sulkea kilpailuvaikutusten arvioinnista, sillä niiltä voidaan toimittaa ja todellisuudessa toimitetaankin valmisbetonia kyseisen alueen markkinoille. Tällöin esimerkiksi Satakunnassa yrityskaupan osapuolten asema olisi markkinaosuuksien perusteella erittäin vahva.
71. Kilpailuviraston jatkoselvitysvaiheessa saamien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että kohdespesifejä valmisbetonitehtaita operoivat markkinatoimijat ovat myyneet erittäin vähäisiä tai olemattomia määriä valmisbetonia pääkohteen ulkopuolelle tehtaiden toiminta-alueilla. Saatujen selvitysten mukaan valmisbetonin myynti pääkohteen ulkopuolelle ei useinkaan ole edes mahdollista, sillä kohdespesifit tehtaat on yleensä sijoitettu pääkohteen työmaan alueelle, jonne ei haluta ulkopuolista liikennettä, ja lisäksi pääasiakkaan sopimus- ja toimitusvaatimukset estävät yleensä toimitukset muille asiakkaille. Selvitystensä perusteella Kilpailuvirasto katsoo, ettei nyt kyseessä olevan yrityskaupan kilpailuvaikutusten arvioinnissa ole tarpeellista ottaa huomioon kohdespesifien tehtaiden myyntiä. Siten yrityskaupan osapuolten toiminnoissa ei voida katsoa olevan päällekkäisyyttä Satakunnassa tai Tunturi-Lapissa.
72. Eräät vastaajat ovat katsoneet, etteivät Ruduksen ilmoittamat markkinaosuudet vastaa todellisuutta, vaan voivat olla vielä korkeammat. Lisäksi on tuotu esiin, etteivät Kymenlaakso ja Lappeenranta muodosta ilmoittajan esittämällä tavalla yhtenäistä markkina-aluetta, ja että osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus Lappeenrannassa olisi lähes 100 %.
73. Ilmoittajan toimittamien Lappeenrannan aluetta koskevien markkinatietojen mukaan Ruduksen markkinaosuus alueella vuonna 2011 oli noin [50–60] % ja kaupan kohteen noin [30–40] %. Lisäksi alueella toimivat myös esimerkiksi Karjalan Betoni Oy (markkinaosuus: [10–20] %) sekä Lemin Sementti ja Diesel Ky ([1–10] %).
74. Kilpailuvirasto on saanut Rakennusteollisuus ry:ltä ja Betoniteollisuus ry:ltä lausunnot koskien ilmoittajan esittämiä markkinatietoja. Saatujen lausuntojen mukaan ilmoittajan esittämät markkinatiedot vastaavat niitä tietoja, joita em. yhdistyksillä on hallussaan. Yhdistyksiltä saatujen lausuntojen sekä muiden tämän yrityskauppatutkinnan yhteydessä saatujen selvitysten perusteella Kilpailuvirastolla ei ole perusteltua syytä epäillä ilmoittajan toimittamien markkinatietojen paikkansa pitävyyttä.
75. Ilmoittaja katsoo, että valmisbetonintuotannossa on runsaasti ylikapasiteettia, mistä syystä osapuolten todellinen markkinavoima on tosiasiassa pienempi kuin mitä niiden markkinaosuuksien perusteella voisi olettaa. Ilmoittajan arvion mukaan eri alueilla osapuolten kilpailijoiden tuotantokapasiteetti kykenisi kaupan jälkeenkin kattamaan alueellisen kysynnän moninkertaisesti.
76. Myös osa viraston kuulemista markkinatoimijoista katsoo alalla olevan ylikapasiteettia. Tämä käy ilmi myös markkinatoimijoiden virastolle toimittamista tiedoista tuotantokapasiteeteista ja toteutuneista tuotantomääristä. Virastolle on kuitenkin esitetty, ettei eri toimijoiden vuositason tuotantokapasiteettien vertailu anna oikeaa kuvaa markkinoiden kapasiteetista, sillä valmisbetonin kysyntä ajoittuu tiettyihin viikonpäiviin ja tiettyihin ajankohtiin vuorokaudessa rakennustyömaiden työajoista ja prosesseista johtuen. Siten tulisi pikemminkin tarkastella niin sanottua tuntikapasiteettia vuosikapasiteetin sijaan.
