Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena

Päivämäärä

27.11.2008

Diaarinumero

579/81/2008

Osapuolet

TV4 AB / C More Group AB

Asian vireilletulo ja selvittäminen

TV4 AB (”TV4”) on ilmoittanut 8.7.2008 Kilpailuvirastolle kilpailunrajoituslain 3 a luvun yrityskauppavalvontaa koskevien säännösten mukaisesti järjestelyn, jossa se hankkii määräysvallan C More Group AB:ssa (”C More”). Kilpailuvirasto siirsi 8.8.2008 tekemällään päätöksellä asian kilpailunrajoituslain 11 e §:n mukaiseen jatkokäsittelyyn. Markkinaoikeus pidensi asian käsittelyaikaa 27.11.2008 saakka 7.11.2008 ja 24.11.2008 antamillaan päätöksillä.

Kilpailuvirasto teki 18.8.2008 kilpailunrajoituslain 20 §:n mukaisen tarkastuksen TV4 AB:n kanssa samaan yritysryhmään kuuluvan MTV Oy:n tiloissa.

Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta

TV4 on pohjoismainen Bonnier-konserniin kuuluva mediayritys. TV4-konserniin kuuluu ruotsalainen televisiokanava TV4 sekä useita peruskaapelikanavia. Suomessa Bonnier-konserniin kuuluu muun muassa MTV Oy (”MTV”). MTV:llä on vapaasti vastaanotettavat MTV3- ja Sub-televisiokanavat sekä maksulliset kanavat MTV3 MAX, MTV3 Fakta, Sub Leffa, Sub Juniori, MTV3 AVA, MTV3 Sarja ja MTV3 Scifi. TV4 ja MTV ovat yleiskanavia, joiden sisältö kattaa ruotsalaisen ja suomalaisen draaman, kevyen viihteen, uutiset sekä ajankohtaisohjelmat. Lisäksi MTV-konserni omistaa 74 % Suomen Uutisradio Oy:n (Radio Nova) osakkeista ja 17,55 % Suomen Urheilutelevisio Oy:n osakkeista.

C More on itsenäinen mediatoimija, joka tarjoaa maksutelevisiopalveluja Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa. C More on jakeluteistä riippumaton yhtiö, jonka lähetyksiä välitetään kaapeliverkon, satelliitin, maanpäällisen digiverkon ja IPTV:n kautta. C Morella on kahdeksan kanavaa, jotka tarjoavat urheilua, elokuvia sekä sarjoja Canal+:n brändin alla: First, Hits, Action, Drama, Comedy, Sport 1, Sport 2 ja Sport Extra. Lisäksi C More tarjontaan kuuluvat High Definition-kanavat Film HD ja Sport HD.

Maksullisten televisiopalveluiden markkinoista yleisesti

Suomen maksullisten televisiopalveluiden markkina on vielä osittain kehitysvaiheessa, ja varsinainen kasvu markkinoilla on tapahtunut vasta viimeisen noin kahden vuoden kuluessa[1]. Maksullisten televisiopalveluiden tarjontamarkkinoita voidaan tarkastella kahdella portaalla. Tukkumarkkinalla toimivat kanavaoperaattorit, jotka myyvät kanavia tai kanavapaketteja jakeluoperaattoreille. Vähittäismarkkinalla jakelijat tarjoavat maksullisia televisiopalveluita loppukäyttäjille. Yrityskaupan osapuolet toimivat tukkumarkkinalla.

Keskeistä kanavapakettien rakentamisessa on riittävän monipuolisen tuotekokonaisuuden aikaansaaminen käytettävissä olevista ”raaka-aineista”. Paketteja itsenäisesti rakentavan kanavayhtiön tapauksessa tällaista ”raaka-ainetta” ovat eri lähetysoikeudet, joista tuotettuja ohjelmia yhtiö voi sijoitella pakettinsa kanaviin parhaaksi katsomallaan tavalla. Jakeluoperaattoreiden tehdessä paketointia ”raaka-ainetta” ovat valmiit yksittäiset kanavat. Kuluttajille maksullisia kanavia on tyypillisesti saatavilla vain paketoituna jollakin tavoin. Paketointitavat vaihtelevat: eri kanavatuottajien kanavia saattaa olla paketoituna jakeluoperaattorin useiden eri yhtiöiden tuottamista kanavista muodostamaan pakettiin tai tietyn kanavatuottajan paketti myydään itsenäisenä kokonaisuutena. Jälkimmäisellä periaatteella markkinoilla toimivat tällä hetkellä valtakunnallisesti C More ja Viasat Finland Oy (”Viasat”) sekä MTV, joskin MTV:n kanavia on jossain määrin saatavilla myös muiden kanavien yhteyteen paketoituna. Sellaisia kanavapaketteja, joiden sisältö on täysin kuluttajien vapaasti valittavissa niin kanavien määrän kuin tyypin osalta, ei käytännössä ole ainakaan vielä tullut markkinoille[2].

Jakeluoperaattorit toimivat asiakasrajapinnassa ja hoitavat kanavien ja kanavapakettien myynnin loppukäyttäjille, järjestävät laskutuksen, vuokraavat salauksenpurkukortteja ja mahdollisesti ohjelmien katseluun tarvittavia päätelaitteita.

Kanavien tuottajat ja jakeluoperaattorit sopivat jakeluehdoista kahdenkeskisillä jakelusopimuksilla. Sopimukset sisältävät tyypillisesti operaattorin ja kanavatuottajan väliseen tulonjakoon sekä mahdollisesti kanavien paketointiin ja hinnoitteluun liittyviä ehtoja. Tähän liittyen Suomen markkinoilla toimii tällä hetkellä lähinnä kahdella eri toimintamallilla operoivia kanavatuottajia. Ensimmäisessä mallissa jakeluoperaattorilla on laajemmat vapaudet päättää kanavan tai kanavapaketin loppuasiakashinnasta ja tuotteen paketoinnista (esim. Disney, Discovery ja Eurosport). Toisessa mallissa jakeluoperaattorin loppuasiakashinnoittelu- ja paketointimahdollisuudet ovat huomattavasti rajoitetummat ja se muistuttaa enemmän jälleenmyyntimallia (käytännössä C More, Viasat ja MTV).

Osana jakelusopimuksia on usein sovittu myös muun muassa kanavien tai kanavapakettien markkinointiyhteistyöstä. Lisäksi jakeluoperaattorit ja kanavatuottajat saattavat tehdä yhteistyötä ohjelmahankinnassa ja siten jakaa lähetysoikeuksien kustannuksia.

Yritysjärjestely

Bonnier-konsernin yhteenlaskettu maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2007 oli noin 3,4 miljardia euroa, josta noin 356 miljoonaa euroa kertyi Suomesta. C Moren liikevaihto vuonna 2007 oli noin 155 miljoonaa euroa, ja siitä noin 24 miljoonaa euroa kertyi Suomesta. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.

Relevantit markkinat

Ilmoittajan mukaan MTV ja C More toimivat kolmella televisioalan markkinalla: i) lähetysoikeuksien hankintojen markkinalla, ii) premium-maksutelevisio-palvelujen tarjontamarkkinalla sekä iii) peruskaapelikanavien tarjontamarkkinalla.[3]

Ilmoittajan mukaan MTV toimii peruskaapelikanavien ja vapaasti vastaanotettavien kanavien markkinoilla Suomessa. Se hoitaa myös näiden kanavien lähetysoikeuksien hankkimisen. MTV:n kanavapaketit myydään ilmoittajan mukaan joko sellaisinaan jakelijoiden toimesta tai jakelija voi omalla päätöksellään sitoa ne suurempiin kanavapaketteihin mukaan lukien muiden TV-yhtiöiden kanavat. C More puolestaan toimii ilmoittajan mukaan premium-maksutelevisiomarkkinalla ja se myös hoitaa premium-maksutelevision lähetysoikeuksien hankkimisen. Toisin kuin MTV:n kanavapaketit, Canal+:n kanavapaketit myydään jakelijoiden toimesta kiinteinä paketteina eikä niitä ole paketoitu muiden kanavien kanssa.

MTV:n ja C Moren tarjoamien palvelujen markkinoilla ei siten ilmoittajan mukaan ole horisontaalisia päällekkäisyyksiä, sillä MTV toimii vapaasti vastaanotettavien kanavien ja peruskaapelikanavien markkinoilla eikä siten hanki tai myy first window- tai second window-elokuvia. C More toisaalta on ilmoittajan mukaan premium-segmentin maksullisten televisiopalvelujen tarjoaja, joka hankkii first window-elokuvia ja sarjojen ”ensi-iltoja” ja rajoitetussa määrin arkistoelokuvia. Ilmoittaja katsoo, että näin ollen MTV:n ja C Moren toiminnot ovat erittäin rajoitetusti päällekkäisiä i) urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankintamarkkinalla sekä ii) arkistoelokuvien ja televisiosarjojen lähetysoikeuksien hankintamarkkinalla.

Ilmoittajan mukaan televisiolähetykset on yleensä suunniteltu kansallisella tasolla kielestä, kulttuurista sekä kansallisesta sääntelystä ja muista yhdentävistä seikoista johtuen, vaikka muutamia erikoistuneita Euroopan laajuisia tai kansainvälisiä kanavia onkin olemassa. Tästä johtuen ilmoittaja katsoo, että sekä premium-maksutelevisiopalvelujen että peruskaapelikanavien tarjontaa tulee käsitellä kansallisella tasolla ja kansallisilla markkinoilla. Sama pätee lähetysoikeuksien hankintamarkkinoilla vaikkakin ilmoittajan mukaan eräät urheilutapahtumat, elokuvat ja sarjat ovatkin luonteeltaan kansainvälisiä.[4]

Urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankintamarkkina

Urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankinta on maksullisten televisiopalveluiden tarjonnan kannalta keskeisessä asemassa. Oikeudet myydään tyypillisesti kunkin kilpailun järjestäjän toimesta erikseen, joskin joitakin oikeuksia myyvät myös ns. myyjäagentit[5]. Mainitut myyjäagentit toimivat ainoastaan oikeuksien välittäjinä: agenttien toiminta markkinoilla ei vaikuta siihen tosiseikkaan, että viime kädessä oikeuksista kilpailevat niitä ohjelmatuotantoaan varten tarvitsevat televisioyhtiöt.

Urheilutapahtumia koskevat lähetysoikeudet myydään yleensä tarjouskilpailuissa, joissa korkeimman tarjouksen tehnyt osapuoli saa oikeudet. Tarjouskilpailun luonne riippuu myyjästä: tarjouskilpailuun osallistumista ei useimmissa kilpailuissa ole rajoitettu, kun taas joidenkin kilpailujen osallistujapiiriä on viraston saamien tietojen mukaan tavalla tai toisella rajoitettu. Lähetysoikeuksista annetaan tarjouskilpailuissa yleensä suljetut tarjoukset, jotka eivät tule muiden osapuolten tietoon. Joidenkin urheilutapahtumien lähetysoikeussopimuksiin saattaa sisältyä ns. ”matching right” -ehto: edellisen tarjouskilpailun voittajalla on seuraavassa tarjouskilpailussa oikeus vastata korkeimpaan tarjoukseen ja siten jatkaa sopimussuhteessa korkeimman tarjouksen ehdoilla oikeudenhaltijan kanssa.

Urheilutapahtumien lähetysoikeuksien osalta voidaan todeta, että jokainen tarjouskilpailu muodostaa oman markkinatapahtumansa, eikä tietyn urheilutapahtuman lähetysoikeuksia voi ostaa missään toisessa kilpailussa. Oikeudet myydään yleensä yksinoikeuksina ja kilpailun jälkeen lähetysoikeuksia on saatavilla ainoastaan hankkimalla ne tai osia niistä kilpailun voittajalta, mikäli oikeuksien edelleenlisensoinnista[6] päästään sopimukseen. Nyt käsillä olevan yritysjärjestelyn kilpailuvaikutusten arvioimiseksi ei ole tarpeen kuitenkaan tarkastella jokaisen urheilutapahtuman lähetysoikeutta omana markkinanaan. Sen sijaan on syytä tarkastella sitä, millä tavoin järjestelyn vaikutukset urheilutapahtumien lähetysoikeuksien markkinoihin vaikuttavat kilpailuun lopputuotemarkkinoilla, eli maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla.

Kaikki urheilutapahtumia koskevat lähetysoikeudet eivät ole samalla tavalla hyödynnettävissä maksullisessa televisiotoiminnassa. Maksullisen televisiotoiminnan kannalta merkityksellisiä ovat ensinnäkin ainoastaan niiden urheilutapahtumien lähetysoikeudet, joiden käyttöä ei ole rajoitettu sääntelyn keinoin. Valtioneuvosto on asetuksellaan[7] listannut sellaiset merkittävät urheilutapahtumat, joiden pitää olla saatavilla maksuttomasti. Listan laatiminen perustuu EU:n televisiodirektiiviin. Toinen urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hyödyntämismahdollisuuksia maksullisessa televisiotoiminnassa määrittävä tekijä on tapahtuman ajallinen ulottuvuus: kuten TV4 itsekin on todennut, sarjamuotoiset tapahtumat ovat huomattavasti tärkeämpiä maksullisia televisiopalveluita tarjoaville yrityksille kuin lyhytaikaiset, kertaluonteiset tapahtumat[8]. Sarjamuotoiset tapahtumat tuovat toiminnalle jatkuvuutta muun muassa aikataulujen (esimerkiksi palloilusarjojen otteluita pelataan säännöllisesti sarjakauden aikana) muodossa, mikä on ensiarvoisen tärkeää maksulliselle televisiotoiminnalle tasaisen tulovirran takaamiseksi kuukausittain maksettavien tilausmaksujen muodossa[9].

Maksullisessa televisiotoiminnassa lähetysoikeuksista maksettujen korvausten taso korreloi oikeuksien hyödynnettävyyden kanssa: mitä arvokkaampi lähetysoikeus on hyödynnettävyyden kannalta, sitä korkeampi on siitä maksettava korvaus. Jäljempänä on lueteltu eräitä Suomessa maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla toimimisen kannalta keskeisten urheilutapahtumien lähetysoikeuksia. Korkeimmat korvaukset on Suomessa maksettu jääkiekon ja moottoriurheilun lähetysoikeuksista. Kilpailuvirasto katsoo, että ainakin näiden urheilutapahtumien lähetysoikeuksien tarkastelu on keskeistä yritysjärjestelyn kilpailuvaikutusten arvioimiseksi. Koska yritysjärjestelyn kilpailuvaikutukset ilmenevät ennen kaikkea maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla, Kilpailuvirasto katsoo, että urheilutapahtumien lähetysoikeuksien relevanttien tuotemarkkinoiden täsmällisempi määritteleminen voidaan jättää kuitenkin avoimeksi.

Elokuvien ja televisiosarjojen lähetysoikeuksien hankintamarkkina

Elokuvien ja televisiosarjojen hankintamarkkinan osalta ilmoittaja on viitannut Euroopan komission ratkaisukäytäntöön, jonka mukaan maksutelevisiopalveluita varten hankittava elokuvasisältö muodostaa kilpailuoikeudellisesti omat relevantit hyödykemarkkinansa erotuksena maksuttomia televisiopalveluita varten hankittavien elokuvaoikeuksien markkinoista. Edelleen ilmoittajan mukaan komissio on todennut markkinan jakautuvan esitysajankohtiin perustuen seuraaviin segmentteihin: i) pay-per-view (”PPV”), ii) ensimmäinen maksutelevision lähetysajankohta (”first window”) ja iii) toinen maksutelevision lähetysajankohta (”second window”). Tästä liiketoimintastandardista seuraa, että premium-ohjelmisto näytetään maksuttomassatelevisio:ssä vasta sen jälkeen, kun se on näytetty kaikkien muiden eri lähetysajankohtien kautta.[10] Tämän jälkeen elokuva päätyy arkistoon ja siitä jälleen maksullisen television ja maksuttoman television markkinoille. Ilmoittajan mukaan kestää noin puolitoista vuotta ennen kuin uutta elokuvaa voidaan katsoa premium-segmentin maksullisen television kautta ja melkein kolme vuotta ennen kuin sitä voidaan katsoa peruskaapelikanavan tai vapaasti vastaanotettavan kanavan kautta.

Viraston saamissa lausunnoissa ilmoittajan esittämä markkinoiden jaottelu aikaikkunoihin on kiistetty Suomen markkinoiden osalta. Ensinnäkin elokuvien ja televisiosarjojen jaottelu aikaikkunoihin todetaan koskevan lähes yksinomaan amerikkalaista sisältöä, eikä etenkään kotimaisen sisällön kohdalla vastaavaa ilmene. Toiseksi yksittäisten amerikkalaisten elokuvien tai televisiosarjojen lähetysoikeuksista ei juurikaan käydä kauppaa, vaan kauppaa käydään laajoista oikeuksien paketeista, jotka hinnoitellaan kokonaisuuksina. Paketit saattavat (sopimuksen hinnasta ja hankkijan neuvotteluasemasta riippuen) sisältää kiinnostavinta, eli niin kutsuttua premium-sisältöä, mutta ne sisältävät joka tapauksessa aina arkistosisältöä. Tähän viitaten lausunnoissa on todettu maksullisten ja maksuttomien televisiopalveluiden tarjoajien kilpailevan samasta ohjelmasisällöstä.[11]

Komissio on ilmoittajan viittaamassa Newscorp/Telepiù -tapauksessa todennut muun muassa uusien suosittujen elokuvien muodostavan omat relevantit tuotemarkkinansa. Komissio on niin ikään todennut, että elokuvien merkitykselliset markkinat sisältävät ensi sijassa menestyselokuvia, jotka ovat yleensä suurten amerikkalaisten (Hollywoodin) studioiden tuottamia elokuvia. Komission mukaan uudet elokuvat muodostavat sellaisen sisältöryhmän, jota hankkivat ainoastaan maksutelevisioyhtiöt. Tähän ovat syynä muun muassa sisällön hinta ja sopimusehdot (esimerkiksi uusia elokuvia myydään ainoastaan maksutelevisioyhtiöille lisätulojen saamiseksi myöhemmästä myynnistä ilmaistelevisioyhtiöille). Komission mukaan maksutelevisiotoiminnan harjoittajat hankkivat oikeudet uusiin suosittuihin elokuviin yleensä yksinoikeudella ja ne muodostavat olennaisen tekijän (houkuttimen), jonka vuoksi kuluttajat tilaavat tietyn maksutelevisiokanavan tai -järjestelmän.[12]

Kilpailuviraston asiassa tekemä selvitys osoittaa, että maksullisten kanavien tarjoamista ohjelmatyypeistä kuluttajille kiinnostavimpia ovat elokuvat ja urheilu sekä vähemmässä määrin asia- ja lastenohjelmat.[13] Kysynnän kannalta uutuuselokuvat ja televisiosarjat eivät siis ole televisioyhtiöiden kannalta toisiaan korvaavia. Tarjontapuolella uusien suosittujen elokuvien oikeudet hankitaan eksklusiivisilla output-sopimuksilla, joiden arvo ja sisältömäärä on niin suuri, että niitä voidaan käytännössä hankkia vain maksullisille kanaville. Nämä kysynnän ja tarjonnan korvaavuutta rajoittavat seikat viittaavat uusien suosittujen elokuvien kuulumiseen omille relevanteille markkinoilleen. Toisaalta elokuvatarjonta vapaasti vastaanotettavilla kanavilla ja edullisemmissa maksukanavapaketeissa on viime vuosina lisääntynyt, minkä seurauksena elokuvien merkitys kuluttajakysyntää ohjaavana tekijänä on vähentynyt.[14] Tämän seurauksena kuluttajakysynnän kannalta uudet suositut elokuvat saattavat menettää houkuttelevuuttaan muihin elokuviin verrattuna.

