Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena

Päivämäärä

3.11.2000

Diaarinumero

565/81/2000

Osapuolet

EQT Scandinavia Limited (JD Stenqvist AB) / Rosenlew Retail Products

Asian vireilletulo

EQT Scandinavia Limited ja sen kokonaan omistama JD Stenqvist AB ovat 14.7.2000 ilmoittaneet Kilpailuvirastolle, että JD Stenqvist AB ostaa UPM-Kymmene Oyj:n osaksi lukeutuvan Rosenlew Retail Products -nimisen liiketoimintakokonaisuuden. Alkuperäinen yrityskauppailmoitus oli olennaisesti puutteellinen, ja yrityskaupan selvittämiseksi säädetty kuukauden määräaika alkoi kulua vasta 15.8.2000, kun ilmoittaja oli toimittanut ilmoitukseen tarpeelliset täydennykset.

Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta

Määräysvallan hankkija EQT Scandinavia Limited (jäljempänä EQT) on sijoitusrahastoyhtiö, joka käyttää yksinomaista määräysvaltaa EQT Scandinavia I investointirahaston kautta JD Stenqvist AB:ssä (jäljempänä Stenqvist). Stenqvist toimii pakkausalalla tuottaen teollisuudelle ja vähittäiskaupalle erilaisia muovista ja paperista valmistettuja pusseja, kasseja ja muita pakkaustarvikkeita. Stenqvistin perinteistä ydinliiketoimintaa on ollut erityisesti paperipussien valmistus.

Hankinnan kohde Rosenlew Retail Products on UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä UPM-Kymme) Converting -divisioonan osaksi asemoituvan Rosenlew -nimisen liiketoimintakokonaisuuden yksi osa. Kauppa koskee Rosenlew Retail Productsin (jäljempänä Rosenlew) Merikarvialla sijaitsevia tuotantolaitoksia sekä myyjän konserniyhtiöitä Rosenlew Emballage AB:tä Ruotsissa ja Rosenlew A/S:ää Norjassa. Myös Rosenlew toimii pakkausalalla tuottaen teollisuudelle ja vähittäiskaupalle erilaisia muovista ja paperista valmistettuja pusseja, kasseja ja muita pakkaustarvikkeita. Rosenlewin ydinliiketoiminta-alueen on muodostanut muovi- ja paperikassien valmistus, mutta etenkin kotimaassa Rosenlew on ollut myös merkittävä paperipussien toimittaja.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn

EQT:n ja sen kanssa samaan yritysryhmään kuuluvien yhteisöjen yhteenlaskettu maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 1999 oli noin 6,9 miljardia markkaa. Rosenlewin yhteenlaskettu maailmanlaajuinen liikevaihto oli noin 250 miljoonaa markkaa. Kilpailunrajoituslain liikevaihtorajat ylittyvät. Hankinnan kohde harjoittaa liiketoimintaa Suomessa. Siten järjestely kuuluu kilpailunrajoituslain yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.

Relevantit hyödykemarkkinat

Molemmat yrityskaupan osapuolet operoivat Suomessa muovista ja paperista valmistettujen kassien ja pussien sekä erilaisten muiden pakkausten ja pakkausmateriaalien kuten leikkelepaperin ja pikaruoka-arkkien valmistuksessa ja myynnissä. Yrityskaupan ilmoittajan alkuperäisen ilmoituksen mukaan paperista ja muovista valmistetut vähittäiskaupan kantokassit erottuvat omiksi markkinoikseen. Ilmoittajan mukaan näissä tuotteissa Rosenlewin markkinaosuus on [25–50][1] prosenttia ja Stenqvistin [0–10] prosenttia. Samoin vähittäiskaupalle suunnatut muovi- ja paperipussit erottuvat ilmoittajan mukaan omiksi markkinoikseen, joilla Rosenlewin markkinaosuus on [0–25] prosenttia ja Stenqvistin [0–10] prosentti.

