Asian vireilletulo
Kilpailuvirastolle on 15.7.2004 ilmoitettu kilpailunrajoituslain 3 a luvun yrityskauppasäännösten mukaisesti järjestely, jossa Suomen Nestlé Oy (jäljempänä Suomen Nestlé) hankkii Valio Oy:n jäätelöliiketoiminnan (jäljempänä Valiojäätelö).
Osapuolet
Suomen Nestlé on Nestlé S.A.:n tytäryhtiö. Nestlé S.A. on Nestlé-konsernin (jäljempänä Nestlé) emoyhtiö. Suomessa Nestlén toiminnot toteutetaan ensisijaisesti Suomen Nestlén kautta. Nestlé toimii Pohjoismaissa yhtenä operatiivisena yksikkönä, Nestlé Nordenina, johon myös Suomen Nestlé kuuluu.
Nestlé on kansainvälinen elintarvikealan yritys, joka toimii yli 80 maassa. Se valmistaa, markkinoi ja myy pääasiassa seuraavia tuotteita: maitovalmisteet, kahvit, mineraalivedet, virvoitusjuomat, murot, valmisruoat, kevyttuotteet, kulinaarituotteet, pakasteruoat, jäätelöt, suklaat ja lemmikkieläinruoat. Jäätelöteollisuudessa Nestlén tuotemerkkejä ovat mm. Nestlé, Dreyer’s, Mövenpick, Maxibon ja Extreme/Drumstick. Lisäksi Nestléllä on lisenssi valmistaa ja myydä Häagen-Dazs -jäätelöä USA:ssa ja Kanadassa. Nestlén yritysryhmään kuuluu myös tanskalainen tytäryhtiö Hjem-IS Europa A/S, jonka tytäryhtiö on Suomen Kotijäätelö Oy (jäljempänä Suomen Kotijäätelö).
Nestlé on Suomessa keskittynyt kahviin, lastenruokiin, aamiaismuroihin, suklaaseen ja makeistuoteryhmiin, lemmikkieläinruokiin sekä jäätelöautosta myytävään jäätelöön. Suomen Nestlén suurin tuoteryhmä on lastenruoat. Nestlé toimii Suomessa jäätelöteollisuudessa ilmoittajan mukaan ainoastaan rajoitetussa määrin. Suomen Nestlén toiminnot ovat ennen yrityskauppaa keskittyneet kotipakkausten katumyyntiin, missä Suomen Kotijäätelö on ainoa toimija. Nestlén Mövenpick-jäätelöä on Suomessa valmistanut lisenssillä Ingman Foods Oy Ab (jäljempänä Ingman). Nestlén ja Ingmanin välinen Mövenpickin valmistusta koskeva lisenssisopimus päättyy vuonna 2005. Nestléllä ja Ingmanilla on Ruotsissa yhteisyritys Svenska Glasskiosken AB.
Valiojäätelö on Valio Oy:n jäätelöliiketoiminnasta vastaava yksikkö, joka valmistaa, markkinoi ja myy jäätelöä. Valiojäätelön liiketoimintaa harjoitetaan pääasiallisesti Suomessa ja sen jäätelönvalmistus on keskitetty Turengin jäätelötehtaalle. Valiojäätelön tuotemerkkejä ovat muun muassa Pingviini, Classic, Puffet ja Eskimo.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn
Nestlén liikevaihto vuonna 2003 oli noin 58 miljardia euroa ja Valiojäätelön noin [yli 20 miljoonaa][1] euroa. Nestlén liikevaihdosta Suomesta kertyi noin [yli 20 miljoonaa] euroa. Valiojäätelön koko liikevaihto vuonna 2003 kertyi Suomesta. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Relevantit markkinat