Ilmoittajan mukaan edellä esitetty lähetysajankohtiin perustuva jako soveltuu myös TV-sarjoihin. Ilmoittajan antamien tietojen mukaan yleensä kuluu puolesta vuodesta vuoteen, ennen kuin ensimmäistä kertaa maksutelevisiossa esitetty sarja esitetään maksuttomassa televisiossa.

Toisin kuin ilmoittaja esittää, aikaikkunajaottelu ei Suomen markkinoiden osalta päde uusiin TV-sarjoihin. Esimerkiksi suositut sarjat Lost ja Ugly Betty esitettiin Swelcomin Nelosella keväällä 2007 vain muutama viikko Yhdysvaltojen ensi-illan jälkeen. […].[15][16]

Ilmoittajan mukaan on niin ikään harvinaista, että lähetysoikeuksia ilmaiskanaville ja premium-segmentin maksullisille televisiokanaville myytäisiin yhdessä. Ilmoittajan mukaan kaikilla tärkeimmillä studioilla on erilliset organisaatiot maksullisen television oikeuksien myyntiin ja maksuttoman/peruskaapelikanavaoikeuksien myyntiin. Kilpailuviraston selvityksen perusteella ja toisin kuin ilmoittaja väittää, valtaosalla tärkeimmistä amerikkalaisista studioista samat henkilöt vastaavat sekä maksuttoman että maksullisen television oikeuksien kaupasta. Pääsääntöisesti oikeudet maksuttomaan ja maksulliseen televisioon myydään eri sopimuksilla, mutta eri oikeuslajienkin yhdistämistä samaan sopimukseen esiintyy[17]. […]

Kilpailuvirasto katsoo, ettei yritysjärjestelyn kilpailuvaikutusten arvioimiseksi ole tarpeen määritellä, kuuluvatko uusien suosittujen elokuvien sekä arkistoelokuvien ja televisiosarjojen hankinta erillisille relevanteille tuotemarkkinoille. Kilpailuvirasto katsoo, että tapauksessa on mahdollista arvioida yritysjärjestelyn vaikutuksia elokuvien ja televisiosarjojen hankintamarkkinalla sekä ennen kaikkea tämän ylätason markkina-aseman muutoksen heijastevaikutuksia kilpailuun lopputuotemarkkinalla, eli maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla ilman tämän täsmällisempää markkinamääritelmää.

Maksullisten televisiopalveluiden tarjontamarkkinat

Ilmoittajan mukaan maksutelevisio ja maksuton televisio kuuluvat erillisille relevanteille markkinoille muun muassa siitä syystä, että maksutelevisio rahoitetaan pääasiassa tilauksilla ja maksuton televisio mainoksilla, TV-maksuilla tai valtion avustuksilla. Mainosrahoitteisessa televisiotoiminnassa katsojamäärä ja mainostulot ovat tärkein asia, kun taas maksullisessa televisiotoiminnassa tärkein asia on ohjelmien valinta kohderyhmien kiinnostuksen mukaan sekä tilauksien määrä. Ilmoittaja viittaa[18] komission päätöskäytäntöön, jossa on katsottu, että maksullisten televisiopalveluiden markkinat ovat erilliset markkinat erottamatta maanpäällisiä lähetyksiä, satelliitti- tai kaapeliverkkoa tai muitakaan lähetystapoja.[19]

Komissio on ratkaisukäytännössään[20] lähtökohtaisesti katsonut maksullisten ja maksuttomien televisiopalveluiden kuuluvan eri relevanteille hyödykemarkkinoille perustuen muun muassa eroavaisuuksiin toiminnan rahoituksessa, kilpailuolosuhteissa, palveluiden hinnoissa ja kaupankäyntitavoissa. Kilpailuvirasto katsoo, että Suomen markkinoilla on samanlaisia maksullisen ja maksuttoman televisiotoiminnan erottavia piirteitä ja samaa jaottelua on siten pidettävä tarkoituksenmukaisena nyt käsillä olevan yritysjärjestelyn kilpailuvaikutusten arvioimisessa.

Ilmoittaja on esittänyt, että relevantit tuotemarkkinat maksullisten televisiopalveluiden tarjonnassa jakautuisivat erillisiin 1) premium-kanavien 2) peruskaapelikanavien markkinoihin. Ilmoittaja perustelee esittämäänsä relevanttien markkinoiden jaottelua premium-segmentin maksullisiin televisiokanaviin ja maksullisiin peruskaapelikanaviin muun muassa kanavien erilaisella sisällöllä ja hinnoilla sekä sillä, että peruskaapelikanavia rahoitetaan tilausmaksujen lisäksi mainostuloilla. Ilmoittajan mukaan premium-segmentin maksulliset televisiokanavat ja maksulliset peruskaapelikanavat eivät myöskään ole maksutelevisio-operaattoreiden tai kuluttajien kannalta tosiaan korvaavia. Esittämänsä markkinoiden määrittelyn tueksi ilmoittaja on muun muassa myöhemmässä vaiheessa[21] viitannut OFCOMin[22] markkinatutkimuksensa yhteydessä tekemään analyysiin[23] koskien relevanttien tuotemarkkinoiden määrittelyä Iso-Britannian televisiomarkkinoilla.

Ilmoittajan mukaan[24] maantieteelliset markkinat ovat laajuudeltaan kansalliset. Televisiopalvelut on yleensä tuotettu tiettyä valtakunnallista aluetta varten, ja tarjonta eri maiden välillä eroaa muun muassa kielellisesti (ohjelmien tekstitys tai ns. dubbaus). Myös lähetysoikeudet hankintaan yleensä kattamaan tietty valtakunnallinen alue tai muu kielellisesti yhtenäinen alue.

Kilpailuviraston markkinaosapuolilta yritysjärjestelyn johdosta saamissa lausunnoissa[25] ilmoittajan esittämä jaottelu on laajalti kiistetty Suomen markkinoiden osalta. Lausuntojen mukaan markkinoita on tarkasteltavana joko siten, että maksullisten televisiopalveluiden markkinoita tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena erillisenä maksuttomien televisiopalveluiden markkinoista tai vaihtoehtoisesti relevantteina markkinoina tulee tarkastella kaikkea televisiotoimintaa.

Kilpailuvirasto katsoo asiassa tekemänsä selvityksen perusteella, ettei ilmoittajan esittämä markkinamäärittely Suomen olosuhteissa ole perusteltu. Relevantteihin hyödykemarkkinoihin kuuluvat pääsääntöisesti kaikki ne hyödykkeet, joita asiakkaat ja kuluttajat pitävät keskenään hyvin vaihdettavissa tai korvattavissa olevina niiden ominaisuuksien, hinnan ja käyttötarkoituksen vuoksi.[26] Keskittymän osapuolten kanssa välittömässä sopimussuhteessa kanavia ja kanavapaketteja ostavina asiakkaina ovat jakeluoperaattorit. Jakeluoperaattoreiden kysyntä on kuitenkin suoraan riippuvaista siitä mitä maksutelevisiopalveluita kuluttajat ostavat. Tästä syystä relevanttien tuotemarkkinoiden määrittelyssä keskeistä on tarkastella sitä, miten palveluita käyttävät kuluttajat kokevat eri tuotteiden välisen korvaavuuden. Tämän vuoksi seuraavassa tarkastellaan kuluttajien tosiasiallisia mahdollisuuksia hankkia erilaisia maksutelevisiopalveluja sekä kysynnän korvattavuutta kuluttajien kannalta. Tämän lisäksi alla tarkastellaan sitä, miten keskittymän osapuolet ovat nähneet keskinäisen kilpailuasetelmansa.

Maksullisten televisiopalveluiden hankintatapa

Kilpailuviraston arvion mukaan ilmoittajan esittämä markkinamäärittely saattaa sopia useissa Euroopan maissa vallitsevaan tilanteeseen, jossa kanavayhtiön koostamia paketteja on saatavilla ainoastaan, mikäli loppukäyttäjä ensin on tilannut jonkin operaattorin koostamista paketeista (ns. buy-through). Operaattorin koostamia paketteja kutsutaan tavallisesti ”peruskaapelikanaviksi” tai ”peruskaapelipaketeiksi” (”basic cable”, ”grundabonnemang”).

Suomessa on niin ikään saatavilla pääosin kahdella eri tavalla paketoituja maksullisten televisiokanavien kokonaisuuksia: osa paketeista on operaattoreiden itsenäisesti koostamia ja osa taas kanavayhtiöiden. Sen sijaan pakettien tarjonnan osalta Suomen käytäntö eroaa olennaisesti edellä kuvatusta, esimerkiksi Ruotsissa vallitsevasta tarjontakäytännöstä. Suomessa vallitsevan kaupankäyntitavan mukaan kuluttaja voi hankkia minkä tahansa maksullisten kanavien paketin riippumatta siitä, onko hänellä muita paketteja käytössään. Toisin kuin monissa muissa maissa, kuluttaja voi siis vapaasti valita, hankkiko hän esimerkiksi MTV3-kanavapaketin, Canal+-kanavapaketin vaiko jakeluoperaattorin itsenäisesti koostaman kanavapaketin ilman, että hänen olisi esimerkiksi Canal+:n kanavapaketin saadakseen ensin hankittava operaattorin paketti. Tämä puoltaa eri pakettien kuulumista samoille relevanteille hyödykemarkkinoille.

Kysynnän korvaavuus kuluttajien kannalta

Sellaisten tuotteiden voidaan katsoa kuuluvan samoille relevanteille tuotemarkkinoille, jotka ovat kuluttajien kannalta toisiaan korvaavia. Maksullisten televisiopalveluiden kuluttajatarjonta muodostuu pääasiassa erilaisista valmiista kanavapaketeista. Koska tarjolla olevat kanavapaketit eivät ole homogeenisiä hyödykkeitä johtuen siitä, että eri toimijat operoivat erilaisilla yksittäisten kanavien kokonaisuuksilla, ei myöskään kysynnän korvaavuutta voida suoraviivaisesti tarkastella pelkkien markkinaosuuslukujen valossa. Joka tapauksessa keskeistä on se, että korvaavuutta maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla kuluttajakysynnän osalta tulee tarkastella nimenomaan erilaisten kanavapakettien välillä. Tämä johtuu siitä, että kuluttajilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä kanavia eri paketteihin kuuluu. Suurin osa tarjolla olevista kanavapaketeista sisältää joka tapauksessa sellaista ohjelmasisältöä, jota korvaavaa sisältöä on saatavilla myös muista kanavapaketeista.

Kilpailuvirasto selvitti maksullisten televisiopalveluiden keskinäistä korvaavuutta kuluttajan kannalta teettämällä asiasta kuluttajatutkimuksen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että läheisimmin toisiaan korvaavia tuotteita kuluttajan kannalta ovat kanavayhtiöiden valmiiksi koostamat kanavapaketit, eli käytännössä Canal+-, MTV3- ja Viasat-kanavapaketit. Tutkimuksen perusteella jakeluoperaattoreiden koostamat kanavapaketit eroavat kuluttajan kannalta kanavayhtiöiden koostamista paketeista ennen kaikkea siinä, että jakeluoperaattorin koostamalle kanavapaketille keskeistä on tarjonnan monipuolisuus, kun taas kanavayhtiön valmiiksi koostaman kanavapaketin keskeinen myynnintekijä on jokin tietty pakettiin sisältyvä avainsisältö tai sisältötyyppi, yleensä urheilu tai elokuvat.

MTV:n oma käsitys markkinoista

Myöskään MTV:n sisäiset asiakirjat[27] eivät tue ilmoittajan esittämää jaottelua premium- ja peruspalveluihin. […],vaikka ilmoituksen logiikkaa noudattaen ainakaan premium-kanavat (C More ja Viasat) eivät lainkaan kilpailisi MTV:n kanssa. Myös tämä tosiseikka puoltaa eri tuotekokonaisuuksien ja kanavien kuulumista samoille relevanteille hyödykemarkkinoille. […][28]. […][29]. Tämä puoltaa MTV:n ja C Moren tuotteiden kuulumista samoille markkinoille. TV4 AB on toisaalta esittänyt virastolle operaattoreiden rakentamien kanavapakettien kilpailevan premium-pakettien kanssa[30].

Johtopäätökset maksullisten televisiopalveluiden tarjonnan relevanteista tuotemarkkinoista

Edellä todetun mukaisesti kilpailu maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla tapahtuu erilaisten tuotekokonaisuuksien (kanavapakettien) välillä, jotka sisältävät toisiaan enemmän tai vähemmän korvaavaa ohjelmasisältöä ja joiden kysyntä riippuu kuluttajien henkilökohtaisista preferensseistä. Sekä kanavatuottajien että operaattoreiden koostamiin paketteihin kuuluu kanavia, joilla esitetään toisiaan jossain määrin korvaavaa ohjelmasisältöä, mistä johtuen kummankin kanavapakettityypin voidaan katsoa kilpailevan keskenään[31].

Euroopan komissio on useassa yrityskaupparatkaisussaan[32] ottanut kantaa relevanttien hyödykemarkkinoiden määrittelyyn. Näissä ratkaisuissa loppukäyttäjätarjonnan relevantit hyödykemarkkinat on määritelty siten, että maksulliset televisiopalvelut muodostavat kokonaisuudessaan yhdet omat relevantit hyödykemarkkinansa, eikä eri palveluntarjoajien tuotteita ole jaettu eri relevanteille markkinoille sen mukaan, mitä sisältöä kanavilla tarjotaan.

Kilpailuvirasto ei pidä ilmoittajan viittamaa OFCOMin analyysia relevanttien tuotemarkkinoiden määrittelyn osalta merkityksellisenä nyt käsiteltävän yritysjärjestelyn vaikutuksia arvioitaessa. Tämä johtuu siitä, että edellä kuvatun mukaisesti Suomen markkinaolosuhteet ja palveluiden hankintatapa eroavat olennaisesti Iso-Britannian vastaavista.

Edellä esitetyin perustein Kilpailuvirasto katsoo relevanttien tuotemarkkinoiden muodostuvan loppukäyttäjille tarjolla olevista tuotekokonaisuuksista eli kanavapaketeista, jotka sisältävät toisiaan enemmän tai vähemmän korvaavia kanavia. Relevantteja tuotemarkkinoita ei ole siis loppukäyttäjille kohdistuvan tarjonnan osalta syytä jakaa erikseen perus- ja premium-palveluiden markkinoihin. Näin ollen kilpailuvaikutusten arvioimiseksi relevantteina tuotemarkkinoina on tässä tapauksessa pidettävä maksullisten televisiopalveluiden tukkumyynnin markkinoita.

Lisäksi voidaan todeta, että vaikka ns. peruskaapelikanavien ja premium-maksutelevisiopalveluiden katsottaisiin kuitenkin muodostavan toisistaan erilliset relevantit hyödykemarkkinat, MTV on joka tapauksessa vähintään potentiaalinen ja tiettyjen tuotteidensa osalta myös aktuaalinen kilpailija C Moren tuotteille premium-segmentillä.

Kilpailuvirasto katsoo, että televisiopalveluiden markkinoiden kansallisista erityispiirteistä johtuen maksullisten televisiopalvelujen markkinat ovat maantieteelliseltä laajuudeltaa Suomen laajuiset. Myös komissio on ratkaisukäytännössään[33] katsonut, että televisiopalveluiden relevantit maantieteelliset markkinat ovat yleensä joko kansalliset tai vaihtoehtoisesti enintään jonkin kielellisesti yhtenäisen alueen laajuiset. Näillä perusteilla Kilpailuvirasto katsoo, että maksullisten televisiopalveluiden markkinat ovat maantieteelliseltä laajuudeltaan enintään kansalliset. Yrityskaupan kilpailuvaikutusten arvioimiseksi ei ole tarpeen määritellä maantieteellisiä markkinoita täsmällisemmin.

Televisiomainonnan markkina

Ilmoittaja on lisäksi antanut tietoja televisiomainonnan markkinoista[34]. Ilmoittajan käsityksen mukaan televisiomainonta kilpailee muiden medioiden kanssa mainostajista. Tällaisia muita medioita ovat ilmoittajan mukaan esimerkiksi aikakauslehdet ja sanomalehdet.

