Asian vireilletulo
Kilpailuvirastolle on 4.6.2003 ilmoitettu yrityskauppavalvontaa koskevien kilpailunrajoituslain (303/98) 3 a luvun säännösten mukaisesti järjestely, jossa Helsingin Osuuskauppa HOK (jäljempänä HOK) ja Osuusliike Elanto (jäljempänä Elanto) sulautuvat kombinaatiosulautumisella perustamalla yhdessä vastaanottavan Helsingin Osuuskauppa Elanto -nimisen osuuskunnan.
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
HOK on vuonna 1919 perustettu osuustoiminnallinen yritys ja se on HOK-konsernin emoyhteisö. HOK-konserni harjoittaa HOK Liiketoiminta Oy:n toimesta päivittäis- ja käyttötavaroiden vähittäiskauppaa, ravintolaliiketoimintaa sekä polttonestekauppaa yhdeksän pääkaupunkiseudulla tai sen lähialueilla olevan kunnan alueella. HOK on S-ryhmän suurin alueosuuskauppa.
Elanto on vuonna 1905 perustettu osuustoiminnallinen yritys ja Elanto-konsernin emoyhteisö. Elanto-konserni harjoittaa neljän tytäryhtiön välityksellä päivittäis- ja käyttötavaroiden vähittäiskauppaa, hotelli- ja ravintolaliiketoimintaa, puutarhatuotteiden erikoiskauppaa, kosmetiikkatuotteiden kauppaa sekä tarjoaa hautauspalveluita pääkaupunkiseudulla.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
HOK-konsernin maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2002 oli noin 621 miljoonaa euroa ja Elanto-konsernin vastaavasti noin 393 miljoonaa euroa. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät ja osapuolet toimivat Suomessa, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Osapuolten toiminta markkinoilla
Ilmoittajan mukaan HOK ja Elanto toimivat suurimmalta osin samoilla markkinoilla. Yhtiöt harjoittavat päällekkäistä liiketoimintaa 1) päivittäis- ja käyttötavaroiden vähittäiskaupan markkinoilla, 2) päivittäis- ja käyttötavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinoilla ja 3) ravintolaliiketoiminnassa.
Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinat käsittävät ilmoittajan mukaan tuore- ja kuivaelintarvikkeita sekä kotitalouksien non-food -tuotteita (siivous-, kosmetiikka-, yms. tuotteet) myyvät liikkeet. Samoja tuotteita on mahdollisuus hankkia rajoitetusti myös kioskeilta ja huoltoasemilta.
Osapuolten mukaan suppein tuotevalikoima HOK:n myymälöistä on Alepa-myymälöissä ja Elannon osalta Siwa-myymälöissä. HOK:n S-marketit ja Elannon Valintatalot edustavat laajempaa tuotevalikoimaa. Laajin tuotevalikoima on HOK:n osalta Prismoissa ja Elannon osalta puolestaan Maxi-marketeissa. Ilmoittaja katsoo, että eri kokoiset vähittäiskaupat kilpailevat kuitenkin pääsääntöisesti keskenään. Yrityskaupan seurauksena muodostuvan keskittymän yhteenlaskettu markkinaosuus pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden päivittäistavarakaupan kokonaismarkkinoilla on osapuolten mukaan noin 34 %.
Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinoilla osapuolten hankinnat kanavoituvat valtaosin ketjujen kautta; HOK:n osalta S-ryhmän yhteishankintojen sekä Inex Partners Oy:n (Inex) ja Intrade Partners Oy:n kautta ja Elannon osalta Tradekan ja Ketjuetu Oy T&E -yhteisyrityksen (Ketjuetu) kautta. Ketjuetu on puolestaan keskittänyt mm. teollisten elintarvikkeiden, hedelmien ja vihannesten sekä tuontitavaroiden hankinnat Inexille. Osapuolet katsovat päivittäistavaroiden hankintamarkkinoiden olevan kansallista markkinaa laajemman. Ilmoittaja katsoo, ettei muodostuvalla keskittymällä ole merkittävää markkinavoimaa kyseisellä markkinalla. Ilmoittajan mukaan Elanto-konserni tulee luopumaan Ketjuedun kautta harjoitettavasta hankintayhteistyöstä sulautumisaikataulun puitteissa.
Käyttötavaroiden vähittäiskaupan markkinoille voidaan osapuolten mukaan katsoa kuuluvan kestokulutustavarat ja erikoistavarat, joita kuluttajat voivat hankkia päivittäistavarakauppojen ohella tavarataloista, erikoisliikkeistä ja postimyynnistä sekä Internet-kaupankäynnin välityksellä. Kyseessä ovat lähinnä asumiseen, pukeutumiseen ja vapaa-aikaan liittyvistä tavaroista. Yrityskaupan osapuolilla on tarjolla käyttötavaroita lähinnä Prisma- ja Maxi-myymälöissä. Elanto harjoittaa käyttötavaroiden kauppaa lisäksi Sateenkaari-ketjun kosmetiikkamyymälöissä ja Backas Puutarha Oy:ssä. Käyttötavaroiden hankintamarkkinoilla HOK hankkii suurimman osan myyntiin tulevista käyttötavaroista SOK:n täysin omistaman tytäryhtiön Intrade Partners Oy:n kautta ja Elanto puolestaan Ketjuedun kautta. Ilmoittaja katsoo, että osapuolilla on melko vähäinen markkinaosuus käyttötavaroiden vähittäiskaupan markkinoilla sekä käyttötavaroiden hankintamarkkinoilla.