77. Viraston saamista lausunnoista käy ilmi, että niin sanottuina ruuhkahuippuina[7] valmisbetonin tuotantokapasiteetti eri alueilla saattaa olla täydessä käytössä. Myös valmisbetonin kuljetuskapasiteetin saatavuus saattaa saatujen lausuntojen mukaan muodostaa pullonkauloja valmisbetonin toimituksiin.
78. Kilpailuvirasto on jatkoselvitysvaiheessa selvittänyt tarkemmin ilmoittajan ja markkinatoimijoiden esittämiä näkemyksiä alan tuotantokapasiteettitilanteesta. Viraston selvitysten perusteella näyttää siltä, että valmisbetonin hetkellinen tuotantokapasiteetti saattaa joillakin alueilla olla joinakin ajankohtina täydessä käytössä. Viraston selvitysten mukaan mahdollisista tuotantokapasiteettirajoitteista johtuvia valmisbetonin toimitusvaikeuksia ei kuitenkaan voitane pitää tavanomaisina.
79. Ilmoittaja katsoo myös, että suuri osa valmisbetonitehtaista on nykyään liikuteltavia tehtaita, minkä johdosta valmisbetoniyhtiöt kohdistavat toisiinsa kilpailupainetta myös silloin, kun niillä ei ole betonitehdasta tietyllä paikkakunnalla. Kuten edellä kohdassa 20 on jo todettu, ei liikuteltavien tehtaiden rooli markkinoilla viraston saamien vastausten perusteella kuitenkaan vaikuta ilmoittajan esittämällä tavalla merkittävältä.
80. Lisäksi ilmoittaja katsoo, että alalle tulo valmisbetonimarkkinoille on varsin helppoa. Valtaosa virastolle vastanneista markkinatoimijoista ei sinänsä ole kiistänyt alalle tulon olevan mahdollista, mutta on todennut investointien olevan varsinkin uusille toimijoille huomattavia, erityisesti merkittävää alalle tuloa silmällä pitäen. Joillakin alueilla myös tarkoitukseen soveltuvien tonttien puute tai ympäristölupien saaminen on nähty alalle tuloa estävänä tai sitä hidastavan tekijänä. Alalle tulon houkuttelevuutta on useissa lausunnoissa pidetty varsin alhaisena muun muassa suhteellisen ylikapasiteettitilanteen takia. Varsin harva Kilpailuviraston kuulema markkinatoimija on pitänyt alalle tulon uhkaa markkinoilla toimivien yritysten markkinavoimaa rajoittavana tekijänä. Kuitenkin, esimerkiksi Ruskon Betoni on lausunnossaan katsonut, että niillä alueilla, joilla Rudus saa kaupan myötä huomattavan markkinaosuuden, tulee luonnostaan syntymään kilpailua muiden valmisbetonin toimittajien myötä, eikä pelkoa yrityskaupan aiheuttamasta pitkäaikaisesta paikallisesta monopolista ole.
81. Kilpailuvirasto on selvittänyt tarkemmin alalle tulon mahdollisuuksia valmisbetonimarkkinoille. Komission suuntaviivoissa horisontaalisten sulautumien arvioinnista[8] todetaan, että markkinoille tulon ollessa riittävän helppoa, yrityskauppa ei todennäköisesti luo merkittävää kilpailunvastaista riskiä. Alalle tuloa arvioitaessa on viraston ja komission vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan otettava huomioon erityisesti se, voidaanko markkinoille tuloa pitää siinä määrin todennäköisenä, mittavana[9] ja nopeasti tapahtuvana[10], että markkinoille tulo tai sen uhka olisi riittävää poistamaan yrityskaupan seurauksena syntyvät kilpailuongelmat. Markkinoille tulon todennäköisyyttä arvioitaessa kiinnitetään yleensä huomiota siihen, voidaanko markkinoille tuloa pitää taloudellisesti järkevänä ja siihen, minkälaisia mahdollisia riskejä siihen liittyy.
82. Erityisesti juuri niillä alueilla, joilla osapuolten yhteenlasketut markkinaosuudet ovat korkeimmat tai joilla viraston kuulemat markkinatoimijat ovat nähneet yrityskaupan aiheuttavan kilpailuongelmia (Kymenlaakso ja Lappeenranta, Tampere, pääkaupunkiseutu ja Uusimaa) on yhdellä tai useammalla varteenotettavalla markkinatoimijalla vasta varsin äskettäin käyttöön otettu valmisbetonitehdas (muun muassa Peab Industri Helsingissä ja Betoni Center Vantaalla) tai viraston saamien selvitysten perusteella konkreettisia suunnitelmia valmisbetonituotannon aloittamisesta tai laajentamisesta lyhyellä aikavälillä (muun muassa Ruskon Betoni Lappeenrannassa ja Porvoossa sekä Laurilan Betoni Tampereen alueella).