Asiassa ei ole esitetty selkeää näyttöä siitä, etteikö televisiossa esitettävä mainonta voisi muodostaa omia kilpailuoikeudellisesti relevantteja hyödykemarkkinoita. Markkinaosapuolten antamissa lausunnoissa on esitetty näkemyksiä, jonka mukaan muilla mainonnan muodoilla ei olisi mahdollista korvata televisiomainontaa. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, etteivätkö eri mainonnan muodot olisi pikemminkin toisiaan täydentäviä kuin toisiaan korvaavia.

Sekä ilmoittajan että markkinaosapuolten antamien tietojen mukaan markkinat ovat maantieteelliseltä laajuudeltaan kansalliset.

Koska keskittymä ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia televisiomainonnan markkinoilla, voidaan relevanttien markkinoiden määrittely televisiomainonnan osalta jättää avoimeksi.

Keskittymän kilpailuvaikutukset

Urheilutapahtumien lähetysoikeudet

Urheiluoikeuksien hankintamarkkinan toiminta

Jotkut oikeudet tarjotaan ilmoittajan mukaan suoraan ilman tarjouskilpailuprosessia ja jotkut, varsinkin tärkeimmät oikeudet, huutokaupataan tarjouskilpailun kautta. Ilmoittajan mukaan tarjouskilpailuja järjestetään yleensä kerran kolmessa vuodessa ja jokaisen yksittäisen sopimuksen arvo on yleensä hyvin suuri. Lisäksi ilmoittajan mukaan oikeudet kilpailutetaan aina säännöllisin väliajoin uudelleen, eikä uuden tarjouskilpailun tulos ole riippuvainen aiempien tarjouskilpailujen tuloksista.[35] Ilmoittajan mukaan urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankintamarkkinoilla ei ole myöskään alallepääsyn esteitä[36].

Ilmoittajan näkemys urheilutapahtumien lähetysoikeuksien markkinan luonteesta on kyseenalaistettu joissakin Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa. Markkinaosapuolet ovat esittäneet ilmoittajan esittämästä poikkeavia näkemyksiä: lausunnoissa on oltu eri mieltä muun muassa edellisten tarjouskilpailujen tulosten vaikutuksista seuraaviin ja siitä, mitkä ovat eri markkinatoimijoiden mahdollisuudet menestyä tarjouskilpailuissa[37].

Urheilutapahtuman lähetysoikeudet aikaisemmin omistanut taho tekee usein esimerkiksi asiakashankintaan liittyviä panostuksia ja muita liiketoimintaratkaisuja[38], jotka perustuvat oikeuksien tulevaan hyödyntämiseen. Tästä syystä lähetysoikeuksien arvo uudessa tarjouskilpailussa on tälle taholle usein korkeampi (suurempi private value[39]) kuin niiden arvo muille kilpailuun osallistuville tahoille, joilla tällaiset investoinnit ja muut ratkaisut ovat tekemättä. Myös aikaisemmin hankittu katsojapeitto antaa laajemmat mahdollisuudet tuottaa lisäarvoa oikeuksien avulla[40]. Tätä tosiasiaa kuvaa hyvin myös […] oikeuksia hankittaessa päätöksenteko ei tapahdu suoraviivaisesti tehtävän tulo/meno -vertailun perusteella, vaan myös hankinnan vaikutuksia tuleviin ansaintamahdollisuuksiin painotetaan[41]. Lisäksi urheilutapahtumien lähetysoikeuksia koskeviin sopimuksiin voidaan ottaa ehtoja, jotka antavat edellisen tarjouskilpailun voittajalle option vastata seuraavassa tarjouskilpailussa tehtyyn korkeimpaan tarjoukseen[42].

Urheilutapahtumien lähetysoikeuksien merkitys maksutelevisiotoiminnalle

Urheilutapahtumilla on keskeinen merkitys maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla menestymisen kannalta. Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa[43] todetaan, että ilman riittävää urheilutarjontaa menestyminen maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla ainoastaan elokuvien, TV-sarjojen tai muun vastaavan sisällön varaan rakennetun tuotekokonaisuuden avulla on huomattavan hankalaa. Urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankinnan markkinoilla menestymistä voidaan pitää keskeisenä tekijänä maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla menestymisen kannalta. Myös Euroopan komissio on ratkaisukäytännössään[44] tunnistanut urheilutapahtumien lähetysoikeuksien merkityksen: kiinnostavilla urheilutapahtumilla on komission mukaan keskeinen merkitys tilaajakannan kasvattamiseksi maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla.

Urheilutapahtumien lähetysoikeuksien merkitystä heijastavat oikeuksista maksetut korkeat korvaukset. Korvaukset ovat huomattavan korkeita suhteessa muusta sisällöstä maksettuihin korvauksiin[45]. Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa[46] todetaan, että tiettyjen urheilutapahtumien tai urheilulajien lähetysoikeuksia pidetään avaintekijöinä markkinoilla menestymisen kannalta ja niistä ollaan siten valmiita maksamaan huomattavan korkeita hintoja.

Urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankintamarkkinoiden toimintalogiikka muodostaa huomattavia alallepääsyn esteitä[47] maksullisten televisiopalveluiden markkinoille. Ensinnäkin oikeuksia on tarjolla harvoin, sillä keskeisimmät lähetysoikeuksia koskevat sopimukset ovat usean vuoden mittaisia[48]. Toiseksi keskeisimpien oikeuksien hinnat nousevat tarjouskilpailuissa usein huomattavan korkeiksi, mistä syystä vakiintuneen toimijan edut suhteessa alalle tulijoihin korostuvat kilpailutilanteessa. Vakiintuneen toimijan mahdollisuudet luoda lisäarvoa oikeuksien avulla ovat alalle tulijoita huomattavasti paremmat johtuen muun muassa olemassa olevasta katsojapeitosta sekä laajemman ohjelmakokonaisuuden luomista tuotteistamismahdollisuuksista.

Keskittymän asema suhteessa oikeuksien myyjiin

Urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankintamarkkinalla on tarkasteltava keskittymän asemaa ja markkinavoimaa kahdessa eri suhteessa: suhteessa oikeuksien myyjiin ja suhteessa muihin oikeuksia ostaviin yrityksiin. Ilmoittajan näkemyksen mukaan[49] keskittymän syntyminen ei vähennä kilpailua merkittävästi kummassakaan suhteessa perustuen muun muassa siihen, että markkinoilla on useita taloudellisesti vahvoja ostajia ja uusia tarjouskilpailuja järjestetään säännöllisin väliajoin.

Urheilutapahtumien lähetysoikeuksien myyjistä yksi toimija ilmaisi huolensa siitä, että keskittymän syntyminen heikentää myyjien asemaa suhteessa keskittymään ja että keskittymän syntymisen myötä kilpailu lähetysoikeuksista vähenee johtaen keskittymän vahvistuvaan neuvotteluasemaan suhteessa oikeuksien myyjiin[50]. Muutoin Kilpailuviraston yritysjärjestelyn johdosta oikeuksien myyjiltä saamista lausunnoista ei voida tehdä johtopäätöksiä siitä, että keskittymän asema suhteessa myyjiin vahvistuisi olennaisesti.

Kilpailuvirasto on selvittänyt keskittymän asemaa suhteessa oikeuksien myyjiin tekemällä selvityksiä aikaisempien tarjouskilpailujen kulusta. Lisäksi virasto selvitti muun muassa kotimaisten urheilutapahtumien lähetysoikeuksien myyjien käsityksiä siitä, mitkä toimijat ovat varteenotettavia oikeuksien ostajia sekä siitä, onko joku tarjoaja toista parempi vaihtoehto.

Kilpailuvaikutusten arvioimiseksi urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankinnan markkinoilla tulee arvioida sitä, ovatko keskittymän osapuolet toistensa lähimmät ja kaksi tärkeintä kilpailijaa markkinoilla. Ilmoittajan Kilpailuvirastolle toimittaman asiantuntijalausunnon[51] mukaan näin ei ole ollut. Lausunnossa on käytetty esimerkkinä jääkiekon SM-Liigan tarjouskilpailua, johon liittyen on kysytty keskittymän osapuolten avainhenkilöiden näkemystä siitä, olivatko keskittymän osapuolet kaksi tärkeintä kilpailijaa viimeksi käydyssä lähetysoikeuksien tarjouskilpailussa. Kyseisten henkilöiden mukaan näin ei ollut. Kilpailuvirasto katsoo kuitenkin asian olevan juuri päinvastoin: […]. C More maksaa suurimman osan SM-Liigan lähetysoikeuksista maksettavasta rahallisesta korvauksesta. Näin ollen keskittymän osapuolet olivat rahallisissa tarjouksissa mitattuna toistensa lähimmät ja kaksi tärkeintä kilpailijaa viimeksi käydyssä jääkiekon SM-Liigan lähetysoikeuksien tarjouskilpailussa. Myös TV4:n sisäisissä yritysjärjestelyä koskevissa suunnitteluasiakirjoissa on arvioitu kilpailun vähenevän urheilutapahtumien lähetysoikeuksien markkinoilla järjestelyn myötä[52].

Edellä esitetyn perusteella Kilpailuvirasto katsoo kilpailun vähenevän urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankinnan markkinoilla nyt käsillä olevan järjestelyn myötä. Asiassa tehdyt selvitykset kuitenkin vahvistivat sen, että keskittymälle ei synny määräävään markkina-asemaan viittaavaa markkinavoimaa suhteessa oikeuksien myyjiin. Urheilutapahtumien lähetysoikeuksien myyjillä on yksinoikeus tarjoamansa sisällön myyntiin. Mikäli tarjottava sisältö on yleisön kannalta kiinnostavaa, lähetysoikeuksien myyjillä on vahva neuvotteluasema suhteessa ostajiin niin kauan, kuin vaihtoehtoisia tarjoajia on useampia. Markkinoille jää useita potentiaalisia lähetysoikeuksien ostajia vielä yrityskaupan jälkeenkin. Asiassa tehdyt selvitykset viittaavat siihen, että oikeuksien myyjillä on vahvat vaikutusmahdollisuudet siihen, miten lähetysoikeudet tuotteistetaan televisiotarjontaan. Myös lähetysoikeuksien kohonnut hintataso[53] kertoo osaltaan myyjien vahvasta asemasta suhteessa ostajiin. Urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankinnan markkinoille jää järjestelyn jälkeen muitakin ostajia, eikä keskittymälle synny määräävää markkina-asemaa suhteessa oikeuksien myyjiin.[54]

Vaikka yrityskauppa ei aiheutakaan merkittäviä kilpailuongelmia tarkasteltaessa pelkästään keskittymän asemaa suhteessa oikeuksien myyjiin, tulee yrityskaupan kilpailuvaikutuksia ja keskittymän markkinavoimaa tarkastella erikseen myös suhteessa muihin oikeuksia hankkiviin toimijoihin.

Keskittymän asema markkinoilla verrattuna muihin toimijoihin

Ilmoittajan mukaan urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankintamarkkinan koko vuonna 2007 oli 35 miljoonaa euroa Suomessa. Molemmat keskittymän osapuolet hankkivat urheilutapahtumien lähetysoikeuksia ja keskittymän yhteenlaskettu markkinaosuus vuoden 2007 tietojen perusteella oli [40–60] prosenttia. Kilpailuvirasto katsoo, etteivät ilmoittajan antamat tiedot anna riittävää kuvaa urheilutapahtumien lähetysoikeuksien markkinoilla vallitsevasta tilanteesta. Ensinnäkin ilmoittaja on esittänyt markkinoiden koon olevan todellista tilannetta suuremman. Ilmoittajan vuotuisten ostomäärien perusteella tekemä arvio markkinan kokonaisarvosta pitää sisällään huomattavan määrän Yleisradio Oy:n (YLE) tekemiä ohjelmaostoja. Huomattava osa YLE:n hankkimista lähetysoikeuksista koskee kuitenkin sellaisia urheilutapahtumia, joiden tulee edellä kuvatun mukaisesti Valtioneuvoston päätöksen perusteella olla vapaasti televisioitavissa ja joita ei siis saa näyttää ainoastaan maksullisilla televisiokanavilla. Tällaisilla lähetysoikeuksilla ei siten ole merkitystä arvioitaessa nyt käsiteltävän yritysjärjestelyn kilpailuvaikutuksia maksullisten televisiopalvelujen tarjonnan markkinalla.

Toiseksi keskittymän markkina-asemaa tulee Kilpailuviraston näkemyksen mukaan arvioida sen valossa, kuinka suuri osa sillä on kuluttajien kannalta kaikkein kiinnostavimmasta sisällöstä. C Morella on hallussaan useita Suomen markkinoiden kannalta merkittäviä oikeuksia: näitä ovat esimerkiksi jalkapallon Englannin Valioliigaa ja Suomen jalkapallomaajoukkueen otteluja koskevat oikeudet sekä jääkiekon SM-Liigaa koskevat oikeudet. Myös MTV:llä on merkittäviä urheilutapahtumien lähetysoikeuksia, tärkeimpinä Formula 1 -osakilpailuja ja jääkiekon Suomen maajoukkueiden otteluja[55] sekä Champions’ Hockey League -sarjan otteluita koskevat oikeudet. Alla olevassa taulukossa on kuvaus eräiden merkittävimpien urheilutapahtumien lähetysoikeuksien jakautumisesta keskittymän ja muiden toimijoiden välillä. Taulukossa olevat tapahtumat ovat sellaisia, jotka tutkimusten ja katsojatilastojen[56] mukaan ovat suuria yleisömassoja kiinnostavia. Niiden merkittävyyttä toisaalta ilmentää myös niiden lähetysoikeuksista maksetut hinnat. Koska tarkoituksena on tarkastella sellaisia tapahtumia, jotka ovat hyödynnettävissä maksullisessa televisiotoiminnassa, on arvioinnista jätetty pois edellä mainitut tapahtumat, joita valtioneuvoston asetuksen nojalla ei saa siirtää näytettäväksi maksullisilla televisiokanavilla.[57]

Laji Tapahtuma Oikeudenhaltija
Jääkiekko SM-Liiga C More, Nelonen[58]
Jääkiekko Suomen maajoukkueen ottelut MTV
Jääkiekko Champions’ Hockey League MTV
Jääkiekko NHL C More
Moottoriurheilu Formula 1 MTV
Moottoriurheilu Rallin MM-sarja MTV
Moottoriurheilu MotoGP Nelonen
Moottoriurheilu Formula 3 C More
Jalkapallo Suomen maajoukkueen ottelut C More
Jalkapallo UEFA Champions League Viasat, YLE[59]
Jalkapallo Veikkausliiga Urheilukanava
Jalkapallo Englannin Valioliiga C More

Kuten taulukosta voidaan havaita, keskittymällä olisi hallussaan oikeudet yhdeksään tärkeimmästä 12 tapahtumasta.

Nyt käsillä olevan järjestelyn myötä syntyvän keskittymän muodostuminen johtaisi maksullisen televisiotoiminnan kannalta keskeisten ja Suomessa seuratuimpien urheilutapahtumien lähetysoikeuksien päätymiseen yhden toimijan haltuun. Tutkimukset ja markkinatoimijoilta saatu informaatio[60] osoittavat, että kuluttajien maksuvalmius on korkein jääkiekon, moottoriurheilun ja jalkapallon osalta. Näihin urheilulajeihin liittyvät keskeisimmät lähetysoikeudet ovat keskittymän osapuolten hallussa tällä hetkellä. Keskittymän hallussa olevat oikeudet vapautuvat uusiin kilpailuihin seuraavasti: Formula 1 vuoden 2009 kilpailukauden jälkeen, jalkapallon Englannin Valioliiga sarjakauden 2009–10 jälkeen, jääkiekon SM-Liiga sarjakauden 2012–13 jälkeen, jääkiekon Champions’ Hockey League sarjakauden 2010–11 jälkeen, Suomen jääkiekkomaajoukkueen ottelut kauden 2011–12 jälkeen sekä Suomen jalkapallomaajoukkueen ottelut vuoden 2009 päätyttyä.

Olemassa olevan tilanteen lisäksi keskittymän asema suhteessa muihin toimijoihin lähetysoikeuksien tulevissa hankinnoissa vahvistuisi huomattavasti. Keskittymän oikeuksien hyödyntämismahdollisuudet ja taloudelliset resurssit mahdollistavat huomattavan korkeiden tarjousten tekemisen verrattuna muihin toimijoihin. MTV on laajentuneen kanavavalikoimansa (kanavia sekä vapaassa jakelussa että maksutelevisiossa) ja saavuttamansa suuren tilaajamäärän turvin pystynyt tekemään huomattavan korkeita tarjouksia viimeaikaisissa tarjouskilpailuissa. […] Myös jääkiekon Suomen maajoukkueen otteluista MTV teki korkeimman tarjouksen vuosia 2008–2012 koskien. Keskittymän syntyminen vahvistaisi entisestään tätä vaikutusta, koska keskittymän osapuolet ovat kaksi suurinta toimijaa lähetysoikeuksien hankinnassa ja hyödyntämisessä Suomen maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla. Kilpailuvirastolle annetuissa lausunnoissa on niin ikään tuotu esille keskittymän ylivertaiset mahdollisuudet hankkia tulevaisuudessa hankkia sisältöä hyödyntämisarvoon perustuen[61].

Lisäksi on otettava huomioon, että […][62]. […][63] […] valmis tukemaan […] lähetysoikeushankintoja. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että kilpailtaessa samoista oikeuksista keskittymän mahdollisuudet lisätä omaa panostaan tarjottavaan kokonaishintaan ovat kilpailijoitaan huomattavasti paremmat ja siten keskittymä pystyisi edelleen tekemään kilpailijoitaan suurempia kokonaistarjouksia.

Kaapelitelevisio-operaattoreiden kannustimet osallistua lähetysoikeuksien hankintaan ovat […]: maanpäällisen verkon jakelussa toimivien jakeluoperaattoreiden katsojapotentiaali on tällä hetkellä noin puolet suomalaisista kotitalouksista[64], kun taas toinen puoli on jakautunut usealle eri kaapelitelevisio-operaattorille.[65] Näin ollen kaapelioperaattoreiden lähetysoikeuksien hyödyntämismahdollisuudet ovat huomattavasti rajoittuneemmat […].[66]

[…][67]. […] […] Myös YLE:n mahdollisuudet kilpailla kaupallisen hyödyntämisen kannalta keskeisimmistä urheilutapahtumien lähetysoikeuksista ovat rajalliset[68].