Ravintolaliiketoiminta käsittää erinäisten ravitsemusliikkeiden toiminnan. Kyseinen markkina voidaan jakaa esimerkiksi seuraavin ryhmiin: (i) ruokaravintolat, (ii) kahvilaravintolat, (iii) olut pub-tyyppiset ravintolat ja (iv) iltaravintolat (fine dining). Osapuolet katsovat keskittymän olevan anniskeluravintoloiden osalta toimialueellaan markkinajohtaja noin 13 %:n markkinaosuudella. HOK:lla on 84 erilaista ravintolatoimipaikkaa seitsemän kunnan alueella pääkaupunkiseudulla. Elannon Ravintolat Oy harjoittaa liiketoimintaa puolestaan 35 erilaisessa ravintolatoimipaikassa.
Hotelliliiketoiminta: HOK ei harjoita lainkaan hotellitoimintaa, ja Elantoonkin jää yhdistymiseen liittyvien Tradeka-järjestelyiden seurauksena vain yksi hotelli, Ramada Presidentti. Suomen suurimpia hotellialan ketjuja ovat mm. Scandic-ketju, Sokos Hotels -ketju ja Radisson SAS -ketju.
Polttonestekaupan markkinoilla HOK harjoittaa liiketoimintaa viidellä ABS-automaattiasemalla Helsingissä, Hyvinkäällä, Nurmijärvellä ja Vantaalla. Automaattiasemat on sijoitettu S‑markettien tai Prismojen yhteyteen.
Hautauspalveluiden markkinoilla Elanto on tarjonnut hautaamiseen liittyviä palveluja. Hautaustoimistojen yhteydessä toimii usein myös kukkamyymälöitä.
Yrityskaupan osapuolet katsovat, että alalle tulo on yleisesti ottaen suhteellisen yksinkertaista alle 400 m2:n vähittäiskaupan myymälöiden sekä ravintolatoiminnan osalta. Yrityskaupan ilmoittaja katsoo lisäksi ulkomaisten päivittäistavarakaupan ketjujen Suomeen etabloitumisen lisänneen kilpailua päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinoilla. Suurimpia kilpailijoita pääkaupunkiseudun vähittäiskaupan markkinoilla ovat K-ryhmä, Tradeka ja Spar-ryhmä.
Kilpailuvaikutusten arviointi
Kilpailuvaikutusten arviointi voidaan viraston näkemyksen mukaan keskittää lähinnä pääkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan (vähittäiskaupan) markkinoille, jossa molemmilla kaupan osapuolilla on liiketoimintaa.
Päivittäistavarakauppa on kaupan toimialoista suurin. AC Nielsenin mukaan päivittäistavarakaupan[1] vuoden 2002 myynti (rekisterissä olevien myymälöiden osalta) Suomessa oli 11 miljardia euroa. Keskeistä päivittäistavarakaupan kehityksessä on ollut myymälöiden lukumäärän lasku kun samanaikaisesti myymälöiden koko, valikoimat ja tehokkuus ovat kasvaneet. Päivittäistavarakauppojen ketjumainen toiminta on vauhdittunut 90-luvun puolivälistä lähtien. Päivittäistavarakauppa on lisäksi sijoittunut entistä selvemmin asutuskeskuksiin.[2]
Päivittäistavarakaupan ryhmittymien markkina-osuudet Suomessa vuonna 2002 olivat K-ryhmä 36,0 %; S-ryhmä 31,1 %; Tradeka/Elanto-ryhmä 12,9 %, Spar-ryhmä 8,1 % sekä muut yksityiset 11,9 % (Wihuri, Stockmann, jne.). Päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala vuoden 2002 lopussa oli AC Nielsenin myymälärekisterin mukaan 1,8 miljoonaa m2 ja asukkaita päivittäistavaramyymälää kohden oli keskimäärin 1250.[3]
Päivittäistavarakaupan markkinat voidaan jakaa myymälöiden koon perusteella esimerkiksi AC Nielsenin käyttämän tilastoinnin mukaan (i) alle 400 m2:n pien- ja valintamyymälöihin, (ii) 400–1000 m2:n pieniin supermarketteihin, (iii) 1000–2500 m2:n isoihin supermarketteihin ja (iv) yli 2500 m2:n hypermarketteihin. Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan vuonna 2002 päivittäistavarakaupan myynti kasvoi 4,5 prosenttia. Suurin myynnin kasvu oli yli 2500 neliön hypermarketeissa. Yli 1000 neliön myymälöiden (hypermarketit ja isot supermarketit) osuus kokonaismyynnistä on yli 50 %.