Yrityskaupan ilmoittaja on käyttänyt yrityskauppailmoituksessa komission aikaisemman käytännön mukaista markkinoiden määrittelyä relevanttien markkinoiden tunnistamiseksi ja kaupan osapuolten markkinaosuuksien laskemiseksi.[2] Euroopan komissio on tapauskäytännössään jakanut jäätelömarkkinat tuotteen kulutuspaikan mukaan: heti ostohetken jälkeen syötävään ns. impulssijäätelöön, kotiin vietävään jäätelöön ja ravintolassa syötävään jäätelöön.[3] Lisäksi komissio on tapauskäytännössään katsonut, että jäätelöautosta myytävä jäätelö eroaa vähittäiskaupassa myytävästä jäätelöstä jakelutien, kilpailijoiden, asiakkaiden, tuotteiden, merkkien ja hinnan suhteen ja muodostaa siten erilliset relevantit hyödykemarkkinat.[4] Yrityskaupan osapuolten näkemyksen mukaan markkinajaottelu kuvaa oikein Suomen jäätelömarkkinoita kysynnän ja tarjonnan sekä jäätelötuotteiden jakelun osalta. Ilmoittajan mukaan jäätelömarkkinoista voidaan erotella seuraavat tuotemarkkinat:
- Kerta-annosjäätelöt, joka jakautuu:
- Pehmytjäätelöön
- Yksittäispakattuun jäätelöön (mm. jäätelöpuikot, -tuutit ja -patukat)
- Kotiin ostettava jäätelö (mm. 0.5-2 litran jäätelöpakkaukset, ns. monipakkaukset sekä kakut)
- Kotipakkausten katumyynti (jäätelöautosta myytävät kotipakkaukset)
- Kaupallinen irtojäätelö (esim. ravintoloille, kahviloille ja jäätelökioskeille myytävä jäätelö)
- Jäätelön tuotanto kauppaketjujen omille tuotemerkeille
Kerta-annosjäätelöiden markkinoiden arvo on ilmoittajan mukaan pehmytjäätelön osalta noin [5–15 miljoonaa] euroa ja yksittäispakatun jäätelön osalta noin [100–130 miljoonaa] euroa. Valio toimii sekä pehmytjäätelön että yksittäispakattujen jäätelöiden markkinoilla ja sen myynnin arvon perusteella laskettu markkinaosuus pehmytjäätelöissä on [30–40] % ja yksittäispakatuissa jäätelöissä [40–50] %. Nestléllä ei ole Suomessa pehmytjäätelötoimintaa ja sen yksittäispakattuja jäätelöjä koskevat toiminnot ovat vain marginaalisia myynnin perusteella lasketun markkinaosuuden ollessa noin [0–5] %. Nestlén yksittäispakattuja jäätelöitä koskevat toiminnot perustuvat yhteistyöjärjestelyyn Ingmanin kanssa.
Kotiin ostettavan jäätelön markkinoiden arvo on ilmoittajan mukaan noin [90–110 miljoonaa] euroa. Valiojäätelö ja Nestlé toimivat molemmat kotiin ostettavan jäätelön markkinoilla, jossa Valion myynnin arvon perusteella laskettu markkinaosuus on noin [30–40] %. Ilmoittajan mukaan Nestlén osuus tällä markkinalla on Suomessa noin [0–5] % toimintojen perustuessa yhteistyöjärjestelyyn Ingmanin kanssa.
Kotipakkausten katumyynnin markkinoiden arvo on ilmoittajan mukaan noin [10–20 miljoonaa] euroa. Valiojäätelö ei toimi kotipakkausten katumyynnissä, kun taas Nestlén Suomen jäätelötoiminnot ovat keskittyneet tälle markkinalle, jossa se on ainoa toimija Suomessa markkinaosuuden ollessa näin ollen 100 %.
Kaupallisen irtojäätelön markkinoiden koko on ilmoittajan mukaan noin [5–15 miljoonaa] euroa. Valiojäätelö ja Nestlé toimivat molemmat kaupallisen irtojäätelön markkinoilla. Valion myynnin arvon perusteella laskettu markkinaosuus näistä markkinoista on [yli 50] % ja Nestlén vastaavasti noin [0–5] %. Nestlén markkinaosuus perustuu yhteistyöjärjestelyyn Ingmanin kanssa.