Ilmoittaja on myös esittänyt, että urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankinnassa kohteen myyjä ProSiebenSat1 jää toimimaan markkinoille keskittymän kilpailijana TV5-kanavallaan[69]. Virasto katsoo, että TV5:n toiminta nykymuodossaan ei muodosta merkittävää kilpailullista vastavoimaa keskittymälle: TV5 ei toimi lainkaan maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla ja sen tämän hetkinen toiminta urheilutapahtumien hankinnan osalta perustuu käytännössä ainoastaan C Morelta alilisensoituihin Suomen jalkapallomaajoukkueen otteluihin, joita koskeva sopimuksen myyjä on itse laatinut kahden konserniinsa kuuluvan yrityksen välillä.

Keskittymän asemaa urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankinnassa vahvistaa myös keskittymän laaja kanavavalikoima. Keskittymällä on hallussaan useita kanavia sekä mainosrahoitteisina vapaassa jakelussa että maksullisina. Etenkin Suomessa keskittymä pystyy kanavalikoimansa avulla tarjoamaan muihin toimijoihin verrattuna ylivertaisen näkyvyyden, minkä lisäksi MTV:n vahva asema televisiomainonnan markkinoilla antaa keskittymälle muita toimijoita selvästi tehokkaammat ja paremmat promootio- ja markkinointiyhteistyömahdollisuudet, mikä tekee keskittymästä houkuttelevamman kumppanin joillekin urheilutapahtumien lähetysoikeuksien myyjille. MTV:n keskeisen lähetysoikeuden, Formula 1 -kilpailujen, myyjä myös käytännössä edellyttää kilpailujen näyttämistä myös vapaassa jakelussa olevilla kanavilla, mikä rajoittaa olennaisesti oikeuksista realistisesti kilpailemaan pystyvien yritysten määrää[70].

Myös edellä kuvattu logiikka lisäarvon luomisesta oikeuksien avulla on omiaan vahvistamaan keskittymän asemaa urheilutapahtumien lähetysoikeuksien markkinoilla suhteessa muihin oikeuksia hankkiviin toimijoihin. Erityisesti keskittymän mahdollisuudet lisäarvon luomiseen tulisivat paranemaan keskittymän muita selvästi laajemman sisältökokonaisuuden ansiosta. Keskittymällä tulisi olemaan huomattavasti muita toimijoita paremmat mahdollisuudet tuotekokonaisuuksien luomiseen paketoimalla keskinäisen korvaavuuden omaavaa sisältöä. Keskittymä pystyisi tarjoamaan tulevissa kilpailuissa oikeuksista muita toimijoita korkeampia summia, koska sen mahdollisuudet lisäarvon luomiseen oikeuksien avulla olisivat huomattavasti paremmat kuin muilla, rajoitetummalla tuotekokonaisuudella operoivilla toimijoilla.

Elokuvien ja televisiosarjojen lähetysoikeudet

Markkinan toimintaperiaate

Ilmoittajan mukaan elokuvien ja televisiosarjojen lähetysoikeuksien lisenssimaksujen suuruus maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla riippuu tilaajien määrästä. Vapaasti vastaanotettavan television ja peruskaapelikanavien markkinoilla hinnoittelu puolestaan on ilmoittajan mukaan kiinteää eikä se ole samalla tavalla riippuvainen katsojien määrästä. Ilmoittajan mukaan premium-elokuvien oikeudet lisensioidaan eksklusiivisesti tietylle toimijalle kun taas arkistosarjojen ja -elokuvien lisensioinnissa pidetään parempana lyhyempiä lisenssiaikoja ja ei-eksklusiviteettia. Poiketen yrityskauppailmoituksesta esittämästään, ilmoittaja on myöhemmin vastauksessaan Kilpailuviraston selvityspyyntöön kertonut sekä C Moren että MTV:n arkistomateriaalihankintojen perustuvan eksklusiivisiin sopimuksiin. Ilmoittajan mukaan kaikki C Moren arkistomateriaalihankinnat perustuvat 12 kuukautta kestävään eksklusiiviseen lisenssiperiodiin, MTV:n arkistomateriaalipaketeissa yksinoikeuden kestäessä keskimäärin 2–3 vuotta.

Kilpailuvirastolle toimitetuissa lausunnoissa kiistetään ilmoittajan esittämä väite arkistoelokuvien ja TV-sarjojen ei-eksklusiviteetista ja lyhyemmistä lisensiointiajoista. Kilpailuvirastolle toimitettujen tietojen mukaan erityisesti puhtaasti arkistoelokuvia ja tv-sarjoja koskevissa amerikkalaisen studion ja free-televisiokanavien välisissä output-sopimuksissa studion intressissä on taata sopimuksessa riittävä volyymi ja kesto. […][71].

Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa todetaan elokuvien ja televisiosarjojen maksutelevision hankintamarkkinalla tyypillisesti käytettävän niin sanottuja output- ja volyymisopimuksia. Output-sopimuksella ostaja sitoutuu tietyllä hinnalla ostamaan jonkun yhtiön esimerkiksi vuosien 2008, 2009 ja 2010 koko tuotannon (esimerkiksi kaikki elokuvat ja TV-sarjat, jotka yhtiö tulee tuottamaan) sekä tietyn määrän arkistoelokuvia ja vanhoja TV-sarjoja. Output-sopimukset ovat eksklusiivisia. Alalla on lausuntojen mukaan käytössä myös volyymisopimuksia, joilla ostaja sitoutuu ostamaan x vuoden aikana x määrän uusia elokuvia, x määrän TV-sarjoja, x määrän arkistoelokuvia sekä x määrän vanhoja TV-sarjoja sekä muita mahdollisia ohjelmia.[72] Näitä täydentävät pienemmät ad hoc -sopimukset, joita studioiden tai jakelijoiden kanssa solmitaan etukäteen sovittujen ohjelmien osalta.[73]

Tärkeimpinä amerikkalaisina studioina (niin sanotut Hollywood Majors) voidaan Kilpailuviraston selvityksen perusteella pitää seuraavaa kuutta studioita: Fox Entertainment Group, Paramount Motion Pictures Group (sis. Dreamworks), Sony Pictures Entertainment (sis. MGM), NBC Universal, Time Warner (sis. HBO) ja Walt Disney Motion Pictures Group.

Kilpailuviraston tekemät selvitykset osoittavat amerikkalaisten studioiden kanssa tehtävien maksutelevisiota koskevien lisensiointisopimuksien hinnoittelun perustuvan yleensä joko ”minimum guarantee” -ehtoon tai tosiasialliseen tilaajamäärään. ”Minimum guarantee” -ehdossa yksittäisestä elokuvasta maksetaan elokuvan luokittelusta riippuvainen hinta/tilaaja (”CPS eli charge per subscriber”) kerrottuna taatulla minimitilaajamäärällä. […].

[…].

Maksuttoman television hankintasopimuksissa elokuvien hinnat ovat yleensä kiinteitä ja riippuvat elokuvan menestyksestä. Myös maksuttoman television hankintasopimuksissa esiintyy ”Minimum guarantee” -ehtoja, joiden perusteella sitoudutaan joka tapauksessa maksamaan tietty kiinteä, vuosittain nouseva hinta, esimerkiksi 5 miljoonaa dollaria sopimuksen ensimmäiseltä voimassaolovuodelta jne. Sarjat näissä sopimuksissa hinnoitellaan samoin kuin maksutelevision hankintasopimuksissa, eli keston perusteella.

Kilpailuviraston selvityksen mukaan C Morella on voimassa olevat televisiosarjojen eksklusiiviset hankintasopimukset Universalin ja Warnerin kanssa. […]. Näiden studioiden lisäksi C More on yksittäisinä hankintoina lisensioinut televisiosarjojen lähetysoikeuksia HBO:lta ja Sonylta. C Morella ei ole erillisiä sopimuksia arkistoelokuvien hankintaan, vaan ne hankitaan samoilla sopimuksilla kuin uudet, suositut elokuvat. Niiden eksklusiiviset hankintasopimukset ovat siten (toisin kuin ilmoittaja esittää), edellä esitetyllä tavalla voimassa […] vuotta.

Kilpailuviraston selvityksen mukaan MTV:llä on voimassaolevat arkistoelokuvien ja televisiosarjojen lisensiointisopimukset Warnerin, Foxin, Universalin, ALL3Median, Marathonin ja Fremantle Median kanssa. Lisensiointisopimukset Warnerin, Foxin ja Universalin kanssa pitävät sisällään oikeuksia sekä elokuviin että televisiosarjoihin. Nämä lisensiointisopimukset ovat […] pituisia, minkä lisäksi ne sisältävät […]. Myös MTV:n lisensiointisopimuksissa osa televisiosarjoista on sovittu esitettäväksi aina tuotantokausi kerrallaan ja edellä mainitulta ”life of series” -pohjalta. ALL3Median, Marathonin ja Fremantle Median kanssa solmitut sopimukset puolestaan koskevat […].

Yritykset eivät ilmoittajan mukaan yleensä toimi yhteistyössä hankkiessaan arkistoelokuvien ja sarjojen lähetysoikeuksia. Ilmoittajan esittämä ei Kilpailuviraston selvityksen perusteella vastaa alalla vallitsevaa todellisuutta. […][74].

Keskittymän asema markkinoilla suhteessa oikeuksien myyjiin

Maksutelevisiotoiminnan kannalta olennaisen sisällön, eli amerikkalaisten elokuvien ja televisiosarjojen oikeuksien omistajat ovat suuria studioita, joilla on mittava neuvotteluvoima. Uutta, suosituinta sisältöä on saatavilla rajallinen määrä ja se muodostaa yhdessä urheilun kanssa keskeisen tekijän kuluttajakysynnän muodostamisessa. Studioiden neuvotteluvoimaa kuvastaa esimerkiksi se, että ne ovat kaikki onnistuneet neuvottelemaan itselleen hyvin edulliset sopimukset mitä tulee muun muassa sopimusten pituuteen, lisensioitaviin oikeuksiin sekä oikeuksien hintaan. Jotta maksutelevisiotoimija saa oikeudet uusimpiin menestyselokuviin, se joutuu samalla ostamaan merkittävän määrän esimerkiksi arkistoelokuvia sekä pelkästään maksutelevisiota varten tuotettua ohjelmistoa.

Kilpailuviraston asiassa tekemä selvitys ei vahvista sitä, että keskittymän asema vahvistuisi merkittävästi suhteessa amerikkalaisten elokuvien ja televisiosarjojen oikeuksien omistajiin. Kilpailuvirastolle lausunnon antaneet studiot […][75]. Studioiden intressissä on maksimoida oikeuksien lisensioinnista saatavat tulot. Vaikka kilpailu elokuvien ja televisiosarjojen hankintamarkkinalla vähenee, Kilpailuvirasto katsoo, ettei keskittymä saavuta määräävää markkina-asemaa suhteessa oikeuksien myyjiin riippumatta siitä, katsotaanko uusien suosittujen elokuvien kuuluvan samoille tai eri relevanteille markkinoille niin sanottujen arkistoelokuvien ja televisiosarjojen kanssa.

Keskittymän asema markkinoilla suhteessa kilpaileviin oikeuksien hankkijoihin

Uutuuselokuvat

Ilmoittajan mukaan MTV ei hanki first window- tai second window -elokuvia eikä osapuolilla siten ole päällekkäisyyttä premium-elokuvien hankintamarkkinalla. Ilmoittajan mukaan Suomen premium-, first window- ja second window -lähetysoikeuksien lisensioinnin kokonaismarkkina-arvo vuonna 2007 oli noin 10 miljoonaa euroa. C Moren markkinaosuus kyseisellä first window -elokuvien lähetysoikeuksien lisensioinnin markkinoilla vuonna 2007 oli ilmoittajan mukaan noin [70–90] %. Ilmoittajan mukaan C Moren ainoa kilpailija Suomen kyseisillä markkinoilla vuonna 2007 oli brändinimellä Viasat toimiva Modern Times Group [10–30] %:n markkinaosuudellaan. C Morella on voimassa olevat hankintasopimukset MGM:n, Foxin, Paramountin, Warnerin, Universalin ja Dreamworksin kanssa. Vastaavasti Viasatilla on hankintasopimukset Sonyn ja Disneyn kanssa.

Kuten C Moren markkinaosuudesta voi päätellä, se on suhteessa kilpailijoihinsa erittäin vahva toimija uusien suosittujen elokuvien hankintamarkkinalla. Sillä on hankintasopimukset viiden kuudesta suuren amerikkalaisstudion kanssa. Kilpailuvirasto katsoo, että C Moren asema uutuuselokuvien hankinnassa vahvistuu entisestään TV 4:n hankkiessa sen. Kilpailuvirasto katsoo, että ilman yritysjärjestelyä MTV olisi ollut C Moren potentiaalinen kilpailija uusien, suosittujen elokuvien hankinnassa. […][76][…][77].

Kuten yllä esitetystä ilmenee, keskittymällä on hallussaan oikeudet merkittävästi laajempaan sisältökokonaisuuteen kuin sen kilpailijoilla. Mainittua sisältöä on teoriassa kilpailijoiden saatavissa yhden studion osalta aikaisintaan vuoden päästä, suurimman osan lisensiointisopimuksista päättyessä tätä myöhemmin. Kilpailuvirasto pitää epätodennäköisenä keskittymän kilpailijoiden kykenevän voittamaan keskittymän hallussa olevia lisensiointisopimuksia kuluvien sopimuksien päätyttyäkään. Keskittymän kanavapakettien yhteenlaskettu tilaajakanta, noin 346 000 tilaajaa Suomessa on ylivoimainen verrattuna sen kilpailijan, Viasatin kanavapaketin noin […] Suomen tilaajaan (tilanne kesäkuussa 2008). Kilpailuvirasto pitää epätodennäköisenä, että keskittymän kilpailijat kykenisivät pienemmästä tilaajamäärästään johtuen maksamaan studioille oikeuksista keskittymää vastaavaa hintaa perustuipa hinnoittelu tosiasialliseen tai tiettyyn taattuun minimitilaajamäärään.

Arkistoelokuvat ja televisiosarjat

Ilmoittaja arvioi Suomen arkistoelokuvien ja televisiosarjojen lähetysoikeuksien hankintamarkkinan arvon olleen noin 80–90 miljoonaa euroa vuonna 2007. Ilmoittajan mukaan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus kyseisellä markkinalla vuonna 2007 oli [35–45] %. Ilmoittajan mukaan sen tärkeimmät kilpailijat arkistoelokuvien ja televisiosarjojen lähetysoikeuksien markkinoilla ovat YLE [30–40] %:n markkinaosuudellaan sekä Nelonen [20–30] %:n markkinaosuudellaan. Kuten aikaisemmin on todettu, MTV:llä on voimassa olevat arkistoelokuvien ja televisiosarjojen hankintasopimukset Warnerin, Foxin, Universalin, ALL3Median, Marathonin ja Fremantle Median kanssa ja C Morella MGM:n, Foxin, Paramountin, Warnerin, Universalin ja Dreamworksin kanssa. Output-sopimustensa ulkopuolella C More on tiettyjä sarjoja koskevilla yksittäishankinnoilla lisensioinut sarjoja myös HBO:lta ja Sonylta. Nelosella on voimassa olevat sopimukset Paramountin, Sonyn ja Disneyn kanssa ja Viasatilla Sonyn ja Disneyn kanssa. C Moren ja Viasatin sopimukset koskevat maksutelevisio-oikeuksia ja MTV:n sekä maksuttoman television että maksutelevision oikeuksia. […].

Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa osapuolten markkinaosuutta arkistoelokuvien ja televisiosarjojen lähetysoikeuksien hankinnassa pidetään ilmoittajan esittämää korkeampana, arviolta noin 50–65 %:na. Lausunnoissa keskittymän kilpailijoina pidetään Yleisradiota, Nelonen Mediaa ja Viasatia sekä tulevaisuudessa myös mahdollisesti ProSiebenSat:ia. YLE:n merkittävyyttä kilpailijana rajoittaa lausuntojen mukaan se, että sen ohjelmabudjetti on suurelta osin allokoitu ohjelmapoliittisin perustein eikä se siten päätä hankinnoistaan samoin, puhtaasti kaupallisin perustein. Tästä syystä YLE tekee paljon sopimuksia, joissa ohjelmien määrä suhteessa kaupallisiin toimijoihin on pieni (useimmissa sopimuksissa ostetaan vain 1–2 ohjelmaa, suurimmissa sopimuksissa 30–50). Koska YLEä ei voida pitää kaupallisiin televisiotoimijoihin täysin verrattavissa olevana ostajana, nousee keskittymän markkinaosuus ilmoitetusta [35–45] %:sta. Mainittujen kilpailijoidenkaan ei lausuntojen mukaan katsota muodostavan riittävää vastavoimaa yrityskaupan osapuolille, koska niillä ei ole sellaista kanavakokonaisuutta, joka voisi kilpailla yhteenliittymän kanssa. [78]

Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa on esitetty keskittymän markkina-aseman suhteessa sen kilpailijoihin voimistuvan, koska se voisi ostaa samaan ohjelmaan lähetysoikeudet Ruotsin maksuttomaan televisioon (TV4), Ruotsin peruskaapelikanaville, Suomen maksuttomaan televisioon (MTV3 ja Sub), Suomen maksullisille kanaville ja maksullisiin maanpäällisiin lähetyksiin (MTV:n maksu-TV-kanavat) sekä Suomen ja Ruotsin premium-maksutelevisioon (C More -kanavat). Näin se pystyisi tarjoamaan ohjelman lähetysoikeuksista enemmän rahaa kuin vaikkapa yhtiö, joka toimii vain Suomen maksuttomassa televisiossa ja pystyy kilpailemaan ainoastaan yhden levityskanavan hintatasolla. Se voisi hyödyntää saman ohjelman moninkertaisesti esittämällä esimerkiksi uuden elokuvan ensin maksullisilla C More -kanavilla, sitten MTV3-pääkanavalla, sitten Sub-kanavalla ja sitten peruskaapelikanavillaan tai maksullisilla maanpäällisillä kanavillaan. Tämän lisäksi keskittymän on katsottu vahvistuvan siitä syystä, että sillä on hallussaan kilpailijoihinsa nähden monikertainen määrä televisiokanavia, joissa se voi hyödyntää hankkimaansa sisältöä (yhteensä 16 maksutelevisiokanavaa sekä lisäksi 2 mainosrahoitteista kanavaa). Kanavien määrän on esitetty mahdollistavan paitsi laajemman kuluttajakunnan tavoittamisen, myös hankitun ohjelmamateriaalin tehokkaamman hyödyntämisen.[79]

Ilmoittaja on yrityskauppaprosessin kestäessä kiistänyt hankintojen tekemiseen useampaan ikkunaan muodostavan sille kilpailuetua muun muassa siitä syystä, että studioilla erilliset organisaatiot hoitavat maksutelevision ja vapaasti vastaanotettavan television oikeuksien kauppaa. Kuten edellä on esitetty, […]. Myös ilmoittaja itse näkee houkuttelevuutensa kauppakumppanina lisääntyvän, mikäli se kykenisi laajentamaan ostojaan useampaan ikkunaan[80]. Samoin yritysjärjestelyä koskevassa suunnitteluasiakirjassa TV4 itse näkee kaupasta seuraavana mahdollisuutena sen, että kilpailu oikeuksien hankintamarkkinalla vähenee yhden toimijan poistuessa sieltä[81].