Lisäksi teollisuuskäyttöön tarkoitetut muut pakkaukset voidaan alkuperäisen ilmoituksen mukaan erottaa omiksi markkinoikseen, jotka voidaan jakaa loppukäyttäjän mukaan teollisuuskäyttöön tai kuluttajakäyttöön tarkoitettuihin teollisiin pakkauksiin. Näistä yrityskaupan osapuolet operoivat vain jälkimmäisessä alaryhmässä, johon kuuluvat esimerkiksi jauho-, sokeri-, grillihiili- ja eläinruokapussit, eräitä irtotavaralle tarkoitettuja pusseja sekä muita pakkaustarvikkeita kuten leikkelepapereita ja pikaruoka-arkkeja. Alkuperäisen ilmoituksen mukaan näissä tuotteissa Rosenlewin markkinaosuus on [0–25] prosenttia ja Stenqvistin [0–10] prosenttia.

Kilpailuviraston alustavien selvitysten ja eri markkinaosapuolilta saatujen lausuntojen perusteella kävi ilmi, että tähän yrityskaupan ilmoittajan tapaan jaotella markkinoita sisältyy useita ongelmia: 1) Asiakaspreferensseihin ja tuotantoteknologisiin eroihin liittyvistä syistä ei ole automaattisesti selvää, että muovikassit ja paperikassit kuuluvat samoille markkinoille. 2) Asiakaspreferensseihin ja tuotantoteknologisiin eroihin liittyvistä syistä on ilmeistä, että vähittäiskaupan muovi- ja paperipussit kuuluvat eri markkinoille. 3) Paperista valmistetut pussit ja toisaalta muut paperista valmistetut pakkaukset ja pakkaustarvikkeet kuten lahja- ja leikkelepaperit tai pikaruoka-arkit eivät voi täyttää samaa käyttötarkoitusta eivätkä ne siten voi kuulua samoille markkinoille.

Useat Kilpailuviraston lausuntopyyntöön vastanneet markkinaosapuolet katsoivat erityisesti, että paperista valmistetut pussit on erotettava omiksi markkinoikseen ja että nämä tulisi lisäksi jakaa ainakin nk. tasapohjapussien ja taitepohjapussien markkinoiksi. Tällöin myös yrityskaupan osapuolten markkinaosuudet olisivat olennaisesti alkuperäisessä ilmoituksessa annettuja lukuja suuremmat.

Yrityskauppailmoituksen täydennyksessä ilmoittaja määritteli paperista valmistettujen pakkausten markkinat seuraavasti: 1) Teollisuuskäyttöön tarkoitetut kuluttajapakkaukset, jotka sisältävät a) tasapohjapussit, b) taitepohjapussit, c) painetun rullamateriaalin ja d) painamattoman rullamateriaalin. 2) Vähittäiskaupalle ja muille suurkäyttäjille tarkoitetut kuluttajapakkaukset, jotka sisältävät e) taitepohjapussit, f) leikkelepaperit, g) lahjapaperit ja h) pikaruoka-arkit.

Kilpailuviraston asiassa tekemät lisäselvitykset vahvistavat kuitenkin kuvaa siitä, että markkinoita ei voida määritellä alkuperäisessä yrityskauppailmoituksessa eikä edes yrityskauppailmoituksen täydennyksessä esitetyllä tavalla ja että yrityskaupan osapuolten rooli erityisesti paperista valmistettujen kassien pussien markkinoilla on huomattavasti merkittävämpi kuin alkuperäisestä yrityskauppailmoituksesta oli pääteltävissä.

Kilpailuviraston yrityskaupan ilmoittajalta erikseen pyytämien tietojen perusteella paperikassien markkinoiden arvo on noin [10–25] miljoonaa markkaa, ja yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus näillä on [50–75] prosenttia. Paperista valmistettujen tasapohjapussien markkinoiden arvo on ilmoittajan mukaan [10–25] mmk ja osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on noin [75–100] prosenttia. Vastaavasti paperista valmistettujen taitepohjapussien markkinoiden arvo on [25–50] mmk ja osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus [0–10] prosenttia. Painetun rullamateriaalin markkinoiden arvoksi ilmoittaja on arvioinut [25–50] mmk ja osapuolten yhteenlasketuksi markkinaosuudekseen [25–50] prosenttia.