Jäätelön tuotanto kauppaketjujen omille tuotemerkeille markkinoiden koko on noin [15–25 miljoonaa] euroa. Valiojäätelön myynnin arvon perusteella laskettu markkinaosuus on ilmoittajan arvion mukaan noin [10–20] %, kun taas Nestléllä ei ole lainkaan kyseistä toimintaa Suomessa.
Komission edellä mainituista tapauksista (alaviitteet 1–3) ilmenevän käytännön mukaisesti ilmoittaja katsoo relevanttien maantieteellisten markkinoiden olevan laajuudeltaan kansalliset.
Yrityskaupan kilpailuvaikutuksia voidaan tarkastella yllä esitetyn ja komission tapauskäytäntöä vastaavan markkinamäärittelyn mukaisesti. Myös markkinaosapuolet ovat hyväksyneet pääpiirteittäin esitetyn markkinamäärittelyn. Viraston arvion mukaan relevanttien hyödykemarkkinoiden ja maantieteellisten markkinoiden täsmällinen määrittely ei ole kuitenkaan tarpeen nyt käsillä olevan tapauksen kilpailuvaikutusten arvioimiseksi.
Yrityskaupan kilpailuvaikutukset
Kilpailuvirasto on selvittänyt miten muun muassa keskittymän jakelutieratkaisut, laaja tuotevalikoima, tuotemerkit sekä markkinavoima suhteessa asiakkaisiin vaikuttavat Nestlé/Valiojäätelön markkina-asemaan. Selvitykset ovat koskeneet lisäksi markkinoille pääsyn ja tuonnin mahdollisia esteitä. Nämä selvitykset eivät ole johtaneet päätelmään kilpailua merkittävästi estävän määräävän markkina-aseman syntymisestä tai vahvistumisesta.
Valion jakeluverkosto ei siirry Nestlélle kaupan seurauksena, ja Valion verkoston ohella markkinoilla on muitakin vaihtoehtoja jäätelökuljetuksiin, kuten Keskon, Finnfrostin ja Ingmanin jakelujärjestelmät. Nestlé/Valiojäätelö ja Valio ovat sopineet kaupan yhteydessä Nestlé/Valiojäätelön jäätelötuotteiden jakelusta Valion jakeluketjussa vähittäismyynti- sekä hotelli- ja ravintola-asiakkaille. Sopimus ei ole eksklusiivinen. Valio on myös todennut selvityksissä, että Valion varastointi- ja logistiikkapalvelujen tarjoamista kolmansille tahoille ei estä Valion ja Nestlén välinen kilpailukieltoehto. Joidenkin lausunnonantajien mukaan jakeluun liittyvä kilpailuetu on yrityskaupan seurauksena pikemminkin supistumassa, kun jäätelönvalmistus eriytyy muiden maitotaloustuotteiden valmistuksesta.
Kotipakkausten katumyyntiä lukuun ottamatta Nestlén asema Suomen jäätelömarkkinoilla on ollut ennen yrityskauppaa vähäinen. Nestlé/Valiojäätelön laaja tuotevalikoima ja vahvat tuotemerkit ovat kuitenkin sinänsä kilpailuetu, mutta samoja etuja on myös keskittymän kilpailijoilla, esimerkiksi Ingmanilla ja Unileverin GB Glacella. Toisaalta ulkomaista jäätelöä myyvä Lidl on parissa vuodessa saavuttanut merkittävän osuuden kotiin ostettavissa jäätelöissä ilman vahvoja tuotemerkkejä. Monien lausunnonantajien näkemyksistä on myös pääteltävissä, että kaupan valikoimapäätökset perustuvat ensisijaisesti muihin tekijöihin kuin toimittajan laajaan tuotevalikoimaan, minkä seurauksena kaupan valikoimissa on yleensä useiden valmistajien tuotteita. Keskittymän markkinavoimaa tasapainottavina tekijöinä selvityksissä tuli esille erityisesti Ingman ja Unileverin GB Glace. Ingmanin osalta korostettiin tuotemerkkejä, kotimaisuutta ja laajaa valikoimaa ja GB Glacen osalta Unileverin kansainvälistä osaamista ja merkkejä sekä resursseja. Jäätelön tuontimahdollisuus, esimerkiksi kaupan omilla merkeillä, on myös keskittymän markkinavoimaa rajoittava tekijä. Noin 20 % vuonna 2003 Suomessa markkinoidun jäätelön kokonaismäärästä oli tuontitavaraa.