83. Peab Industrin Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan vuonna 2011 käyttöönotetun valmisbetonitehtaan tuotantokapasiteetti on ympäristöluvan mukaan 110 000 m3 vuodessa. Esimerkiksi kaupan kohde on myynyt pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla valmisbetonia noin [25 000–35 000] m3 vuonna 2011. Laurilan Betonin uuden Kangasalan valmisbetonitehtaan ympäristöluvan mukaan tehtaalla on tavoitteena valmistaa 90 000 m3 valmisbetonia vuodessa. Kaupan kohde on myynyt Tampereen alueella valmisbetonia noin [65 000–75 000] m3 vuonna 2011. Ilmoittajan arvion mukaan Laurilan Betonilla on uuden tehtaansa myötä Tampereen alueella yhtä paljon tuotantokapasiteettia kuin kaupan osapuolilla yhteensä.
84. Ruskon Betoni on Ruduksen jälkeen Suomen toiseksi suurin valmisbetonin tuottaja ja se on merkittävä markkinatoimija erityisesti sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa. Kilpailuviraston saamien selvitysten mukaan Ruskon Betoni on viime vuosina rakentanut useita uusia asemia eri puolille Suomea, ja sitä on pidetty varteenotettavana kilpailijana Rudukselle. Erään lausunnonantajan mukaan Ruskon Betonin tulo pääkaupunkiseudun markkinoille on tuonut aidon kilpailun alueelle. Ilmoittajan esittämien tietojen mukaan Ruskon Betoni on [aloittamassa valmisbetonin toimitukset uudelta tehtaaltaan Lappeenrannassa lähiaikoina].
85. Kun otetaan huomioon viime vuosina toteutuneet sekä parhaillaan vireillä olevat valmisbetonitehdashankkeet Suomessa sekä muut saadut alalle tuloa koskevat selvitykset, ei esteitä kilpailun säilymisen kannalta riittävälle alalle tulolle viraston arvion mukaan voitane pitää merkittävinä ainakaan niillä alueilla, joilla Ruduksen markkinaosuus yrityskaupan jälkeen on korkea.
86. Kilpailuvirasto ei selvityksissään ole saanut näyttöä siitä, että yrityskauppa, huolimatta yrityskaupan osapuolten vahvasta asemasta valmisbetonimarkkinoilla, aiheuttaisi merkittäviä kilpailuongelmia valtakunnallisella tasolla, jolla Rudus kaupan jälkeenkin näyttää kohtaavan kilpailua niin muilta valtakunnallisilta kuin alueellisilta toimijoilta. Ruduksesta tulee kaupan jälkeen usealla alueella markkinaosuutensa valossa hyvin vahva toimija. Kuitenkin, kun jo olemassa olevan alueellisen kilpailun lisäksi otetaan huomioon tiedossa olevat kilpailijoiden valmisbetonitehdashankkeet erityisesti niillä alueilla, joilla Ruduksen markkinaosuus kaupan jälkeen on korkea, ei Kilpailuvirastolla ole näyttöä siitä, että yrityskauppa aiheuttaisi kilpailulaissa tarkoitettuja merkittäviä kilpailuongelmia myöskään alueellisesti. Viraston kuulemien valmisbetoniasiakkaiden lausunnoista ei myöskään voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että yrityskaupalla olisi kilpailulaissa tarkoitettuja haitallisia kilpailuvaikutuksia valmisbetonimarkkinoilla.
87. Selvityksissään virasto ei myöskään ole saanut sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta kahden tai useamman markkinatoimijan yhteensovittavan käyttäytymistään valmisbetonimarkkinoilla tai kyseisen yrityskaupan muuttavan tilannetta markkinoilla siten, että yhteensovittaminen olisi jatkossa todennäköisempää niin, että kilpailu laissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti estyisi.
Betonituotteet
88. Yrityskaupan osapuolet valmistavat molemmat betonituotteita, mutta varsinaista päällekkäistä toimintaa osapuolilla on betonisissa päällysteissä, joissa niiden yhteenlaskettu markkinaosuus on ilmoittajan mukaan valtakunnallisesti noin [35–45] %.