Keskittymällä on pääkaupunkiseudulla yhteensä 10 hypermarkettia/tavarataloa (6 Prismaa ja 4 Maxia), 57 supermarkettia (28 S-markettia ja 29 Valintataloa) sekä yli 50 pienempää myymälää (Alepat ja Siwat). Elanto myy yritysjärjestelyn yhteydessä Tradeka-yhtymälle 47 myymälää.
Yrityskaupan seurauksena muodostuvan keskittymän yhteenlaskettu markkinaosuus pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden päivittäistavarakaupan kokonaismarkkinoilla on noin 34 %. Keskittymän suurimman kilpailijan K-ryhmän markkinaosuus pääkaupunkiseudulla on ilmoittajan mukaan noin 40 %. Muiden päivittäistavarakaupan ryhmittymien markkinaosuudet ovat enimmillään noin 10 %. Päivittäistavarakaupan kilpailua ovat lisänneet ulkomaisten ryhmittymien, kuten saksalaisen Lidl-ketjun etabloituminen Suomeen. Päivittäistavarakaupan kanssa kilpailevat eräiltä osin erikoisliikkeet, kioskit ja huoltoasemat.
Eräät viraston asian johdosta kuulemat kaupan keskusliikkeet kiinnittivät lausunnoissaan huomiota yrityskaupan seurauksena muodostuvan keskittymän korkeisiin markkinaosuuksiin eräissä pääkaupunkiseudun kaupunginosissa. Postitoimipaikan perusteella tehtävä tilastointi ei kuitenkaan välttämättä käytännössä vastaa sitä tosiasiallista maantieteellistä markkinaa, jolla vähittäiskauppojen asiakkaat joko aktuaalisesti tai potentiaalisesti suorittavat vähittäistavaroiden hankintojaan. Esimerkiksi komission Kesko/Tuko -päätöksessä on muun muassa todettu, että 20 minuutin ajomatka tarjoaa erään mahdollisen tavan määritellä sellainen maantieteellinen markkina-alue, jolta kuluttajat hankkivat päivittäistavaroita[4].
Eräässä pääkaupunkiseudun vähittäiskaupan ostoskäyttäytymistä käsittelevässä tutkimuksessa on todettu, että yksittäiset ostosmatkat ylittävät useimmiten perinteisen ”kassinkantaman” eli 400 metriä, koska päivittäistavarakauppaa ei enää välttämässä löydy siltä etäisyydeltä. Käytännössä ostosmatkat ovat pidentyneet huomattavasti enemmän, sillä ostosmatka suuntautuu usein autolla suureen kauppakeskukseen. Kyseisen väitöstutkimuksen mukaan suurten kauppakeskusten osuus pääkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan liikevaihdosta kasvoi 1990-luvulla 28 prosentista 56 prosenttiin.[5] Lähikauppojen vahvuudeksi on arvioitu eräissä kuluttajien ostoskäyttäytymistä koskevissa tutkimuksissa maantieteellinen läheisyys ja hypermarkettien puolestaan laaja valikoima sekä ostamisen vaivattomuus.
Yhteenvetona todettakoon, että viraston yrityskauppajärjestelyn johdosta kuulemat markkinaosapuolet eivät viraston arvion mukaan tuoneet esille sellaisia näkökohtia, jotka osoittaisivat yrityskaupalla olevan oleellisesti haitallisia kilpailuvaikutuksia.
Asian ratkaisun kannalta ei näin ollen ole tarpeellista määritellä yrityskaupan kohteena olevia relevantteja markkinoita täsmällisesti, koska keskittymä ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia Suomessa.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Helsingin Osuuskauppa HOK ja Osuusliike Elanto sulautuvat kombinaatiosulautumisella perustamalla yhdessä vastaanottavan Helsingin Osuuskauppa Elanto -nimisen osuuskunnan. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/1998) 11, 11 a, 11 b, 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Päivittäistavaralla tarkoitetaan elintarvikkeiden ohella sellaisia tuotteita, joita ihmiset ovat tottuneet hankkimaan elintarvikeostosten yhteydessä. Päivittäistavaroihin luetaan siten ruoka, juomat, tupakkatuotteet, teknokemian tuotteet, kodin paperit, lehdet sekä kosmetiikka. Päivittäistavarakaupalla tarkoitetaan yleisimmin edellä mainittujen päivittäistavaroiden koko sortimentin valikoimaa myyvää, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimivaa market-tyyppistä elintarvikemyymälää. Ruoan osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä on noin 80 %. (A.C.Nielsen Finland Oy)
[2] mm. LTT-tutkimus Oy (2003): Vähittäiskaupan kansainvälistyminen ja sen vaikutukset Suomessa.
[3] AC Nielsenin tiedote 20.3.2003: Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2002
[4] Komission päätös M.784, Kesko/Tuko, 20.11.1996
[5] Pietala, Jorma (2003): Päivittäistavarakaupan dynamiikka ja ostoskäyttäytyminen Pääkaupunkiseudulla. Helsingin kauppakorkeakoulu.