Koska keskittymä kykenee hankkimaan oikeuksia kilpailijoitaan useampaan ikkunaan ja useammalle kanavalle, se kykenee kannattavasti hankkimaan oikeuksia huomattavasti kilpailijoitaan enemmän. YLE:n Kilpailuvirastolle toimittamassa lausunnossa todetaan MTV:n ja Canal+:n tarvitsevan Suomen kanavilleen vuodessa noin 84 000 tuntia ulkomaista ohjelmaa eli 3500 päivää ohjelmien lähetysoikeuksia. YLE:n mukaan konserni pystyisi siis missä tahansa kilpailutilanteessa kukistamaan kilpailijoidensa tarjoukset yksinkertaisesti lupaamalla ostaa vaikkapa 100 tuntia lisää ohjelmaa vuodessa[82]. Myös Nelonen on toimittanut Kilpailuvirastolle laskelman keskittymän kanavien ohjelmatarjonnasta. MTV:n ja Canal+:n kanavilla oli laskelman mukaan 13.11.2008 yhteensä 2352 viikkotuntia ohjelmatarjontaa verrattuna Nelosen 469 viikkotuntiin, eli yli viisinkertainen määrä Nelosen kanaviin verrattuna[83]. […][84].

Nelosen Kilpailuvirastolle toimittaman selvityksen perusteella voidaan lisäksi todeta, etteivät kaikki alan toimijat edes pääse tarjoamaan oikeuksista, jotka tulevat uudelleen neuvoteltaviksi. […][85]

Kilpailuvirasto katsoo selvityksensä perusteella, että keskittymällä on elokuvien ja televisiosarjojen hankintamarkkinalla hyvin vahva asema, sillä sen hallussa on merkittävä osa kiinnostavasta sisällöstä. Kilpailuvirasto katsoo, että yritysjärjestelyn myötä tämä vahva asema suhteessa sen kilpailijoihin voimistuu entisestään. Keskittymällä on eniten asiakkaita, eniten esitysikkunoita sekä eniten kanavia, joilla oikeuksia voi hyödyntää. Kaiken kaikkiaan keskittymä tarvitsee oikeuksia eniten ja sillä on kilpailijoitaan paremmat mahdollisuudet maksaa niistä. Tämä antaa sille laajoja output- ja volyymisopimuksia käyttävällä alalla selvän kilpailuedun suhteessa esimerkiksi Nelonen Mediaan, Viasatiin ja YLEen.

[…][86] […][87]

Kilpailuvirasto katsoo, että edellä mainitusta […] huolimatta keskittymällä on yritysjärjestelyn seurauksena parhaat mahdollisuudet hankkia haluamiensa elokuvien ja televisiosarjojen lähetysoikeudet. […]. […] keskittymän kilpailijoilla olisi mahdollisuus hankkia ne.

Maksullisten televisiopalveluiden markkinat

Markkinan toimintaperiaate

Kilpailu loppukäyttäjämarkkinoilla tapahtuu erilaisten kanavapakettien välillä. Kullekin kanavayhtiön valmiiksi koostamalle kanavapaketille on leimallista tietyt avainsisällöt, joiden avulla kanavapakettia myydään ja markkinoidaan. Kukin toimija pyrkii erottumaan oman avainsisältönsä avulla, minkä lisäksi laajemman lähetysoikeusportfolion ansiosta toteutettavan tuotedifferoinnin avulla toimijat hakevat eri kanavapakettien keskinäisen korvaavuuden vähentymistä ja hinnoitteluvoiman lisääntymistä.

Maksullisten kanavapakettien houkuttelevuus riippuu ennen kaikkea siitä, millaista ohjelmasisältöä paketin sisältämillä kanavilla tarjotaan. Niin ikään palveluita ostavien loppukäyttäjien maksuhalukkuus on sidoksissa tarjottavan sisällön laatuun. Keskittymän kanavapaketeille tunnuksenomaista on se, että paketteja myydään ja markkinoidaan jonkin erityisen kiinnostavaksi koetun ohjelmasisällön avulla ja samaan pakettiin on yhdistetty myös muuta ohjelmasisältöä, jonka merkitys myynnin ja markkinoinnin kannalta on vähäisempi[88].

Ohjelmahankintojen avulla pyritään myös koostamaan kokonaisuuksia, joilla vastataan muiden toimijoiden kilpailuun tietyistä asiakassegmenteistä ja pyritään tekemään uusasiakashankintaa. Esimerkkitapauksena tällaisesta sisällön laajentamisesta voidaan käyttää MTV:n panostusta jääkiekkotarjontaan: kun MTV ei onnistunut saamaan jääkiekon SM-Liigan lähetysoikeuksia itselleen, yritys rakensi oman tuotteensa muiden markkinoilla saatavilla olleiden jääkiekkotapahtumien lähetysoikeuksien varaan. […][89].

Mitä tulee sopimuskäytäntöön keskittymän osapuolten ja jakeluoperaattoreiden välillä, C Moren ja MTV:n jakeluoperaattoreiden kanssa tekemät sopimukset sisältävät huomattavia jakeluoperaattoreiden hinnoittelu- ja paketointimahdollisuuksien rajoituksia: […][90] […].

Keskittymän asema markkinoilla

Edellä todetun mukaisesti operaattoreiden muodostama kysyntä on johdettua kysyntää, mistä syystä keskittymän kilpailuvaikutuksia on tarkasteltava tukku- ja loppukäyttäjämarkkinoiden osalta yhtenä kokonaisuutena. Operaattoreiden liiketoiminnan kannalta keskeistä on, että saatavilla on kanavia ja kanavapaketteja sellaisin ehdoin, jotka mahdollistavat kannattavan liiketoiminnan ja jättävät operaattorille riittävän mahdollisuuden tuotteiden hinnoitteluun ja paketointiin. Kuluttajan kannalta keskeistä on kiinnostavan sisällön saatavuus kohtuulliseen hintaan sekä erilaisten valintamahdollisuuksien laajuus, mikä käytännössä voi tarkoittaa esimerkiksi erilaisten toisiaan läheisesti korvaavaa ohjelmasisältöä sisältävien kanavapakettien kattavaa saatavuutta.

Ilmoittajan mukaan keskittymän osapuolten osuudet maksullisten televisiopalveluiden kokonaismarkkinoista olivat vuonna 2007 seuraavat: C More [25–35] prosenttia ja MTV [10–20] prosenttia[91]. Ilmoittaja ei ole antanut Kilpailuvirastolle tietoja osapuolten tilaajamääristä. Euroopan komissio on ratkaisussa Telenor / Canal+ / Canal Digital[92] päätynyt arvioimaan toimijoiden markkinavoimaa niiden kokonaistilaajamäärien perusteella, koska sen katsottiin kuvaavan parhaiten osapuolten markkinavoimaa. Nyt käsillä olevassa tapauksessa osapuolten markkinavoiman tarkastelu pelkästään operaattorimyynnin arvon perusteella antaisi ainakin osittain vääristyneen kuvan keskittymän markkinavoimasta […][93]. […].

Loppuasiakasmäärien perusteella keskittymän osapuolet ovat kaksi suurinta toimijaa maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla. Kokonaismarkkinan koko oli vuonna 2007 liikenne- ja viestintäministeriön sekä Finnpanelin mukaan noin 600 000[94] tilaajaa ja MTV:n sisäisessä asiakirjassa kesäkuulta 2008 esitetyn arvion mukaan noin 700 000 tilaajaa[95]. MTV:n sisäisten asiakirjojen mukaan keskittymän katsojapeitto maksullisia kanavia tilaavista talouksista olisi 500 000–600 000 katsojaa, joka vastaa ko. arvion mukaan 70–85 prosenttia maksullisia televisiopalveluita tilaavista talouksista[96]. Todennäköisesti eri toimijoiden tilauksissa on kuitenkin päällekkäisyyksiä. Virasto on itse arvioinut eri toimijoiden tilaajamäärien pohjalta markkinaosuuksia, ja virasto arvioi keskittymän osuudeksi vähintään 60 prosenttia tilauksista[97]. Suurimman yksittäisen kilpailijan, Viasatin, tilaajamäärä on […][98]. Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan keskittymän katsojapeitto kaikista maksullisia televisiopalveluita tilaavista kotitalouksista oli vuonna 2007 noin 80–85 prosenttia[99]. Loput tilaajat ovat jakautuneet useammalle eri palveluntarjoajalle, joiden kanavia operaattorit paketoivat eri kokonaisuuksiksi käytännössä itsenäisesti ilman merkittäviä tosiasiallisia rajoituksia. Viimeksi mainituista kanavista monia ei ole lainkaan tai on vain rajoitetusti lokalisoitu (tekstitys, audio) Suomen markkinoita varten, mistä johtuen niiden kyky rajoittaa keskittymän markkinavoimaa on rajallinen.

Kilpailuviraston arvion mukaan keskittymän osapuolten menestys maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla johtuu siitä, että sekä MTV että C More ovat onnistuneet hankkimansa ohjelmasisällön avulla luomaan tuotteen, joka luo lisäarvoa verrattuna vapaassa jakelussa olevaan ohjelmasisältöön[100] ja josta kuluttajat ovat valmiita maksamaan. Keskittymän osapuolten asema tilausmäärissä osoittaa, että niiden tarjoama ohjelmasisältö on tällä hetkellä kaikkein arvostetuinta kuluttajien keskuudessa.

Keskittymän syntymisen myötä C Moren ja MTV:n lähetysoikeudet olisivat yhden toimijan käytettävissä tuotekokonaisuuksien rakentamiseen. Tämä toisi keskittymälle huomattavan vahvan aseman lopputuotemarkkinoilla johtuen siitä, että kanavapakettien kysyntä on suoraan sidoksissa niillä tarjotun ohjelmasisällön kiinnostavuuteen. Keskittymän kilpailijoista Nelonen on antamissaan lausunnoissa tuonut esille, että monipuolisen kokonaisuuden avulla on myös mahdollista pienentää asiakasvaihtuvuutta tuotteistamalla kanaville sisältöä kattavasti koko kalenterivuoden ajaksi[101].

Keskittymän asema vahvistuu huomattavasti myös tulevissa lähetysoikeuksien tarjouskilpailuissa: keskittymän hyödyntämismahdollisuudet liittyen tulevaisuudessa hankittaviin lähetysoikeuksiin olisivat käytävissä tarjouskilpailuissa muita toimijoita huomattavasti paremmat, mikä mahdollistaisi keskittymälle muita toimijoita korkeampien tarjousten tekemisen säännöllisesti. Tämä vahvistaa entisestään keskittymän asemaa lopputuotemarkkinoilla: ostamalla halutuimmat lähetysoikeudet keskittymä pystyy tuotteistamaan sellaiset kanavapaketit, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan muita korkeamman hinnan. Lisäksi hankintamarkkinalla vahvistuminen mahdollistaa asiakasmäärän kasvattamisen.

Ilmoittaja on esittänyt, että MTV:n saavuttama asema maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla perustuu käytännössä kokonaisuudessaan Formula 1 -lähetysten suosioon. Lisäksi ilmoittajan mukaan on useita tahoja, jotka voivat keskittymän kanssa yhtäläisin mahdollisuuksin kilpailla Formula 1 -kilpailujen lähetysoikeuksista seuraavassa tarjouskilpailussa. Mikäli MTV menettäisi lähetysoikeudet, sen markkinaosuus ilmoittajan mukaan putoaisi merkittävästi[102]. Siten keskittymällä ei ilmoittajan mukaan ole mitään sellaista pysyvää kilpailuetua, joka toisi sille markkinavoimaa.

Arvioitaessa tilannetta koskien seuraavaa Formula 1 -kilpailujen lähetysoikeuksien tarjouskilpailua tulee huomioida nyt käsillä olevan yritysjärjestelyn vaikutukset tulevien tarjouskilpailujen kilpailuasetelmiin. Nyt muodostuvalla keskittymällä on tässä päätöksessä esitetyn analyysin mukaisesti ylivoimaisesti parhaat mahdollisuudet kyseisten oikeuksien hyödyntämiseen. MTV on Formula 1 -kilpailujen televisioinnin avulla luonut itselleen vahvan aseman maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla. Muiden toimijoiden mahdollisuudet Formula 1 -kilpailujen lähetysoikeuksien hyödyntämiseen ovat nykyisessä tilanteessa, jossa MTV on hankkinut oikeuksien avulla huomattavan määrän tilaajia, huomattavasti rajallisemmat. Johtuen olemassa olevasta tilaajakannasta ja lähetysoikeuksiin liittyvistä valmiista tuotteistuksista MTV:n kyky maksaa oikeuksista on huomattavasti kilpailijoitaan parempi. Näistä syistä virasto pitää epätodennäköisenä, että jokin jäljelle jäävistä kilpailijoista pystyisi voittamaan keskittymän seuraavassa oikeuksia koskevassa tarjouskilpailussa.

Vaikka keskittymä menettäisikin Formula 1 -kilpailuja koskevat lähetysoikeudet, jäisi sille silti huomattava määrä muita lähetysoikeuksia, joiden avulla se pystyisi muodostamaan kilpailevia tuotteistuksia ja siten torjumaan mahdollisesti jonkin lähetysoikeuden menettämisen aiheuttamaa asiakasvaihtuvuutta. Virasto pitää epätodennäköisenä, että pelkästään yhden lähetysoikeuden avulla olisi muodostettavissa tuotetta tai tuotekokonaisuutta, joka muodostaisi riittävän vastavoiman keskittymälle. Tällaiseen toimintaan liittyisi huomattavia liiketoiminnallisia riskejä: keskittymän syntymisen myötä muiden toimijoiden mahdollisuudet saada riittävä tuotto mittaville etupainotteisille lähetysoikeusinvestoinneille tulisivat heikkenemään olennaisesti. Keskittymä pystyy todennäköisesti oikeuksien lisääntyneeseen hyödyntämisarvoon perustuen kannattavasti tarjoamaan enemmän oikeuksista kuin MTV tarjosi viime kilpailussa, mikä lisää kilpailevien toimijoiden riskiä tarjouskilpailussa.

Keskittymän markkinaosuus muodostuisi yrityskaupan seurauksena huomattavan korkeaksi. Niin ikään jakeluoperaattoreiden mahdollisuudet vaikuttaa keskittymän osapuolten markkinavoimaan sekä tuotteiden hinnoittelun ja paketointiin ovat jo nykyisessä tilanteessa rajalliset.

Televisiomainonnan markkina

Ilmoittajan mukaan televisiomainonnan markkinan koko vuonna 2007 oli 260 miljoonaa euroa ja MTV:n osuus näistä markkinoista noin 70 prosenttia. Ilmoittajan mukaan C Moren toiminta näillä markkinoilla rajoittui lähinnä erilaisten urheilutapahtumien yhteydessä toteutettuun sponsorointiin.[103]

Viraston markkinaosapuolilta saamissa lausunnoissa on esitetty keskittymän aseman vahvistuvan televisiomainonnan markkinoilla. Näkemykset perustuvat lähinnä siihen, että keskittymällä on entistä paremmat mahdollisuudet hankkia houkuttelevaa ohjelmasisältöä sen vapaassa jakelussa oleville mainosrahoitteisille kanaville ja sitä kautta keskittymälle muodostuisi mahdollisuus tarjota parempia kontakteja mainostajille.

Kilpailuviraston arvion mukaan keskittymä ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia televisiomainonnan markkinoilla johtuen C Moren toiminnan rajoittuneesta luonteesta ko. markkinoilla. Sen sijaan MTV:n vahva asema mainosmarkkinoilla on omiaan vahvistamaan keskittymän kilpailuvaikutuksia maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla jäljempänä esitetyllä tavalla.

Ristiinmainonta

Ristiinmainonnalla (cross promotion) tarkoitetaan esimerkiksi mainontaa, joka kohdistuu eri viestintätuotteisiin samalla toimialalla. Esimerkiksi maksullisia televisiopalveluita voidaan mainostaa maksuttomilla mainosrahoitteisilla kanavilla.

Keskittymän osapuolista MTV on suurin toimija Suomen televisiomainonnan markkinoilla. MTV on siten huomattavan vahva toimija televisiomainonnan alalla, ja sen mainosrahoitteisten kanavien katsojatavoittavuus onkin Suomen ylivoimaisesti paras: MTV:n mainosrahoitteisten kanavien katseluosuus 1.9.–31.12.2007 oli yhteensä hieman yli 31 prosenttia kaikesta TV:n katselusta, kun esimerkiksi Sanoma Entertainment Oy:n mainosrahoitteisten kanavien (Nelonen ja JIM) katseluosuus oli yhteensä hieman yli 11 prosenttia[104].