Markkinatilannetta kuvaavien lukujen sekä muilta markkinaosapuolilta saatujen lausuntojen perusteella Kilpailuvirasto on 14.9.2000 asiassa antamansa päätöksen yhteydessä arvioinut alustavasti, että yrityskauppa aiheuttaa kilpailuongelmia paperista valmistettujen tasapohjapussien markkinoilla. Markkinamäärittelyä arvioidessaan Kilpailuvirasto on ottanut huomioon seuraavia selvitysten yhteydessä esiin tulleita näkökohtia: 1) Muovi- ja paperipusseja ei voida valmistaa samalla tuotantoteknologialla eivätkä ne asiakaspreferenssien näkökulmasta korvaa toisiaan kuin hyvin rajoitetusti joidenkin tuoteapplikaatioiden kohdalla. 2) Paperista valmistetut tasapohjapussit ja taitepohjapussit menevät pääasiallisesti eri käyttötarkoituksiin ja eri kohderyhmille, eivätkä ne ominaisuuksiensa suhteen voi korvata toisiaan kuin hyvin rajoitetusti joidenkin tuoteapplikaatioiden kohdalla.[2] 3) Liimauksen, viikkauksen ja painatuskustannuksien vuoksi tasapohjapussien valmistaminen on selvästi kalliimpaa kuin taitepohjapussien. 4) Kyseisiä pusseja ei ainakaan ilman huomattavia lisäinvestointeja voida valmistaa samalla tuotantoteknologialla. Kilpailuviraston asiassa tekemät lisäselvitykset tukevat näitä näkökohtia.

Näillä perustein Kilpailuvirasto katsoo, paperista valmistetut tasapohjapussit muodostavat omat relevantit hyödykemarkkinansa. Lisäksi Kilpailuvirasto katsoo, että todennäköisesti myös sekä paperista valmistetut taitepohjapussit että nk. ratatavaratuotanto, jossa asiakas itse omilla koneillaan hoitaa pussin täyttämisen yhteydessä sen lopullisen muotoon saattamisen ja liimaamisen, kuuluvat eri relevanteille markkinoille. Tältä osin ei kuitenkaan ole tarpeellista ottaa lopullisesti kantaa relevanttien hyödykemarkkinoiden määrittelyyn, koska kilpailuongelmia aiheutuu ainoastaan paperista valmistettujen tasapohjapussien markkinoilla, joiden tarkasteluun tässä päätöksessä jatkossa keskitytään.

Relevantit maantieteelliset markkinat

Yrityskaupan ilmoittaja on esittänyt, että yrityskaupan kannalta relevantit maantieteelliset markkinat ovat vähintään Pohjois-Euroopan laajuiset. Näkemyksen perusteluina ilmoittaja on lähinnä viitannut tuonnin helppouteen ja tuonnin volyymiin. Erityisesti Pohjoismaiden välillä kauppa on ilmoittajan mukaan ollut runsasta.

Kilpailuviraston selvitysten perusteella paperista valmistettujen tasapohjapussien markkinat ovat lähtökohtaisesti kansalliset, ja tuonnin taloudellinen rooli ja tosiasialliset tuontivaihtoehdot ovat selvästi suppeammat kuin ilmoittaja on esittänyt. Käytännössä ainoa todella merkittävä paperista valmistettujen tasapohjapussien tuontivaihtoehto on ollut Ruotsi ja siellä nimenomaan Stenqvist. Kuljetuskustannuksiin, tarjottuihin toimitusehtoihin kuten vaadittuihin minimieräkokoihin ja toimitusaikatauluihin sekä logistiseen kokonaistehokkuuteen liittyvistä syistä tuonti kauempana sijaitsevista maista on realistinen vaihtoehto vain kaikkein suurimmille toimijoille. Selvitysten mukaan nämäkin ovat tuoneet ulkomailta ennen muuta taitepohjapusseja eikä tasapohjapusseja.