Liitännäisrajoitukset
Yrityskaupan liitännäisrajoituksena on esitetty hyväksyttäväksi liiketoiminnan kauppasopimuksen sisältämä kilpailukielto, jonka mukaan Valio sitoutuu […] sopimuksen voimaantulon jälkeen siihen, ettei se suoraan tai välillisesti harjoita, avusta tai omaa aktiivista intressiä, omista omaisuutta tai osuuksia tai toimi agenttina, neuvonantajana tai konsulttina millekään henkilölle, yritykselle tai liikekokonaisuudelle, joka toimii tai tulee toimimaan jäätelöalalla tai kilpailee tai tulee kilpailemaan Valiojäätelön kanssa, sekä erityisesti siihen, ettei se tarjoudu sopimaan tai sovi sopimuksia minkään Valiojäätelön entisen, nykyisen tai tulevan asiakkaan kanssa. Osapuolet ovat ilmoituksessa selventäneet, että seuraavien toimintojen ei katsota Valiota sitovan kilpailukieltolausekkeen rikkomuksiksi:
HYLA-tuotemerkin ja HYLA-asiantuntemuksen lisensiointi missään yhteydessä millekään kolmannelle osapuolelle; raakamaidon, kerman tai minkään niiden johdannaisten valmistus tai myynti lukuun ottamatta jäätelöä tai siihen liittyviä tuotteita; tai logistiikka-, kuljetus -ja varastopalveluiden (sisältäen tähän liittyvän tilausten käsittelyn) tarjoaminen kolmansille osapuolille mille tahansa kolmansien osapuolien tuotteille.
Ilmoittajan mukaan tämä kilpailukieltolauseke on välttämätön ehdotetun yrityskaupan voimaansaattamiselle. Sen tarkoitus on suojella siirrettävää arvoa, erityisesti varmistaa goodwillin ja asiantuntemuksen siirtyminen Valiolta Nestlélle. Kilpailukieltolauseke on ilmoittajan mukaan välttämätön ottaen huomioon, ettei Nestléllä ole vakiintunutta itsenäistä asemaa Suomen jäätelömarkkinoilla lukuun ottamatta kotijäätelön katumyynnin markkinoita ja näin ollen asiakaspiiri, goodwill ja asiantuntemus ovat keskeinen osa kauppasopimuksen perusteella siirtyviä varoja.
Kilpailuviraston arvion mukaan esitettyä kilpailukieltoa voidaan pitää yritysjärjestelyyn suoraan liittyvänä ja sen toteuttamisen kannalta välttämättömänä. Ilmoittajien esittämä kilpailukielto voidaan hyväksyä yrityskaupan liitännäisrajoitukseksi […] ajaksi. Kilpailukielto voidaan hyväksyä liitännäisrajoituksena siltä osin, kuin se koskee niitä hyödykemarkkinoita ja maantieteellisiä markkinoita, joilla yritysjärjestelyn kohde tarjosi tavaroita ja palveluita ennen yrityskauppaa.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Suomen Nestlé Oy hankkii Valio Oy:n jäätelöliiketoiminnan. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Kilpailuvirasto hyväksyy liitännäisrajoituksena esitetyn kilpailukiellon edellä liitännäisrajoitukset -kohdassa mainituin rajauksin.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/98), (318/04) 11, 11 a, 11 b ja 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.
[2] Komission päätös COMP/M.2640 – Nestlé/Schöller. Muita komission jäätelömarkkinoita koskevia päätöksiä: IV/M.422 – Unilever France/Ortiz Miko (II), IV/M.362 – Nestlé/Itagel.
[3] Ks. esim. Nestlé/Schöller, kohta 10; Unilever France/Ortiz Miko (II), kohta 21; Nestlé/Itagel, kohta 7.
[4] Ks. Nestlé/Schöller, kohta 14.