Ristiinmainonta on huomattavan tehokas tapa mainostaa maksullisia televisiopalveluita mainosrahoitteisilla vapaassa jakelussa olevilla kanavilla. Tällaisen mainonnan merkitys myynnin tekijänä on tunnistettu esimerkiksi MTV:n […][105]. Ristiinmainonan merkitys on keskeisesti esillä myös MTV:n sisäisissä suunnitelmissa liittyen maksutelevisiopalveluiden markkinointiin[106]. […][107] Ilmoittaja piti ristiinmainontaa menestyksellisen premium-maksutelevision alalle tulon edellytyksenä jo ennen nykyistä yritysjärjestelyä, suunnitellessaan edellä kuvattua HBO-yhteistyötä[108]. Lisäksi MTV on tunnistanut ristiinmainostamisen merkittävän roolin ja oman vahvan asemansa myös tulevan toiminnan suunnittelussaan[109]. Myös Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa ristiinmainostamisen merkitys on tunnistettu[110].

Määräävän markkina-aseman syntyminen

Asiassa on kilpailunrajoituslain 11 d §:ssä tarkoitetulla tavalla arvioitava, syntyykö tai vahvistuuko yritysjärjestelyn myötä jollakin markkinalla sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua Suomessa. Kilpailun estymisen merkittävyyttä arvioitaessa on lain esitöiden mukaan tarkasteltava sitä, ovatko yrityskaupan seurauksena syntyvät haittavaikutukset voimakkaita tai pitkäaikaisia. Nyt käsillä olevassa asiassa yrityskeskittymän merkittävimmät kilpailuvaikutukset ilmenevät ennen kaikkea maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla.

Asiakasmäärissä mitattuna keskittymällä on huomattavan vahva asema maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla. Niin ikään keskittymän vahva asema lähetysoikeuksien hankinnassa on merkittävä kilpailuetu, johon nykyisten ja potentiaalisten kilpailijoiden on vaikea vastata.

Keskittymän osapuolista C More on alalla vahva ja vakiintunut toimija, jolla on useita merkittäviä urheilutapahtumien lähetysoikeuksia ja lisäksi keskeiset Hollywood-studioiden elokuvasopimukset. MTV on vuoden 2006 lopulla tullut alalle uutena haastajana ja on onnistunut nousemaan asiakasmäärissä mitattuna markkinajohtajaksi kiinnostavan ohjelmasisällön, tunnetun tuotemerkkinsä ja vahvan markkinoinnin ansiosta. MTV:stä on markkinoille tulonsa jälkeen muodostunut C Moren tärkein kilpailija maksullisten televisiopalveluiden tarjonnassa. Keskittymän syntyminen eliminoisi tämän kilpailuasetelman ja merkitsisi kahden vahvimman maksutelevisiotoimijan yhdistymistä.

Nykyiset kilpailijat

Osa Suomen maksullisten televisiopalveluiden markkinoista on hajautunut usealle yksittäiselle toimijalle, joiden kanavia jakeluoperaattorit itsenäisesti paketoivat ja myyvät haluaminaan kokonaisuuksina. Tällaisten toimijoiden keskittymälle muodostama itsenäinen vastavoima on kuitenkin rajoittunut. Kyseiset yritykset eivät tällä hetkellä tee ohjelmahankintaa erityisesti Suomen markkinoita varten eivätkä ne myöskään muutoin suunnittele toimintaansa Suomen kilpailutilanteeseen perustuen. Siten niiden mahdollisuudet reagoida keskittymän toimenpiteisiin ja vastata kilpailuun tältä osin ovat selkeästi rajalliset.

Olemassa olevista kilpailijoista varteenotettavimmat ovat tällä hetkellä Viasat ja Nelonen (Sanoma Entertainment Oy). Ne ovat keskittymän osapuolten lisäksi käytännössä ainoat toimijat, jotka ovat kohdistaneet liiketoimintaansa täysipainoisesti Suomen markkinoille lähetysoikeuksien hankinnan ja kanaviensa tuotteistuksen muodossa. Niiden markkinaosuudet ovat kuitenkin keskittymään verrattuna vaatimattomat. Viasatilla ei myöskään ole tällä hetkellä toimilupia kanaviensa jakeluun maanpäällisessä televisioverkossa, ja sen kanavien myyntimäärät satelliittijakelussa ovat jääneet varsin vaatimattomiksi verrattuna kilpailijoiden (käytännössä keskittymän osapuolet) myyntiin maanpäällisen verkon jakelussa.

Nelosen oma maksullinen televisiotoiminta on tällä hetkellä varsin rajoittunutta. Sillä on käytännössä kaksi maksullista televisiokanavaa: elokuvia tarjoava KinoTV ja urheilua tarjoava Urheilu+. Voimassa olevat toimiluvat mahdollistavat Urheilu+:n jakelun maanpäällisessä verkossa ainoastaan klo 18–24. […][111] […]. […]

Ilmoittaja on Viasatin ja Nelosen kilpailumahdollisuuksia lisäävänä tekijänä siihen, että ko. yritykset ovat vertikaalisesti integroituneita: kanavatuotannon lisäksi yritykset toimivat myös kanavien ja kanavapakettien jakelijoina. Tämä antaa ilmoittajan mukaan Viasatille ja Neloselle kilpailuedun, koska ko. toimijoilla on keskittymää paremmat mahdollisuudet lanseerata uusia kanavia omassa jakelussaan.[112] Kilpailuvirasto katsoo, että Viasatin ja Nelosen vertikaalisesta integroitumisesta ei seuraa sellaista kilpailuetua, joka olennaisesti vähentäisi keskittymän markkinavoimaa Suomen markkinoilla. Nelosen jakeluyhtiön (Sanoma-konserniin kuuluva Welho) toimialue on alueellisesti rajoittunut kattamaan noin 320 000[113] taloutta, joka on murto-osa Suomen yli 2,2 miljoonasta televisiotaloudesta[114]. Viasat puolestaan toimii Suomessa satelliittiverkon jakelijana. Satelliittiverkon tilaajamäärät ovat Suomessa varsin vaatimattomat: ainoastaan noin 100 000 taloutta Suomessa käyttää satelliittiverkon palveluita[115]. Viasatin ja Nelosen jakeluverkkojen katsojapeitto on tällä hetkellä hyvin rajoittunut, eikä niillä ole vertikaalisesta integroitumisesta johtuen sellaista kilpailuetua, joka antaisi mahdollisuuden ohittaa muut Suomessa toimivat jakelijat kattavan katsojapeiton saamiseksi.

Ilmoittaja on esittänyt, että jäljelle jäävät toimijat voisivat muodostaa yhteenliittymiä ja siten muodostaa keskittymälle riittävän vastavoiman tulevissa lähetysoikeuksien hankinnoissa. Ilmoittaja on toimittamissaan selvityksissä esittänyt erilaisia hahmotelmia mahdollisista yhteenliittymistä olemassa olevien toimijoiden kesken. […][116]. Ilmoittaja on myös esittänyt mahdollisina yhteenliittyminä erilaisia jakeluoperaattoreiden ja kanavatuottajien välisiä järjestelyjä[117] sekä luetellut vastineissaan yhteistyötä mahdollisesti harjoittavia yhtiöitä[118]. Lukuun ottamatta edellä mainittua […] sekä kansallisten yleisradioyhtiöiden[119] välistä yhteistyötä ilmoittaja ei ole vastineissaan maininnut muita esimerkkejä Suomen kaupallisen television markkinoilla tehdystä yhteistyöstä.

Jäljelle jäävistä toimijoista Viasat ja Nelonen tarjoavat molemmat maksullisia televisiopalveluita ja lisäksi Viasat toimii jakeluoperaattorina satelliittiverkossa. Nelosella on lisäksi myös vapaassa jakelussa olevia mainosrahoitteisia kanavia. Näiden kahden toimijan yhteenliittymää voitaisiin pitää potentiaalisena tarjoajana tulevissa lähetysoikeuksien hankinnoissa. Viasat ei ole itse Kilpailuvirastolle antamissaan tiedoissa pitänyt Viasatin ja Nelosen yhteistyötä kovinkaan merkittävänä vastavoimana suhteessa keskittymään[120]. Yhteistyömahdollisuuksia rajoittaa viraston näkemyksen mukaan se, että Viasatilla ei ole kanavia Suomessa maanpäällisen verkon jakelussa.

Ilmoittaja on myös esittänyt, että maanpäälisen verkon ja satelliittiverkon jakeluoperaattorina toimiva Canal Digital (”CD”) voisi seuraavassa tarjouskilpailussa ostaa Formula 1 -kilpailujen lähetysoikeudet[121]. Virasto ei kiistä ilmoittajan näkemystä tältä osin. Mikäli CD onnistuisi ostamaan kyseiset lähetysoikeudet, tarvitsee se niiden tuotteistamiseen yhteistyökumppanin, koska sillä ei ole maanpäällisen verkon kanavan tuottamiseen tarvittavaa toimilupaa. Olemassa olevan yhteistyösuhteen (CD ja C More) ja toisaalta MTV:n vahvan aseman (oikeuksien hyödyntämismahdollisuudet) myötä keskittymä on tähän realistisin ajateltavissa oleva vaihtoehto.

[…]. PlusTV on virastolle antamissaan selvityksissä pitänyt realistisena sellaista vaihtoehtoa, jossa se tukisi […] toimijoiden osallistumista tarjouskilpailuihin rinnakkain ja siten kilpailuttaisi eri kanavatuottajia[122]. Tällainen mahdollisuus ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että keskittymän mahdollisuudet luoda lisäarvoa hankittavien lähetysoikeuksien avulla ovat kilpailijoitaan paremmat. Koska PlusTV pyrkii jakelijana maksimoimaan jakelemiensa tuotteiden volyymin, virasto pitää epätodennäköisenä tilannetta, jossa PlusTV siirtäisi kaiken lähetysoikeuksien hankintaan antamansa tuen tai merkittävän osan tuesta keskittymän kilpailijoille.

Alalle tulon esteet

Alalle tulon esteitä tarkasteltaessa oikeudellisena esteenä on viraston näkemyksen mukaan huomioitava maanpäällisen verkon jakelussa toimimiseen tarvittavat, valtioneuvoston myöntämät toimiluvat. Maanpäällinen televisioverkko kattaa Suomessa noin puolet koko markkinan potentiaalisista asiakkaista, mistä syystä toimiluvan saamisella on huomattava merkitys toiminnan laajuuteen[123]. Toimilupien saamista rajoittaa myös maanpäällisen lähetysverkon kapasiteetti, koska taajuuksia on televisiotoimintaan käytössä rajallinen määrä.[124]

Maksullisten televisiopalveluiden tarjonnalle on tyypillistä korkeat alallepääsyn esteet ja ensimmäisen toimijan edut. Kyseessä on liiketoiminta, jossa asiakasmäärien kautta syntyvällä volyymilla mahdollistetaan liikevoittojen kasvattaminen. Asiakashankinnassa keskeisiä ovat ensimmäisen toimijan edut. Tiettyjen avainasemassa olevien oikeuksien haltijat pystyvät oikeuksien avulla hankkimaan merkittävän asiakaspohjan ja siten kasvattamaan liikevaihtoaan. Alalle pyrkivien uusien yritysten tulisi tähän etuun vastatakseen voittaa tarjouskilpailuja avainoikeuksista tarjoamalla vakiintuneita toimijoita korkeampia summia säännöllisesti. Tätä on omiaan vaikeuttamaan se tosiseikka, että oikeuksia ei ole saatavilla kovinkaan usein, vaan esimerkiksi keskeisimpien urheilutapahtumia koskevien lähetysoikeuksien keskimääräinen sopimuskausi on kolme vuotta[125]. Myös elokuvia ja TV-sarjoja koskevat studiosopimukset ovat usein voimassaoloajoiltaan huomattavan pitkiä. Siten vakiintuneiden toimijoiden tuotepaketeille uskottavan vastavoiman muodostavan kokonaisuuden rakentamiseen kuluu huomattavan pitkä aika, minkä lisäksi tuotekokonaisuuden muodostamiseen tehtävät investoinnit ovat hyvin etupainotteisia ja tekevät siten ilman merkittävää asiakaspohjaa aloitettavasta liiketoiminnasta raskaasti tappiollista. Tästä kertovat osaltaan myös MTV:n omat sisäiset analyysit: yhtiön liiketoimintasuunnitelmien mukaan MTV arvioi maksullisten televisiopalveluiden liiketoimintansa muuttuvan kumulatiivisesti kannattavaksi […][126].

Tällainen tilanne suosii vakiintunutta toimijaa, koska olemassa olevan asiakaspohjan ja valmiiden investointien avulla lähetysoikeuksien hankintoihin sisältyvä riski on huomattavasti matalampi kuin toimijalla, jolla asiakashankinta ja muut investoinnit ovat pääosin tekemättä. Näin ollen vakiintuneen toimijan mahdollisuudet lisäarvon muodostamiseen hankittavien lähetysoikeuksien avulla ovat huomattavasti paremmat kuin alalle tulevalla kilpailijalla, joka joutuu kantamaan selvästi korkeamman riskin siitä, että liiketoiminnasta ei muodostu riittävästi katetta. MTV aloitti maksullisten televisiopalveluiden tarjonnan nykymuodossaan 1.11.2006 ja yritys on hyötynyt markkinoiden voimakkaasta ensivaiheen kasvusta. Lisäksi […]. Uudelle alalle tulijalle kannattavuuden saavuttamisen voidaan nämä lähtökohdat huomioiden perustellusti katsoa olevan hankalampaa.

Virasto katsoo edellä mainituin perustein, että markkinoille tulo keskipitkällä aikavälillä itsenäisen tuotekokonaisuuden (kanavapaketin) avulla ei vaikuta riittävän todennäköiseltä, jotta se olisi omiaan rajoittamaan keskittymälle muodostuvaa markkinavoimaa. Virasto ei myöskään pidä todennäköisenä markkinoille tuloa omalla, itsenäisellä tuotekokonaisuudella ainoastaan yhden keskeisen ohjelmasisällön avulla tilanteessa, jossa markkinoiden voimakkaimman kasvun vaihe näyttäisi olevan jo ohitettu.

Jakeluoperaattoreiden ostovoima

Asiassa on myös arvioitava sitä, voisivatko kanavien jakelua ja toimintaa kuluttaja-asiakasrajapinnassa hoitavat jakeluoperaattorit muodostaa keskittymän asiakkaina riittävän vastavoiman keskittymälle jättämällä keskittymän tuotteet pois valikoimastaan ja siirtymällä ostamaan tuotteita muilta toimijoilta, mikäli keskittymä nostaisi kanavien tai kanavapakettiensa operaattoreilta perittäviä myyntihintoja.

Koska suurin osa kuluttajien maksuhalukkuuden kannalta olennaisesta sisällöstä tulisi mitä todennäköisimmin olemaan keskittymän kanavilla edellä kuvatun mukaisesti, olisi operaattoreiden käytännössä pakko ostaa tuotteita keskittymältä johtuen lähetysoikeuksien eksklusiivisesta luonteesta: vastaavaa tai edes läheisesti vastaavaa sisältöä ei olisi tarjolla minkään muun toimijan tuotevalikoimassa. Näin ollen operaattoreiden ostajavoiman ei voida katsoa rajoittavan keskittymälle muodostuvaa hinnoitteluvoimaa siinä määrin, että se poistaisi keskittymän mahdollisuudet hinnankorotuksiin ja sitä kautta keskittymälle muodostuvan markkinavoiman hyödyntämiseen.[127]

Komissio on kahdessa ratkaisussaan[128] arvioinut kaapeliverkon jakeluoperaattoreiden tasapainottavaa ostajavoimaa suhteessa kanavayhtiöihin. Analyysissään komissio kiinnitti huomiota ennen kaikkea siihen, kuinka monta kotitaloutta on kytkeytynyt kunkin kaapelioperaattorin verkkoon eli kuinka suuri on operaattorin potentiaalinen asiakasmäärä. Suomen markkinarakenne on kaapeliverkon jakeluoperaattoreiden osalta hyvin hajautunut, ja suurimmankin operaattorin verkkoon kuuluu vain noin 320 000 kotitaloutta[129]. Tällaisen hajautuneen kentän keskittymälle muodostama vastavoima on rajallinen, mistä ovat myös osoituksena nykyiset MTV:n ja C Moren jakelusopimukset. […][130] […].

Virastolle on myös esitetty, että vahvat kanavien tukkumyyjät pyrkivät hyödyntämään jakelijakentän hajautuneisuutta neuvottelemalla sopimuksen ensin tietyn jakelijan kanssa, jonka jälkeen muille toimijoille syntyy kuluttajien taholta paine saada kanavat nopeasti jakeluun. Virastolle annetussa lausunnossa esitetyn mukaan tämä heikentää entisestään jakelijan neuvotteluvoimaa.[131]

Ilmoittaja on esittänyt, että IPTV-jakelun[132] yleistymisen myötä jakeluoperaattoreille muodostuu kannustimia ryhtyä kilpailemaan esimerkiksi elokuvien ja urheilutapahtumien lähetysoikeuksista[133]. Kilpailuvirasto ei ole saanut tätä tukevaa näyttöä jakeluoperaattoreilta saaduissa selvityksissä[134]. Ottaen huomioon Suomen markkinan erityispiirteet Kilpailuvirasto ei pidä ilmoittajan esittämää kehitystä muutoinkaan todennäköisenä. IPTV-verkkoihin investointeja tekevien operaattoreiden maantieteelliset toimialueet ovat hajautuneet pitkälti vastaavalla tavalla kuin kaapelitelevisioverkon operaattoreiden toimialueet. Kilpailuvirasto ei pidä todennäköisenä IPTV-investointien tekemistä lähitulevaisuudessa niin kattavalle maantieteelliselle alueelle varsinkaan yhden jakeluoperaattorin toimesta, että lähetysoikeuksiin tehtäville investoinnille olisi saatavissa riittävä tuotto.[135]

Johtopäätös

Keskittymän syntyminen johtaisi kahden tällä hetkellä suurimman maksullisten televisiopalveluiden tarjoajan yhdistymiseen. Paitsi että C Moren ja MTV:n yhdistyminen merkitsisi kilpailupaineen merkittävää vähentymistä Suomen maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla vallitsevassa tilanteessa, seuraa keskittymän syntymisestä myös kilpailun merkittävä vähentyminen dynaamisesti tarkasteltuna johtuen keskittymän vahvasta asemasta tulevissa lähetysoikeuksien tarjouskilpailuissa. Erityisesti kilpailun vähentyminen heijastuu siten lähetysoikeuksien hankintaan ja sitä kautta lopputuotemarkkinoille eli maksullisten televisiokanavien ja kanavapakettien myynnin kilpailutilanteeseen.