Kilpailuvirasto perustaa näkemyksensä yrityskaupan kilpailuvaikutuksista sille, että paperista valmistettujen tasapohjapussien relevantit maantieteelliset markkinat ovat kansalliset. Kilpailuviraston selvitysten perusteella laajin mahdollinen ajateltavissa oleva markkinamäärittely sisältäisi Suomen ohella Ruotsin ja ehkä lisäksi Norjan. Tämäkään markkinamäärittely ei kuitenkaan riittäisi poistamaan paperista valmistettujen tasapohjapussien markkinoilla muodostuvaa kilpailuongelmaa, koska Stenqvist on nyt tehdyn yrityskaupan jälkeen myös Ruotsissa ja Norjassa täysin ylivertaisessa asemassa vain muutamiin jäljelle jääviin kilpailijoihinsa nähden näillä markkinoilla.

Yrityskaupan osapuolten markkina-asema ja siihen vaikuttavat tekijät

Paperista valmistettujen tasapohjapussien tuotannossa yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on saatujen tietojen perusteella [75–100] prosenttia. Paperikassien markkinoilla osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus on [75–100] prosenttia. Sen sijaan paperista valmistettujen taitepohjapussien markkinoita hallitsevat Pyroll-ryhmä ja Peltolan Pussi Oy noin [30] prosentin markkinaosuuksilla yrityskaupan osapuolten yhteenlasketun markkinaosuuden ollessa runsaat [5–25] prosenttia.

Koska paperi- ja muovikassien välillä on siinä määrin vahva substituutiosuhde, että ne ilmeisesti kuuluvat samoille markkinoille, yrityskaupan osapuolet saavuttavat ainoastaan paperista valmistettujen tasapohjapussien markkinoilla niin suuren markkinaosuuden, että se jo sinänsä viittaa kilpailuongelman muodostumiseen.

Yrityskaupan osapuolten markkinavoimaa vahvistavat lisäksi käytettävissä olevan kapasiteetin ylivoimaisuus sekä laajaan hyödykevalikoiman kytkeytyvä ylivertainen palvelu-ulottuvuus. Edelleen Stenqvistin asemaa vahvistaa sen rahoituksellinen vahvuus verrattuna muihin alan yrityksiin.

Yrityskaupan ilmoittaja on viitannut markkinavoiman käyttömahdollisuuksia vähentävinä tekijöinä tuonnin lisäämisen helppouteen, alhaisten pääoma- ja osaamisvaatimusten luomaan potentiaaliseen kilpailuun ja keskeisten asiakkaiden suureen neuvotteluvoimaan. Lisäksi yrityskaupan ilmoittaja on viitannut eräisiin kaupan avulla saavutettaviin tehokkuusetuihin.

Kilpailuviraston selvitysten mukaan ala ei moniin muihin teollisuuden aloihin verrattuna vaadi merkittävää erityisosaamista tai markkamääräisesti huomattavia investointeja. Kilpailuviraston arvion mukaan ongelma ei kuitenkaan ole vaadittavien investointien absoluuttinen määrä, vaan niiden määrä suhteessa markkinoiden kokoon. Esimerkiksi paperista valmistettuihin tasapohjapusseihin soveltuva korkealuokkainen flexo- tai syväpainotekniikalla varustettu tuotantolaitteisto, jonka avulla voidaan tyydyttää vaativimpienkin asiakkaiden tarpeet, maksaa uutena noin 7–10 miljoonaa markkaa ja käytettynäkin 3–5 miljoonaa markkaa.

Tilanteessa, jossa kotimaiset kokonaismarkkinat lienevät enintään 20 miljoonaa markkaa ja jossa optimaalisen tuotantotehokkuuden saavuttamiseksi jokaiselle pussityypille on käytännössä hankittava oma tuotantolaitteistonsa, näin suurten investointivaatimusten voidaan katsoa nostavan alalle pääsyn esteiden korkeutta merkittävästi, ja johtavan mahdollisesti jopa markkinoiden sulkeutumiseen.[3] Tätä mahdollisuutta lisää edelleen, että markkinoiden kypsyys heikentää ulkomaisten yritysten insentiivejä tulla alalle.