89. Markkinatoimijoiden betonituotteiden osalta ilmaisemat huolet liittyvätkin erityisesti betonisiin päällysteisiin. Pääosin esitetyt yrityskaupan mahdollisesti aiheuttamat haitalliset kilpailuvaikutukset koskevat Etelä-Suomea ja pääkaupunkiseutua, joissa osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus vuonna 2011 oli ilmoittajan mukaan noin [35–45] %. Eräät vastaajat ovat kuitenkin katsoneet, etteivät Ruduksen ilmoittamat markkinaosuudet vastaa todellisuutta vaan voivat olla vielä korkeammat, Etelä-Suomessa (mukaan luettuna pääkaupunkiseutu) jopa 50–70 %.
90. Kilpailuvirasto on saanut Rakennusteollisuus ry:ltä ja Betoniteollisuus ry:ltä lausunnot koskien ilmoittajan esittämiä markkinatietoja. Saatujen lausuntojen mukaan ilmoittajan esittämät markkinatiedot vastaavat niitä tietoja, joita em. yhdistyksillä on hallussaan. Yhdistyksiltä saatujen lausuntojen sekä muiden tämän yrityskauppatutkinnan yhteydessä saatujen selvitysten perusteella Kilpailuvirastolla ei ole perusteltua syytä epäillä ilmoittajan toimittamien markkinatietojen paikkansa pitävyyttä.
91. Virastolle on esitetty myös, että eräiden asiakasryhmien, kuten julkisen sektorin toimijoiden ja asennusurakoitsijoiden osalta yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus voi nousta jopa 90 %:iin.
92. Kilpailuviraston jatkoselvitysvaiheessa saamissa selvityksissä ei kuitenkaan ole tullut esiin mitään sellaisia merkittäviä esteitä, jotka sinänsä voisivat vaikuttaa betonituotteita valmistavien markkinatoimijoiden mahdollisuuksiin tarjota tuotteitaan kaikille olemassa oleville asiakasryhmille. Siten betonituotevalmistajilla on viraston arvion mukaan todennäköisesti mahdollisuus suunnata tarjontaansa varsin vapaasti eri asiakasryhmille.
93. Eräät markkinatoimijat ovat nostaneet esiin betonisista päällysteistä mahdollisesti erilliset markkinat, reunakivet, joissa osapuolilla on Suomessa vahva asema. Viraston saamien lausuntojen mukaan esimerkiksi betonisia liimattavia reunakiviä ei Suomessa valmista kaupan osapuolten lisäksi kukaan muu. Tähän liittyen on tuotu esiin, että näillä tuotteilla on suuri merkitys erityisesti urakoitsijakaupassa sekä julkisissa hankinnoissa, sillä rakennusurakoitsijat ja julkisyhteisöt ostavat betonisia päällysteitä ja muita tarvittavia betonituotteita kokonaiskauppoina, jolloin tuotevalmistajan on pystyttävä tarjoamaan koko tuotevalikoima ollakseen mukana kilpailussa.
94. Kilpailuviraston saamien lausuntojen perusteella vaikuttaa siltä, että erilaisia betonisia päällysteitä on mahdollista valmistaa samoilla tuotantolinjastoilla varsin pienin muutoksin, ja myös betonisia harkkoja ja päällysteitä saattaa olla mahdollista valmistaa samoilla linjastoilla. Siten erilaisissa betonisissa päällysteissä sekä betonisissa harkoissa voi Kilpailuviraston arvion mukaan olla ilmoittajan esittämää tarjonnan korvattavuutta. Viraston selvitysten mukaan tämä koskee myös reunakiviä.
95. Viraston rakennusliikkeiltä, rakennusurakoitsijoilta ja julkisyhteisöiltä saamien selvitysten perusteella yhden tuoteryhmän puuttuminen tuotevalmistajan valikoimasta ei väistämättä tarkoita sitä, että se ei olisi varteenotettava tavarantoimittaja. Varsin monet virastolle asiasta lausuneet tahot ovat kertoneet hajauttavansa säännönmukaisesti betonipäällysteiden hankintojaan eri toimijoille.