Lähetysoikeuksien hankinnan markkinoilla kilpailun vähentyminen johtuu kahden merkittävän tarjoajan yhdistymisestä. Erillisinä yrityksinä C More ja MTV olisivat omiaan tuomaan tulevaisuudessa käytäviin tarjouskilpailuihin huomattavaa kilpailupainetta johtuen molempien vahvasta asemasta maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla. Keskittymän syntyminen vähentää tätä kilpailupainetta.

Järjestelyn myötä entistä suurempi määrä toisiaan korvaavaa ja täydentävää ohjelmasisältöä siirtyy yhden toimijan haltuun. Niin ikään keskittymän syntyminen vähentää loppukäyttäjille tarjolla olevia vaihtoehtoja eri tuotekokonaisuuksien suhteen. Tällainen vaihtoehtoisten tuotepakettien aiheuttaman kilpailupaineen poistuminen on omiaan lisäämään keskittymän hinnoitteluvoimaa. Siten voidaan pitää todennäköisenä sitä, että keskittymälle syntyisi mahdollisuus nostaa loppukäyttäjiltä perittyjä hintoja.

Hinnoitteluvoiman lisääntymistä puoltaa edellä esitetyn lisäksi ainakin kaksi tosiseikkaa. Ensiksi MTV:n on ollut mahdollista kannattavasti nostaa kanavapakettinsa hintaa[136] jo nykyisessä kilpailutilanteessa. […].

MTV:llä on huomattavan vahva asema televisiomainonnan markkinoilla Suomessa. Ylivoimainen katsojatavoittavuus suhteessa muihin toimijoihin antaa MTV:lle tehokkaat mahdollisuudet maksullisten televisiopalveluiden ristiinmainostamiseen, joka on edellä todetun mukaisesti huomattavan tehokas tapa edistää maksullisten televisiopalveluiden myyntiä. Tämä vahvistaa entisestään keskittymän asemaa lopputuotemarkkinoilla.

Edellä esitetyillä perusteilla Kilpailuvirasto katsoo, että nyt tarkasteltavan yritysjärjestelyn myötä keskittymälle syntyisi sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estäisi kilpailua maksullisten televisiopalveluiden tukkumarkkinoilla.

Osapuolten esittämät sitoumukset

Yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat voidaan usein poistaa yrityskaupan toteuttamisen edellytykseksi asetettavilla ehdoilla. Tässä tarkoituksessa osapuolten ja Kilpailuviraston välillä on käyty neuvotteluja. Neuvotteluiden perusteella ilmoittaja on toimittanut Kilpailuvirastolle 27.11.2008 alla olevan ehdotuksen yrityskaupan sitoumuksiksi.

TV4 esittää kunnioittavasti TV4 AB:tä (”TV4”), MTV Oy:tä (”MTV”) ja C More Group AB:tä (”C More”) kutakin osaltaan koskevat sitoumukset:

1. TV4 sitoutuu siihen, että MTV ei tulevissa Suomessa toimivien operaattorien sopimuksissa A) määrää tai suosittele kuluttajavähittäishintaa, tai B) anna yhteisalennuksia tai volyymialennuksia, joissa on toisistaan poikkeavat alennusportaat sellaiselle operaattorille, joka ostaa MTV Max formula kanavan ohella muita MTV:n maksullisia kanavia tai C) rajoita tai estä operaattoria myymästä MTV:n kilpailijoiden maksullisia televisiokanavia tai D) rajoita tai estä operaattoria ostamasta MTV Max formula kanavaa erikseen. Uusissa operaattorisopimuksissa MTV sitoutuu olemaan käyttämättä kyseisiä sopimusehtoja. MTV sitoutuu neuvottelemaan nykyisten operaattorisopimusten puitteissa sitoumusten A), B), C) ja D) välittömän voimaantulon samalla kun osapuolet neuvottelevat uudet kanavakohtaiset tukkuhinnat.
C Moren ja MTV:n tuotteiden hintoja tai muita sopimusehtoja ei heikennetä operaattoreiden kannalta niin kauan kuin nykyiset sopimukset ovat sellaisenaan voimassa. MTV sitoutuu siihen, ettei se käytä voimassa olevien sopimusten mukaista irtisanomisoikeutta. MTV:llä on kuitenkin oikeus irtisanoa operaattorisopimus, jos se menettää Formula 1 -esitysoikeudet tai valtioneuvosto ei jatka tai muuttaa oma-aloitteisesti olennaisesti sen terrestriaalilähetysoikeutta. Olennaisella muutoksella tarkoitetaan muutosta, joka muuttaa perustavalla tavalla MTV Max Formula kanavan luonnetta. Operaattoreilla on luonnollisesti oikeus irtisanoa tai olla irtisanomatta voimassa olevia sopimuksia.
TV4 sitoutuu siihen, ettei C More rajoita tai estä operaattoria ostamasta C Moren urheilukanavapakettia muusta C Moren tarjonnasta erikseen ja sitoutuu tarjoamaan sitä operaattoreille edelleen myytäväksi muiden maksu-TV-tuotteiden ohella. Mikäli C Moren ja operaattorin nykyisessä sopimuksessa on tällainen ehto, C More ei vetoa kyseiseen ehtoon.

2. C Moren ja MTV:n kanavapaketit myydään erikseen eikä näiden kanavien jakelusopimusten tekemistä aseteta toistensa edellytykseksi. Tämä tarkoittaa etenkin sitä, että yrityskeskittymä ei anna yhteisiä alennuksia tai muita kannusteita niille operaattoreille, jotka hankkivat sekä C Moren että MTV:n kanavia.

3. Suoria lähetyksiä Formula 1 -kilpailusta ei siirretä millekään C Moren kanavalle.

4. Nk. premium window -elokuvia ei siirretä millekään MTV:n kanavalle.

5. MTV/C More sitoutuu olemaan näyttämättä ohjelman alkua vapaasti näytettävillä kanavilla ja ohjelman loppua maksullisella kanavalla.

6. TV4 sitoutuu siihen, että C More ei käytä SM-liigasopimuksen kohdan 5 mukaisia ”right of first refusal” ja ”matching right ” oikeuksia.

7. TV4 sitoutuu etsimään eksklusiivisen alilisenssin haltijan, joka voi lähettää ne C Moren oikeuksien mukaiset ottelut maksu-TV:ssä, jotka kuuluvat C Morelle voimassa olevan C Moren, Nelosen ja Jääkiekon SM-Liiga Oy:n (”SM-Liiga”) välisen ja C Moren ja Nelosen välisen yhteistyösopimuksen nojalla. Tämä sitoumus koskee voimassa olevan sopimuksen jäljellä olevia kausia 2009/2010, 2010/2011, 2011/2012 ja 2012/2013 ja on annettu sillä edellytyksellä, että Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan 27.11.2008 mennessä.
Ostaja on TV4:n tai C Moren kilpailija tai potentiaalinen kilpailija, joka on itsenäinen ja yrityskaupan osapuolista riippumaton ja jolla on asiantuntemus, taloudelliset resurssit, motiivi ja muut perusedellytykset lähettää kyseisiä otteluita suomalaisia kuluttajille. Ostaja hyväksytetään etukäteen Kilpailuvirastolla. Jos Kilpailuvirasto ei hyväksy kandidaattia kolmessa työpäivässä, kandidaatin katsotaan tulleen hyväksytyksi.
TV4:n tulee etsiä tämä alilisenssin haltija […] mennessä. Mikäli tämä ei onnistu, myynti tapahtuu sanotun määräajan jälkeen riippumattoman asiantuntijan toimesta. Riippumattomalla asiantuntijalla on […] kuukauden määräaika suorittaa tehtävä. TV4:llä on mahdollisuus myös ennen sille asetetun määräajan päättymistä antaa kohde riippumattomalle asiantuntijalle myytäväksi. Riippumaton asiantuntija pyrkii parhaaseen mahdolliseen hintaan, mutta suorittaa myynnin hinnoitteluineen itsenäisesti. Hinnan tulee kuitenkin vastata vähintään […] C Moren kausikohtaisista lisenssimaksuista.
Yllä kuvattu C Moren otteluiden alilisensioiminen edellyttää […] etukäteistä hyväksyntää. C Morella ei ole mitään syytä epäillä, […] antaisi tätä hyväksyntää. Alilisenssin saajan edellytetään hyväksyvän kaikki C Moren velvollisuudet […] kohtaan edellä mainitusti alilisensoitujen otteluiden osalta, mukaan lukien tuotannosta aiheutuvat velvollisuudet. Maksuliikenteessä, maksuvelvoitteissa tai maksumäärissä […] kohtaan ei tapahdu muutosta ilman […] suostumusta eli C More vastaa näistä taloudellisista velvoitteista […] kohtaan.

8. TV4/MTV sitoutuu olemaan käyttämättä vähemmistöosakkuuttaan Urheilutelevisio Oy:ssä (”UTV”) estääkseen tai vaikeuttaakseen UTV:n toiminnan kehittämistä ml. uusien urheilulähetysoikeuksien hankinta ja niiden rahoittaminen. Tämä sitoumus ei velvoita TV4/MTV:tä osallistumaan UTV:n rahoitukseen ml. mahdollisiin uusanteihin. Selvyyden vuoksi todettakoon, että mikäli MTV ei osallistu esimerkiksi osakeantina hankittavaan lisärahoitukseen, sen omistus UTV:ssä dilutoituu.

9. TV4 esittää Kilpailuviraston hyväksyttäväksi TV4:stä riippumattoman asiantuntijan (esimerkiksi tilintarkastusyhteisö). Asiantuntijan tehtävä on valvoa tässä annettujen sitoumusten noudattamista Kilpailuviraston yrityskauppaa koskevasta hyväksyvästä päätöksestä lukien, tehdä ratkaisuehdotuksia mahdollisissa riitatilanteissa ja suorittaa sitoumuksessa 7 edellytetyt tehtävät.
Asiantuntija esitetään Kilpailuviraston hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa yrityskaupan hyväksymisestä. Kilpailuvirasto voi kolmen vuoden välein asiantuntijan hyväksymisestä vaatia TV4:ltä ehdotusta uuden asiantuntijan nimeämiseksi. Mikäli Kilpailuvirasto ei hyväksy TV4:n esittämää asiantuntijaa, TV4 esittää viikon kuluessa uuden asiantuntijan Kilpailuviraston hyväksyttäväksi. Mikäli Kilpailuvirasto ei hyväksy tätä TV4:n esittämää asiantuntijaa, Kilpailuvirasto nimeää asiantuntijan.
Asiantuntijalla on oikeus saada tarvittavia tietoja ja asiakirjoja sekä kaikki tarvitsemansa apu tehtävänsä hoitamiseksi keskittymään osallistuvilta yrityksiltä ja niiden henkilöstöltä. Asiantuntijalla on oikeus käyttää tarpeelliseksi katsomaansa teknistä, juridista ja muuta lisäasiantuntemusta. Asiantuntijalla on oikeus organisoida valvontatyö tarkoituksenmukaisella tavalla.
Asiantuntijan kuluista ja korvauksista vastaa TV4 erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Asiantuntija tekee TV4:n kanssa salassapitosopimuksen.
Mahdollisissa riitatilanteissa riidan osapuolella on oikeus pyytää asiantuntijalta ehdotusta riidan ratkaisusta. Ratkaisuehdotusta varten asiantuntijalla on oikeus käyttää tarpeelliseksi katsomaansa teknistä, juridista ja muuta lisäasiantuntemusta. Ratkaisuehdotus on annettava kahden (2) kuukauden kuluessa sitä koskevasta pyynnöstä. Asiantuntija ei kuitenkaan saa ottaa käsiteltäväkseen vähämerkityksellistä riitaa.
Asiantuntija raportoi Kilpailuvirastolle vuosittain sitoumusten toteutumisesta. Raportti annetaan viimeistään kalenterivuotta seuraavan vuoden helmikuun 28. päivänä. Raportointivelvollisuus koskee viittä yrityskauppaa seuraavaa kalenterivuotta. Muutoin asiantuntija raportoi Kilpailuvirastolle ristiriitatilanteissa.
Kilpailuvirastolla on oikeus asiantuntijan aloitteesta tai muutoin antaa lisäohjeita sitoumusten toimeenpanosta.

10. TV4 sekä MTV ja C More sitoutuvat noudattamaan annettuja sitoumuksia heti yrityskaupan täytäntöönpanosta alkaen siinäkin tapauksessa, että TV4 valittaa Kilpailuviraston yrityskauppapäätöksestä.

Sitoumusten arviointi

Kilpailuvirasto on kuullut hallintolain 34 §:n tarkoittamalla tavalla SM-Liiga Oy:tä sitoumuksen 7 osalta sekä Sanoma Entertainment Oy:tä erityisesti tarkoituksena selvittää Sanoman näkemys sitoumuksessa 7 esitettyyn alilisensointijärjestelyyn sekä Sanoman näkemys sitoumuksesta 8.

Kilpailuvirasto katsoo, että ilman yrityskaupalle asetettavia ehtoja kauppaa ei voida hyväksyä. Kilpailuviraston arvion mukaan maksullisten televisiopalveluiden markkinoilla on olemassa huomattavia alalle tulon esteitä ja keskittymän tuotteita vastaavan itsenäisen tuotekokonaisuuden rakentaminen veisi huomattavan pitkän ajan. Näin ollen viraston arvion mukaan on keskeistä, että alalle tulevien sekä alalla jo toimivien yritysten mahdollisuuksia kilpailla keskittymän tuotteiden kanssa parannetaan antamalla yksittäisillä kanavilla operoiville toimijoille mahdollisuudet päästä osaksi riittävän katsojapeiton omaavia tuotekokonaisuuksia.

Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa on erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, että keskittymä voi tuotteidensa hinnoittelulla merkittävästi vaikuttaa jakeluoperaattoreiden mahdollisuuksiin tarjota kuluttaja-asiakkaille erityyppisiä tuotekokonaisuuksia lopputuotemarkkinoilla. Lausunnoissa on niin ikään pidetty tärkeänä sitä, että keskittymän tuotteita myydään kaikille jakelijoille syrjimättömin ja tasapuolisin ehdoin. Jakeluoperaattoreiden aiempien sitoumustarjousten johdosta antamissa lausunnoissa nähtiin ongelmana se, että voimassa olevat jakelusopimukset MTV:n kanssa olisi pitänyt irtisanoa sitoumuksen 1 kohtien A-D toteuttamiseksi. Ilmoittaja on sittemmin muuttanut sitoumusta 1 sekä esittänyt Kilpailuvirastolle näkemyksenään, että kyseiset sitoumukset ovat pantavissa täytäntöön neuvotteluteitse ilman, että jakelusopimuksia irtisanotaan.

Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa on toisaalta pidetty hyvänä sitä, että sitoumuksilla pyritään antamaan jakeluoperaattoreille mahdollisuudet käyttää keskittymän tuotteita osana erityyppisiä tuotekokonaisuuksia. Annetuissa lausunnoissa uusien tuotteiden muodostamista keskittymän tuotteiden avulla pidetään ainakin jossain määrin mahdollisena.

Sitoumuksessa 6 esiteltyyn, jääkiekon SM-Liigan lähetysoikeuksien seuraavaa tarjouskilpailua koskevaan järjestelyyn liittyen on Kilpailuviraston saamissa lausunnoissa kiinnitetty huomiota siihen, että seuraava järjestettävä tarjouskilpailu koskee vasta sopimuskautta, joka alkaa kilpailukaudesta 2013–14. Sitoumus ei lausuntojen mukaan vaikuta kilpailutilanteeseen nykyisen sopimuksen aikana, joka on voimassa kevääseen 2013 asti. Lisäksi lausunnoissa on kyseenalaistettu sitoumuksen arvo nykyisen sopimuksen päätyttyä.

Lausunnoissa on niin ikään tuotu esille, että nyt muodostuva keskittymä tulisi hallitsemaan valtaosaa suomalaisia eniten kiinnostavista lähetysoikeuksista (käytännössä moottoriurheilu ja jääkiekko). Tältä osin annetuissa lausunnoissa on pidetty tärkeänä sitä, että sitoumuksilla rajoitetaan keskittymän mahdollisuuksia yhdistää kaikki kiinnostava sisältö yhdeksi ns. superpaketiksi.

Kohdassa 1 D) annetulla sitoumuksella on tarkoitus antaa MTV:n Formula 1 -kilpailuja näyttävä maksullinen kanava jakeluoperaattoreiden vapaasti paketoitavaksi muiden kanavien joukkoon operaattorin parhaaksi katsomalla tavalla. Sitoumuksen tarkoitusta ei ilmoittajan mukaan voida kiertää sellaisella kanavien uudella tuotteistuksella tai nimeämisellä, jonka johdosta Formula 1 -kilpailuja näytettäisiin ainoastaan sellaisella kanavalla, jonka paketointi olisi rajoitettua. Osittain tämä varmistetaan myös sitoumuksessa 3 esitellyllä järjestelyllä, jonka mukaan Formula 1 -kilpailujen suoria lähetyksiä ei saa siirtää millekään C Moren kanavista.