Potentiaalisen kilpailun voimakkuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös se, ettei ylivertaisen aseman saavuttavalle Stenqvistille yrityskaupan toteuttamisen jälkeen jäisi varteenotettavia kilpailijoita myöskään Ruotsiin tai Norjaan paperista valmistettujen tasapohjapussien markkinoille. Kilpailuviraston selvityspyyntöön vastanneiden markkinaosapuolten mukaan myöskään ne tanskalaiset tai saksalaiset yritykset, joihin yrityskaupan ilmoittaja on viitannut aktuaalisina tai potentiaalisina kilpailijoina, eivät tosiasiallisesti ole osoittaneet kiinnostusta Suomen markkinoita kohtaan.

Myös paperista valmistettuja pusseja tarvitsevan teollisuuden kuten mylly- ja leipomoteollisuuden yrityskaupan osapuolten markkinavoimaa tasapainottava neuvotteluvoima on heikompi kuin muovi- ja taitepohjapusseja suuria määriä ostavien kaupan keskusliikkeiden. Lisäksi ne ovat suuremmassa määrin riippuvaisia pussitoimittajista, koska pakkauksen osuus lopputuotteen kokonaiskustannuksista on merkittävä, joissakin tapauksissa jopa 25–30 prosenttia.

Määräävän markkina-aseman syntymiseen liittyvää riskiä voivat kompensoida yrityskaupalla saavutettavat tuotannolliset ja dynaamiset tehokkuusedut. Tehokkuusetuihin vetoaminen edellyttää yrityskaupan osapuolilta mahdollisimman luotettavaa näyttöä odotettavissa olevista tehokkuuseduista ja yrityskaupan välttämättömyydestä niiden saavuttamiseksi. Toinen tärkeä arvioinnissa huomioon otettava seikka liittyy siihen, millä aikavälillä saavutetut tehokkuusedut tultaisiin siirtämään asiakkaille ja kuluttajille.

Ilmoittajan mukaan yrityskaupan avulla saavutetaan merkittäviä mittakaavaetuja hallinnossa, markkinoinnissa ja logistiikassa. Lisäksi asiakkaiden ostoja ja tavarankäsittelyä voidaan tehostaa. Ilmoittajan mukaan alan kehitysvaiheeseen liittyvät välttämättömät tuotannon automatisointi- ja tehostamistoimenpiteet edellyttävät volyymien kasvattamista ja toiminnan kansainvälistämistä.

Kilpailuvirasto katsoo, että se ei ole saanut riittävää näyttöä siitä, että kyseessä oleva yrityskauppa olisi ainoa vaihtoehto tavoiteltavien tehokkuusetujen saavuttamiseksi. Lisäksi Kilpailuvirasto katsoo, että ilmoittajan tarkoittamien tehokkuusetujen siirtyminen asiakkaiden ja kuluttajien hyödyksi yrityskaupan toteuttamisen jälkeisessä markkinatilanteessa olisi epätodennäköistä.

Yhteenveto

Kilpailuviraston selvitysten mukaan yrityskaupan osapuolet saavuttavat huomattavan korkean markkinaosuuden paperista valmistettujen tasapohjapussien markkinoilla. Näillä markkinoilla yrityskaupan osapuolten huomattavan korkea markkinaosuus yhdistyy muihin markkinavoimaa tuottaviin tekijöihin kuten taloudelliseen ja tuotannolliseen vahvuuteen sekä hyödykevalikoiman laajuuteen. Lisäksi potentiaalisen kilpailun voimakkuus, tuonnin lisäämisen mahdollisuudet ja asiakkaiden neuvotteluvoima eivät voi riittävästi rajoittaa mahdollisuutta käyttää muodostuvaa markkinavoimaa. Siten yrityskaupalla tavoiteltavien tehokkuusetujen etujen siirtyminen asiakkaiden hyödyksi on epätodennäköistä. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskauppa johtaa kilpailua merkittävästi estävän määräävän markkina-aseman syntymiseen paperista valmistettujen tasapohjapussien markkinoilla Suomessa.