96. Lisäksi viraston saamista lausunnoista käy ilmi, että liimattavat reunakivet ovat varsin hyvin korvattavissa muilla reunakivillä, kuten upotettavilla reunakivillä tai liukuvalutekniikalla toteutettavilla reunustuksilla. Yleisesti ottaen viraston kuulemat markkinatoimijat ovat katsoneet, että liimattavien reunakivien merkitys markkinoilla on nykyään hyvin vähäinen. Ruduksen myymien liimattavien reunakivien arvo Suomessa vuonna 2011 oli ilmoittajan mukaan noin [0,5–1] miljoonaa euroa.
97. Edellä esitetyn perusteella Rudus kohtaa kaupan jälkeenkin kilpailua muilta toimijoilta betonituotemarkkinoilla. Vaikka Ruduksen markkinaosuus kaupan jälkeen voi joissakin betonituotteissa olla varsin korkea, viraston selvitysten perusteella näitä tuotteita voidaan tarvittaessa korvata muilla tuotteilla, minkä lisäksi muilla betonituotevalmistajilla vaikuttaa olevan mahdollisuus mukauttaa tuotantoaan näiden tuotteiden valmistamiseen. Kun lisäksi otetaan huomioon, että esimerkiksi betonisten liimattavien reunakivien merkitys mahdollisilla erillisillä reunakivien markkinoilla on tässä yhteydessä saatujen selvitysten mukaan vähäinen, Kilpailuvirasto katsoo, ettei yrityskauppa aiheuta kilpailulaissa tarkoitettuja merkittäviä kilpailuongelmia betonituotteiden markkinoilla. Myöskään viraston kuulemien betonituoteasiakkaiden lausunnoista ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että yrityskaupalla olisi kilpailulaissa tarkoitettuja haitallisia kilpailuvaikutuksia betonituotemarkkinoilla.
98. Selvityksissään virasto ei myöskään ole saanut sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta kahden tai useamman markkinatoimijan yhteensovittavan käyttäytymistään betonituotteiden markkinoilla tai kyseisen yrityskaupan muuttavan tilannetta markkinoilla siten, että yhteensovittaminen olisi jatkossa todennäköisempää niin, että kilpailu laissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti estyisi.
Vertikaaliset vaikutukset betonimarkkinoilla
99. Ruduksen kanssa samaan CRH-konserniin kuuluva Finnsementti on Suomen johtava sementin valmistaja ja myyjä lähes [70–80] %:n markkinaosuudellaan. Sementti on yksi betonin pääraaka-aineista, ja esimerkiksi valmisbetonin tuotantokustannuksista sementin osuus viraston saamien selvitysten mukaan on merkittävä.
100. Useat viraston kuulemat markkinatoimijat ovat pitäneet Finnsementin vahvaa asemaa sementtimarkkinoilla ja jo olemassa olevaa CRH-konsernin integraatiota betonimarkkinoille näiden markkinoiden kilpailun kannalta haitallisena asiana. Osa lausunnonantajista on tästä syystä katsonut kyseessä oleva yrityskaupan entisestään heikentävän kilpailuolosuhteita betonimarkkinoilla.
101. Kyseinen yrityskauppa ei kuitenkaan juurikaan muuta olemassa olevaa tilannetta markkinoilla. CRH-konserni on jo ennen yrityskauppaa aktiivinen sementtimarkkinoiden lisäksi valmisbetonissa ja betonituotteissa. Finnsementti puolestaan toimittaa jo tälläkin hetkellä valtaosan Suomessa käytettävästä sementistä, muun muassa kaiken kaupan kohteen tarvitseman sementin. Sen sijaan esimerkiksi Ruduksen merkittävimpien kilpailijoiden, Ruskon Betonin ja Lujabetonin yhteisyritys Scandinavian Cement tuo omistajiensa tarpeisiin sementtiä ulkomailta.
102. Ainoa yrityskaupasta aiheutuva varsinainen muutos markkinoilla on, että Rudukselle siirtyy myös kaupan kohteen porraselementtiliiketoiminta. Rudus ei ole ollut läsnä porraselementtien markkinoilla, mutta kaupan kohteen markkinaosuus sen sijaan on merkittävä, [65–75] % vuonna 2011. Lisäksi porraselementtejä Suomessa valmistaa HB Betoniteollisuus (markkinaosuus: [15–25] %) sekä muutama pienempi markkinatoimija.
103. Koska muut Suomen porraselementtivalmistajat saattavat yrityskaupan jälkeen olla sementtihankinnoissaan riippuvaisia CRH-konsernista, joka samalla on myös niiden kilpailija lopputuotemarkkinoilla, virastolle on esitetty, että CRH-konsernilla voi olla kyky ja kannustin vaikeuttaa kilpailijoidensa toimintaa porraselementtimarkkinoilla kilpailua olennaisesti estävällä tavalla.
