Asian vireilletulo
Kilpailuvirastolle on 9.2.2001 ilmoitettu yrityskauppa, jossa Elisa Communications Oyj (jäljempänä Elisa) hankkii Kaukoverkko Ysi Oy:n (KV9) älyverkkoliiketoiminnan.
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
Elisa tarjoaa puhelin- ja tietoliikennepalveluita sekä niihin liittyviä toimintoja kotitalouksille ja yrityksille. Pääpaino Elisan liiketoiminnassa on ollut paikallispuheluissa. Elisalla oli vuoden 1993 loppuun asti rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen sen perinteisellä toiminta-alueella. Sittemmin Elisa on laajentanut paikallispuheluiden tarjontaansa Uudenmaan telealueelta Mäntsälään, Pornaisiin, Pukkilaan, Askolaan ja Porvooseen. Elisa harjoittaa myös joko itse tai yritysryhmäänsä kuuluvien yhtiöiden kautta mm. matkapuhelintoimintaa, ulkomaanpuhelutoimintaa, datasiirtopalveluiden tuottamista ja tarjoamista, Internet-palveluiden tarjoamista, telelaitteiden maahantuontia ja myyntiä sekä puhelinoperaattoreiden tarvitsemien ohjelmistojen ja järjestelmien suunnittelemista ja toimittamista.
KV9 on Finnet-yhtiöihin kuuluva valtakunnallinen tietoliikenneoperaattori, joka on markkinajohtaja kotimaan kaukopuhelujen tarjoajana. KV9:n tuotteita ovat 109-kaukopuhelu sekä Ystävä Lähellä -palvelu ja muita liiketoiminta-alueita mm. operaattoripalvelut ja älyverkon palvelut. Elisa ja sen tytäryhtiöt ovat KV9:n omistajia, mutta näistä omistuksista tullaan jatkossa luopumaan.
Älyverkolla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu yleisistä puhelinkeskuksista ja verkkoelementeistä kuten palvelutietokannoista, asiakashallintajärjestelmistä sekä edistyksellisistä oheislaitteista. Älyverkon avulla luodaan ja hallitaan monimuotoisia palveluita kuten puheluiden reitityksiä, puhelinnumeroiden muunnoksia sekä koko verkon kapasiteetin seurantaa. Puhelinoperaattorit tarjoavat älyverkon avulla asiakkailleen mahdollisuuden tarjota edelleen maksullisia puhelinpalveluita, joissa älyverkkoa käytetään puhelun ohjaamiseen asiakkaan haluamaan kohteeseen. Älyverkon avulla tarjotaan myös yritysten ilmaisia palvelunumeroita, jolloin vastaanottaja maksaa puhelun kustannukset. Vastaavasti yritysten ulkoistetut puhelinkeskukset käyttävät älyverkkotekniikkaa. KV9 on toiminut Finnet-yhtiöiden älyverkko-operaattorina. Elisa on ollut KV9:n suurin älyverkkopalveluja käyttävä asiakas. Sen ostojen osuus on ollut selvästi yli puolet[1] kaupan kohteen liikevaihdosta.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Elisan ja sen yritysryhmän konsolidoimaton yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 1999 oli yli 7,5 miljardia markkaa. KV9:n älyverkkoliiketoiminnan liikevaihto puolestaan oli vuonna 1999 noin 36 mmk. Kun hankinnan kohteen liikevaihtoon lisätään kilpailunrajoituslain 11 b §:n 5 momentin mukaisesti hankkijan edeltävän kahden vuoden aikana samalta toimialalta hankkimien yhteisöjen ja säätiöiden liikevaihdot[2], ylittää hankinnan kohteen kilpailunrajoituslain mukainen liikevaihto 150 Mmk. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät ja hankinnan kohde harjoittaa liiketoimintaa Suomessa, järjestely kuuluu kilpailunrajoituslain yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Ilmoittaja katsoo, että älypuhelumarkkinat ovat kansalliset ja kuuluvat kiinteän televerkon tuotteiden kokonaismarkkinoihin, joista älyverkkopalvelujen palveluoperaattoriliikevaihto on arvion mukaan 250–350 Mmk vuodessa. Elisan yritysryhmään kuuluvat yhtiöt (KSP, TPO ja Lounet) harjoittavat vähäisessä määrin älyverkkotoimintaa. Kaupassa siirtyvän älyverkkotuotannon osuus kokonaistuotannosta on noin kolmannes. Elisan osuus on järjestelyn jälkeen noin [30–40][3] % sekä älyverkkotuotannosta että kiinteän verkon älyverkkopalveluista. Älyverkkojen kautta tarjottujen palveluiden kokonaismarkkinat (sekä kiinteä verkko että matkapuhelinverkko) vuonna 2000 olivat ilmoittajan arvion mukaan 500–700 Mmk, josta Elisan osuus oli pienempi kuin pelkistä kiinteän verkon palveluista. Yrityskaupan jälkeen älyverkkopalveluita tarjoavat Elisan lisäksi Sonera Oyj, Telia Finland Oy, Jippii Group Oyj sekä muut pienemmät palveluntarjoajat. Soneran osuus älyverkkopalveluista on samaa luokkaa kuin Elisan. Kukin em. operaattoreista hoitaa itse älyverkkotuotantonsa.
Kilpailuvirasto katsoo, että ratkaisun kannalta ei ole tarpeellista yksityiskohtaisesti määritellä relevantteja hyödyke- ja maantieteellisiä markkinoita, koska yrityskaupalla ei ole merkittäviä kilpailuvaikutuksia minkään määrittelyn rajaamilla markkinoilla. Myöskään Kilpailuviraston markkinaosapuolilta saamat lausunnot eivät viittaa siihen, että järjestely synnyttäisi tai vahvistaisi Elisalle kilpailua merkittävästi estävän määräävän markkina-aseman.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Elisa hankkii KV9:n älyverkkoliiketoiminnan. Yrityskauppa ei synnytä tai vahvista sellaista kilpailunrajoituslaissa tarkoitettua määräävää markkina-asemaa, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/1998) 11, 11 a, 11 b, 11 d §
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Tarkka tieto poistettu liikesalaisuutena.
[2] Ilmoittajan mukaan mm. KSP Yhtiöt Oyj:n (KSP) konserniin kuuluvat yhtiöt harjoittavat älyverkkoliiketoimintaa. Kilpailuvirasto on hyväksynyt Elisan tosiasiallisen määräysvallan KSP:ssä päätöksellään 27.4.2000 dnro 1056/81/99. KSP:n liikevaihto oli vuonna 1999 yli 220 Mmk.
[3] Tarkka tieto poistettu liikesalaisuutena.