sitoumukset

Yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat voidaan usein poistaa sitoumusten avulla. Hankkijan edustajat ovat toimittaneet 11.10.2000 Kilpailuviraston edustajien kanssa järjestettyyn neuvotteluun alustavan luonnoksen tällaisista sitoumuksista. Neuvottelujen perusteella hankkijan edustajat ovat 24.10.2000 toimittaneet kirjallisesti Kilpailuvirastolle tarkennetun ehdotuksensa sitoumuksiksi. Tämän ehdotuksen perusteella Kilpailuvirasto määrää seuraavat ehdot noudatettaviksi:

  1. Stenqvist ja sen omistaja EQT sitoutuvat siihen, että ne eivät kahden vuoden kuluessa yrityskaupan hyväksymisestä hanki määräysvaltaa tai merkittävää vähemmistöosuutta (yli [25] % äänistä) muussa paperista valmistettujen tasapohjapussien tai muiden paperista valmistettujen pussien valmistuksessa Suomen markkinoilla toimivassa yrityksessä. Stenqvist ja EQT sitoutuvat myös siihen, etteivät ne samana ajanjaksona aseta omia edustajiaan tällaisten yritysten hallituksiin.
  2. Stenqvist sitoutuu siihen, ettei se kahden vuoden kuluessa yrityskaupan hyväksymisestä sisällytä paperipussiliiketoimintaan Suomen markkinoilla liittyviin sopimuksiinsa kilpailua rajoittavia ehtoja, esimerkiksi kilpailukielto-, yksinomaisuus- tai muita asiakkaita sitovia ehtoja, ja että siltä osin kuin sen nykyisiin sopimuksiin sisältyy tällaisia ehtoja, se luopuu vetoamasta niihin. Tämä ei kuitenkaan koske UMP-Kymmenen kanssa nyt tehtyä yrityskauppa sopimusta eikä tavanomaisia työsopimuksia tai muita vastaavia sopimuksia.
  3. Stenqvist sitoutuu kaksi vuotta yrityskaupan hyväksymisestä toimittamaan paperista valmistettuja tasapohja pusseja Suomen markkinoilla operoiville asiakkaille nykyisin toimitusehdoin hintaa lukuun ottamatta, tai asiakkaan näkökulmasta nykyistä edullisemmin ehdoin.
  4. Stenqvist sitoutuu raportoimaan Kilpailuvirastolle näiden ehtojen noudattamisesta 30.11.2001 ja 30.11.2002.

Sitoumusten arviointi

Paperista valmistettujen tasapohjapussien markkinoiden vaihdannan arvo on varsin pieni, ja kielteiset kilpailuvaikutukset kohdistuvat rajoitettuun joukkoon muita markkinatoimijoita, jotka ovat varsin hyvin tietoisia yrityskaupan seurauksena muodostuvasta kilpailuasetelmasta. Kilpailuvirasto katsookin, ettei toimialan rakennetta määrittäviin perustekijöihin liity sellaisia piirteitä, jotka pysyväisluontoisesti estäisivät muita markkinatoimijoita pitkällä aikavälillä omaksumasta hallitsevan yrityksen markkinavoimaa tasapainottavia toimintastrategioita. Vaikka esimerkiksi tuonnin taloudellinen rooli kyseisillä markkinoilla on ollut vähäinen, on vaikea ajatella, että tuonnin lisääminen olisi täysin mahdotonta. Edelleen Kilpailuvirasto kuten myös yrityskaupan osapuolet ovat selvitysprosessin kuluessa saaneet tietoja muiden markkinatoimijoiden suorittamista investoinneista tasapohjaisten paperipussien valmistamiseksi tarvittavaan uuteen kapasiteettiin.

Muodostuvan yrityskeskittymän markkina-asema on kuitenkin niin vahva, että sillä on periaatteessa mahdollisuus olennaisessa määrin estää, jarruttaa tai haitata muiden markkinatoimijoiden uudessa tilanteessa omaksumia strategioita. Siksi sellaisia ehtoja, jotka turvaavat muille toimijoille riittävän sopeutumisajan, voidaan pitää välttämättömänä yrityskaupan hyväksymisen ehtona. Kilpailuviraston arvion mukaan tällaisen sopeutumisajan muille toimijoille turvaavat jo suhteellisen lievät markkinakäyttäytymiseen liittyvät ehdot. Kilpailuvirasto katsoo siten, että sille esitetyt sitoumukset riittävät poistamaan kilpailun merkittävän estymisen Suomen markkinoilla.