104. Kilpailuviraston on selvittänyt porraselementtien tuotantokustannuksia. Kaupan kohteelta saadun tuotantokustannuslaskelman mukaan sementin osuus porraselementtien tuotantokustannuksista on [1–20] %. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hypoteettinen 20 %:n muutos sementin hinnassa tuottaisi suoraan loppuhintoihin siirrettynä [1–10] %:n muutoksen lopputuotteen hintaan.
105. Edellä esitetyn perusteella yrityskauppa ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia huolimatta CRH-konsernin vahvasta asemasta sementtimarkkinoilla ja sen vertikaalisesta integraatiosta betonimarkkinoille. Yrityskaupan seurauksena markkinoilla muuttuu tässä suhteessa varsin vähän, minkä lisäksi markkinoilla toimii jatkossakin yrityksiä, jotka eivät ole täysin riippuvaisia Finnsementistä. Ainoa olennainen muutos on Ruduksen tulo porraselementtimarkkinoille. Viraston selvitysten mukaan sementin osuus porraselementtien tuotantokustannuksista on kuitenkin varsin vähäinen, ja siten sementin hinnan merkittävätkin muutokset vaikuttaisivat lopputuotteen hintaan vain vähän.
4.5 Johtopäätös
106. Kilpailuviraston 6.8.2012 tekemä päätös asian jatkoselvitysvaiheeseen siirtämisestä sisältää alustavia epäilyjä keskittymän mahdollisesti aiheuttamista haitallisista kilpailuvaikutuksista. Asiassa tehdyt jatkoselvitykset ovat kuitenkin osoittaneet, että yrityskaupalla ei Kilpailuviraston arvion mukaan ole sellaisia kilpailun kannalta haitallisia vaikutuksia, joihin puuttumista kilpailulain yritys-kauppavalvontasäännökset edellyttäisivät. Asian näin päättyessä relevanttien markkinoiden määritteleminen voidaan jättää avoimeksi.
5 Ratkaisu
107. Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Rudus Oy hankkii yksinomaisen määräysvallan Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy:ssä. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei kilpailulain 25 §:ssä tarkoitetulla tavalla olennaisesti estä kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
6 Sovelletut säännökset
108. Kilpailulaki (948/2011) 21, 22, 24, 25 ja 26 §.
7 Muutoksenhaku
109. Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailulain 44 §:n mukaan siten kuin hallintolain-käyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
110. Lisätietoja päätöksestä antaa erikoistutkija Keijo Ranta, puhelin 029 505 3365, sähköposti etunimi.sukunimi@kkv.fi.
[1] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tieto / tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[2] Ks. esimerkiksi komission päätös 11.11.1998 asiassa IV/M.1157 Skanska / Scancem.
[3] Ks. esimerkiksi komission 11.11.1998 päätös asiassa IV/M.1157 Skanska / Scancem.
[4] Ilmoittaja tarkoittaa tässä yhteydessä asuinrakentamisella sekä asuin- että liikerakentamista.
[5] Vaasan aluetta koskevissa markkinatiedoissa on tässä päätöksessä käytetty ilmoittajan toimittamia tarkistettuja tietoja, ja ne poikkeavat viraston 6.8.2012 päätöksen tiedoista.
[6] Tässä kohdassa ilmoitetut luvut sisältävät vain kaiken betonissa (valmisbetoni, betonituotteet ja betonielementit) käytettävän kiviaineksen (tuotemyynti).
[7] Ilmoittajan mukaan päivittäisessä kuormituksessa tuotantohuippu on tyypillisesti klo 7–9 välillä ja klo 12–14 välillä. Viikonpäivistä perjantaisin on yleensä kuormitushuippu.
[8] Komission tiedonanto ”Suuntaviivat horisontaalisten sulautumien arvioinnista” (2004/C 31/03).
[9] Pienimuotoista markkinoille tuloa, esimerkiksi tuloa markkinoiden tietylle kapealle sektorille, ei välttämättä pidetä riittävänä.
[10] Komission suuntaviivoissa markkinoille tulo katsotaan oikea-aikaiseksi yleensä ainoastaan silloin, kun se tapahtuu kahden vuoden kuluessa, ks. kohta 74.