Liitännäisrajoitukset

Ilmoittaja esittää yrityskaupan liitännäisrajoituksena hyväksyttäväksi kilpailukieltoa, jonka mukaan myyjä sitoutuu [ ] vuoden ajaksi olemaan kilpailematta Stenqvistin kanssa niillä markkinoilla, joilla Rosenlew nykyisin toimii. Yrityskaupan ilmoittajan mukaan kilpailukielto liittyy välittömästi yrityskauppaan ja on välttämätön kaupan kohteen arvon säilyttämiseksi. Lisäksi ilmoittaja viittaa perusteluissaan markkinatuntemuksen ja taitotiedon siirtymiseen sekä UMP-Kymmenen huomattaviin resursseihin. Myöhemmin ilmoittaja on kirjeitse muuttanut esitystään siten, että erityisesti markkinatuntemuksen ja teknisten spesifikaatioiden siirtymisen perusteella kilpailukieltoa esitetään hyväksyttäväksi yrityskaupan liitännäisrajoituksena [ ] vuoden ajaksi.

Kilpailuvirasto toteaa tapauskäytäntöönsä viitaten [ ] vuoden pituisen kilpailukiellon hyväksymisen yrityskaupan liitännäisrajoitukseksi edellyttävän erittäin vahvoja perusteita. Myös esitettyä [ ] vuoden kilpailukieltoa voidaan tässä tapauksessa pitää pitkänä. Stenqvist on selvästi alansa johtava pohjoismainen yritys, jolla on hallussaan alan kehittyneintä teknologiaa ja joka on olennaisessa määrin operoinut myös Suomen markkinoilla, eikä sille näin ollen voi siirtyä merkittävässä määrin uutta markkinatietoa tai muuta taitotietoa. Myöskään Stenqvistille yrityskaupan toteuttamisen jälkeen eräillä markkinoilla tai tuotesegmenteillä muodostuva erittäin vahva markkina-asema ei puolla pitkän kilpailukiellon hyväksymistä. Koska tämä ei kuitenkaan koske kaikkia markkinoita tai tuotesegmenttejä, hankinnan kohteen liiketoiminnan arvon säilyttämiseksi [ ] vuoden pituista kilpailukieltoa voidaan kuitenkin pitää välttämättömänä yrityskaupan toteuttamisen kannalta.

Ratkaisu

Kilpailuvirasto määrää edellä selostetut sitoumukset noudatettavaksi ja hyväksyy siten ehdollisena yrityskaupan, jossa EQT Scandinavia Ltd (JD Stenqvist AB) ostaa UPM-Kymmene Oyj:ltä sen Rosenlew Retail Products -liiketoimintayksikön. Sitoumusten muuttamassa järjestelyssä ei synny tai vahvistu sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.

Kilpailuvirasto hyväksyy ilmoittajan esittämän kilpailukiellon liitännäisrajoitukseksi kahden vuoden ajaksi, kuitenkin siten, että se voi koskea ainoastaan sitä maantieteellistä aluetta ja niitä tuotemarkkinoita, joilla yrityskaupan kohteena olevaa liiketoimintaa harjoitettiin sopimuksen allekirjoittamishetkellä.

Sovelletut säännökset

Kilpailunrajoituslaki (480/1992, muut. 303/98) 11, 11 a, 11 b ja 11 d § 3 mom.

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.


[1] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.

[2] Taitepohjapussin kestävyys on tasapohjapussia huomattavasti heikompi eikä se seiso pystyasennossa, millä on sekä käyttömukavuuteen että logistisen käsittelyn tehokkuuteen liittyvää merkitystä.

[3] Tämä oli yksi Euroopan komission pääargumentteja Kymmene/Repola -päätöksessä (IV/M.646, 30.10.1995), jossa yrityskaupan jonka ehtona komissio vaati osapuolia divestoimaan yhden kolmesta paperisäkkitehtaastaan Suomessa.