Kohdassa 1 B) annetulla sitoumuksella on tarkoitus varmistaa edellä esitetyn erillään myynnin tosiasiallinen toteutuminen siten, että keskittymä ei pysty yksittäisten kanavien ja kanavapaketin tukkuhinnoittelun välisellä suhteella luomaan jakeluoperaattoreille kannustimia hankkia ja myydä MTV:n kanavapaketteja yksittäisten kanavien sijasta. Sitoumuksen kohdassa B) mainittu yhteisalennusten kielto tarkoittaa sitä, että MTV:n kanavapaketin tukkuhinta ei saa olla matalampi kuin siitä muodostettujen yksittäisten kanavien tukkuhintojen summa. Ilmoittajan mukaan kyseinen ehto estää myös MTV:tä asettamasta sellaisia vähimmäisostovaateita, jotka tosiasiassa merkitsisivät sitä, että operaattorin tulisi ostaa MTV Maxin lisäksi muita kanavia.

Viraston näkemyksen mukaan sitoumuksilla 1–4 pyritään toteuttamaan kahta pääasiallista tarkoitusta: toisaalta C Moren ja MTV:n maksulliset televisiopalvelut pidetään rakenteellisesti toisistaan erillisinä sekä toisaalta turvataan jakeluoperaattoreiden mahdollisuudet luoda MTV:n tarjoamien maksullisten kanavien avulla omia tuotekokonaisuuksia, jotka toisivat keskittymän omille kanavapaketeille kilpailullista vastavoimaa. Niin ikään C Moren urheilukanavapaketin tarjoaminen paketoitavaksi muiden kanavien kanssa lisää osaltaan operaattoreiden mahdollisuuksia rakentaa uusia tuotekokonaisuuksia. Ilman sitoumuksissa esiteltyjä järjestelyjä keskittymä pystyisi vaikuttamaan merkittävästi kuluttajien valintoihin lopputuotemarkkinoilla paketoimalla halutuimmat ohjelmasisällöt omiin tuotekokonaisuuksiinsa ja rajoittamalla jakeluoperaattoreiden mahdollisuuksia paketoida muuta sisältöä keskittymän tuotekokonaisuuksien oheen. Ilman sitoumuksia muiden kanavapakettien (sekä kanavayhtiöiden itsenäisesti koostamien että jakeluoperaattoreiden erillisistä kanavista rakentamien) kilpailullinen vastavoima näille keskittymän tuotteille olisi hyvin näennäistä johtuen siitä, että suurin osa kuluttajien maksuhalukkuuden kannalta olennaisesta sisällöstä on keskittymän hallussa.

Annetuissa lausunnoissa on aiemmin tuotu esille sitoumuksiin liittyvänä heikkoutena se, että tarjotut sitoumukset eivät millään tavalla ratkaise sitä ongelmaa, että suurin osa kiinnostavasta ohjelmasisällöstä tulee joka tapauksessa olemaan keskittymän hallussa. Sittemmin ilmoittaja on tarjonnut ohjelmasisältöön liittyen jääkiekon SM-Liigan lähetysoikeuksien alilisensointia koskevaa sitoumusta 7. Ilmoittajan mukaan CMoren on hyväksytettävä alilisenssin saajataho […].

SM-Liigan lähetysoikeuksien alilisensointia koskeva sitoumus 7 vähentää keskittymän markkinavoimaa poistamalla sen lähetysoikeusportfoliosta yhden Suomen maksullisten televisiopalveluiden markkinoiden kannalta avainasemassa olevan tuotteen. Oikeuksien myynti antaa ne hankkivalle keskittymän kilpailijalle mahdollisuuden tuotteistaa oikeudet seuraavan neljän kilpailukauden ajan, mikä saattaa olennaisesti lisätä keskittymän kohtaamaa kilpailupainetta. Pidemmällä aikavälillä tämän kilpailupaineen suuruus riippuu siitä, mikä toimija lähetysoikeudet hankkii ja miten oikeudet kaupallistetaan. Lyhyellä aikavälillä sitoumus 7 ei yksinään merkittävästi vähennä keskittymän markkinavoimaa johtuen muun muassa siitä, että järjestely koskee vasta syyskuussa 2009 alkavan kilpailukauden lähetysoikeuksia. Tästä syystä myös muut esitetyt sitoumukset ovat tarpeen.

Sitoumuksessa 6 esitelty järjestely jättää keskittymän kilpailijoille mahdollisuuden kilpailla SM-Liigan lähetysoikeuksista seuraavassa tarjouskilpailussa. Järjestelyn myötä keskittymä ei saa kilpailevia tarjouksia tietoonsa, vaan se joutuu tekemään oikeuksista tarjouksen samoilla ehdoilla kilpailijoidensa kanssa. Sitoumukset 1–4 ja sitoumus 7 mahdollistavat keskittymän kilpailijoille toimintansa laajentamisen sekä uusille toimijoille alallepääsyn osana houkuttelevia tuotekokonaisuuksia. Hankkimalla tällä tavalla asiakaspohjaa ja tulovirtaa myös muiden toimijoiden mahdollisuudet tehdä tulevissa lähetysoikeuksien tarjouskilpailuissa kilpailukykyisiä tarjouksia turvataan.

Kilpailuvirastolle annetuissa lausunnoissa on katsottu, että yrityskaupan ehdoilla tulisi rajoittaa sitä, kuinka monen studion kanssa keskittymällä saa olla elokuvia ja televisiosarjoja koskevia esitysoikeussopimuksia. Ilmoittaja on esittänyt Kilpailuvirastolle selvityksen […]. Ottaen huomioon tämä ilmoittajan toimittama selvitys Kilpailuvirasto katsoo, että sopimuskumppaneiden määrää rajoittava sitoumus ei ole tarpeen.

Kilpailuvirasto katsoo, että esitetty sitoumuskokonaisuus riittää poistamaan keskittymän aiheuttamat kilpailuongelmat.

Kilpailuviraston ratkaisu

Kilpailuvirasto määrää edellä selostetut sitoumukset noudatettaviksi ja hyväksyy ehdollisena yrityskaupan, jossa TV4 AB hankkii määräysvallan C More Group AB:ssä. Sitoumusten muuttamassa järjestelyssä ei synny tai vahvistu sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyisi Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.

Sovelletut säännökset

Kilpailunrajoituslaki (303/1998, 318/2004) 11, 11 a, 11 b, 11 d §.

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.


[1] Ks. tästä Finnpanelin tutkimus ”Televisiovuosi 2007”. Tutkimuksen mukaan maksutelevision penetraatioaste suomalaisissa televisiotalouksissa on marraskuun 2005 ja marraskuun 2007 välillä noussut 7 prosentista 26 prosenttiin.

[2] Digi Tv Plus Oy (PlusTV) toi syksyllä 2008 markkinoille tuotteen, jossa kuluttajalla on tietyin reunaehdoin vapaus koostaa oma kanavapaketti. PlusTV:n tarjoamissa vaihtoehdoissa on kuitenkin määritelty ennalta eri pakettien hinnat ja se, kuinka monta kanavaa tietyn hintaisessa paketissa on. Lisäksi tiettyjä kanavia ei voi valita kaikkein halvimpaan PlusTV:n pakettiin. Lisätietoja PlusTV:n tarjonnasta on saatavilla Internet-osoitteesta www.plustv.fi.

[3] Ks. yrityskauppailmoituksen 10. Ilmoituksen sivuilta 12–13 selviää, että ilmoittaja tarkoittaa peruskaapelikanavilla maksullisia kanavia.

[4] Ks. ilmoittajan selvitys 10.7.2008.

[5] Esimerkiksi jalkapallon Suomen A-maajoukkueen otteluiden lähetysoikeudet on ostanut agenttiyhtiö, joka myy oikeuksia edelleen.

[6] Esimerkkinä tällaisesta edelleenlisensioinnista voidaan käyttää tällä hetkellä voimassa olevaa järjestelyä, jonka mukaan TV5 Finland Oy:llä on oikeus näyttää jalkapallon Suomen A-maajoukkueen otteluita omalla, maksuttomalla televisiokanavallaan. Ensisijaiset lähetysoikeudet otteluihin omistaa C More, joka näyttää niitä maksullisella urheilukanavallaan (Canal+ Sport).

[7] Ks. valtioneuvoston asetus 199/2007. Asetuksen nojalla maksuttomasti saatavilla urheilutapahtumia ovat kesä- ja talviolympialaiset, jalkapallon MM-kilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut, jalkapallon EM-kilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut, miesten jääkiekon MM-kilpailut, hiihdon MM-kilpailut sekä yleisurheilun MM- ja EM-kilpailut.

[8] Ks. TV4 AB:n virastolle 15.10.2008 pitämä PPT-esitys dia 18.

[9] COMP/M.2876 – Newscorp/Telepiù.

[10] COMP/M.2876 – Newscorp/Telepiù.

[11] Ks. Swelcomin 22.7.2008 Kilpailuvirastolle toimittama lausunto, s. 8–9 ja 31–32 sekä YLE:n Kilpailuvirastolle 22.7.2008 toimittama lausunto, s. 3–4.

[12] COMP/M.2876 – Newscorp/Telepiù, kappaleet 52–54 sekä 58.

[13] Ks. esimerkiksi Kilpailuviraston teettämä kuluttajatutkimus.

[14] […]

[15] Ks. Swelcomin 3.9.2008 Kilpailuvirastolle toimittama lausunto, s. 2.

[16] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tieto/tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.

[17] Ks. Kilpailuviraston 21.10.2008 lähettämä sähköposti studioiden aggregoiduista vastauksista.

[18] Ks. yrityskauppailmoituksen sivu 11.

[19] Esim. IV/M.410 – Kirch/Richmond/Telepiú, IV/M.469 – MSG Media Service, COMP/M.1574 – Kirch/Mediaset ja COMP/JV.37 – B SKY B/Kirch Pay TV.

[20] Ks. komission ratkaisut COMP/M.4504 – SFR/Télé2 France, COMP/M.4204 – Cinven/UPC
France, COMP/M.3411 UGC/Noos ja COMP/M.2876 Newscorp/Telepiù.

[21] Ks. ilmoittajan vastine 22.10.2008 ja sen sivut 3–4.

[22] OFCOM eli Office of Communications on Iso-Britannian kansallinen viestintäalan erityissääntelystä vastaava viranomainen, jolla on toimivalta soveltaa myös kilpailulainsäädäntöä valvontaansa kuuluvilla toimialoilla. Lisätietoja ks. Internet-osoite http://www.ofcom.org.uk/.

[23] Markkinatutkimuksesta tarkemmin ks. Internet-osoite http://www.ofcom.org.uk/consult/condocs/second_paytv/.

[24] Ks. ilmoittajan selvitys 10.7.2008.

[25] Ks. esim. seuraavat asiakirjat: Yleisradio Oy:n lausunto 22.7.2008, SWelcom Oy:n lausunto 22.7.2008 sekä Viasat Finland Oy:n lausunto 28.7.2008. Jakeluoperaattoreiden osalta erityisesti ks. FiCom ry:n lausunto 21.10.2008 sekä Sanoma Entertainment Oy:n lausunto 23.10.2008.

[26] Ks. esim. Kilpailuviraston tiedonanto yrityskauppavalvonnasta s. 36 ja Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (97/C 372/03), kohta 6.

[27] Ks. esim. seuraavat asiakirjat: ORH3, ORH10, ORH11, ORH12, JSU2, JSU3, JSU5, JSU6, PTA10a sekä PTA36.

[28] Ks. Sanoma Entertainment Oy:n lausunnon 23.10.2008 liite 1.

[29] Ks. asiakirjat ORH2 ja ORH3.

[30] Ks. TV4 AB:n Kilpailuvirastolle neuvottelun 15.10.2008 yhteydessä pitämän PPT-esityksen dia 36.

[31] Ks. tästä MTV:n oma analyysi pakettien välisestä kilpailusta asiakirjasta PTA9. Esitettyä näkemystä tukevat myös Sanoma Entertainment Oy:n lausunto 23.10.2008 sekä FiCom ry:n lausunto 21.10.2008.

[32] Ks. komission ratkaisut IV/M.469 – MSG Media Service, COMP/JV.37 – B Sky B / Kirch Pay TV, COMP/M.2050 – VIVENDI / CANAL+ / SEAGRAM ja COMP/M. 4504 – SFR/Télé 2 France.

[33] Ks. komission ratkaisut IV/M.469 – MSG Media Service, COMP/JV.37 – B Sky B / Kirch Pay TV, COMP/M.2050 – VIVENDI / CANAL+ / SEAGRAM ja COMP/M. 4504 – SFR/Télé 2 France.

[34] Ks. yrityskauppailmoituksen liite 7.3.1.

[35] Ks. yrityskauppailmoituksen sivut 16–17.

[36] Ks. yrityskauppailmoituksen sivu 29.

[37] Ks. Yleisradio Oy:n lausunnot 22.7.2008 ja 11.9.2008, Swelcom Oy:n lausunnot 22.7.2008 ja 3.9.2008 sekä Viasatin lausunnot 28.7.2008 ja 12.9.2008.

[38] Tällainen liiketoimintaratkaisu voi olla esimerkiksi oman tuotekokonaisuuden täydentäminen muilla lähetysoikeushankinnoilla.

[39] Tässä ”private value” -termillä tarkoitetaan sitä, että urheilutapahtumien lähetysoikeuksien tarjouskilpailuissa oikeuksien hyödyntämismahdollisuudet ja siten niiden arvo vaihtelee huomattavasti eri toimijoiden kesken. Siten kunkin toimijan ”private value” vaikuttaa olennaisesti tehtävän tarjouksen suuruuteen. Vastakohtana tälle on tarjouskilpailu, jossa kilpailun kohteen hyödyntämismahdollisuudet ovat lähtökohtaisesti kaikille toimijoille samanlaiset (common value). Ilmoittajan toimittamassa selvityksessä on esitetty, että lähetysoikeuden nykyisellä lisenssinhaltijalla ei ole muita toimijoita parempia hyödyntämismahdollisuuksia seuraavalla tarjouskierroksella muun muassa siitä syystä, että ohjelmien katsojamääristä on julkisia tietoja ja kuka tahansa voi tehdä ohjelmien kiinnostavuutta koskevia kuluttajatutkimuksia. Ks. ilmoittajan toimittama selvitys ”MTV / C More – Sports Rights Acquisition”, Copenhagen Economics 21.10.2008, sivu 7. Kilpailuvirasto kuitenkin katsoo, että kunkin toimijan hyödyntämismahdollisuuksiin vaikuttavat merkittävästi myös monet muut seikat.

[40] Ks. tästä esim. Viasat Finland Oy:n lausunto 12.9.2008 ja erityisesti kohdan 3 vastaus: ”koska Suomen kanavamme ja VOD-liiketoiminta on vielä melko pientä, meidän on vaikea oikeuttaa itsemme merkittävien investointien tekemiseen hankkiaksemme urheilutapahtumien lähetysoikeuksia, sillä meidän tulee muuttaa ne tilaajien lukumääräksi suhteellisen lyhyessä ajassa saadaksemme kohtuullisen tuoton investoinnillemme”.

[41] Ks. asiakirja ORH3.[…] Asiakirja kuvaa hyvin sitä tosiasiaa, että oikeuksien arvonmäärityksessä oikeuksilla ei ole niiden hyödyntäjästä riippumatonta ”hintalappua” tai ns. ”common value” -hintaa, vaan toimijat suorittavat omakohtaisen arvonmäärityksen, jossa painottuvat tulevat ansaintamahdollisuudet kokonaisuutena ja kunkin toimijan omat mahdollisuudet luoda oikeuksien ja ennen kaikkea oman tuotekokonaisuutensa avulla lisäarvoa.

[42] Tällainen ”matching right” tai ”right of first refusal” -ehto on voimassa olevassa jääkiekon SM-Liigan lähetysoikeuksia koskevassa sopimuksessa.

[43] Ks. erityisesti SWelcom Oy:n lausunto 3.9.2008, sivu 1 sekä Viasatin lausunto (kanavainformaatio) 12.9.2008, sivu 6.

[44] Ks. erityisesti komission ratkaisut COMP/M.4066 – CVC/SLEC (päätöksen kohta 29) ja COMP/37.214 (päätöksen kohta 23). Lisäksi ks. komission ratkaisu IV/32.150, päätöksen kohta 39, jossa komissio tunnistaa urheilutapahtumien lähetysoikeuksien merkityksen myös mainosmyynnin kannalta.

[45] Esimerkkejä keskittymän lähetysoikeuksien hinnoista: jääkiekon SM-liiga […] euroa (5 vuotta), Formula 1 […] dollaria […], jääkiekon Suomen maajoukkueen ottelut lukuun ottamatta miesten MM-kisoja […] euroa (4 vuotta).

[46] Ks. esim. seuraavat asiakirjat: neuvottelumuistio Kilpailuvirasto / SWelcom Oy 28.8.2008 ja neuvottelumuistio Kilpailuvirasto / Viasat 19.9.2008.

[47] Näistä alallepääsyn esteistä ks. myös komission ratkaisu COMP/M.2876 – Newscorp/Telepiù.

[48] Esimerkiksi vuonna 2008 uudelleen kilpailutetut jääkiekon SM-Liigan lähetysoikeudet myytiin viideksi vuodeksi eteenpäin, tällä hetkellä voimassa olevan Formula 1 -kilpailujen lähetysoikeuksia koskevan sopimuksen pituus on […], jääkiekon Suomen maaotteluja koskevan MTV:n sopimuksen pituus on neljä vuotta ja Champions’ Hockey League -sarjan otteluita koskevan sopimuksen pituus on kolme vuotta.

[49] Ks. yrityskauppailmoituksen sivu 29.

[50] Ks. Veikkausliigan lausunnot 22.7.2008 ja 30.10.2008.

[51] Ks. tästä ilmoittajan toimittaman selvityksen ”MTV / C More – Sports Rights Acquisition”, Copenhagen Economics 21.10.2008, sivu 16.

[52] Ks. ilmoittajan virastolle toimittama esitys ”Förvärv av Capricorn” ja sen dia 30.

[53] Ks. tästä esim. ilmoittajan toimittaman selvityksen ”MTV / C More – Sports Rights Acquisition”, Copenhagen Economics 21.10.2008, sivu 18 sekä TV4 AB:n virastolle neuvottelussa 15.10.2008 pitämän PPT-esityksen dia 29.

[54] Kuten jatkoselvitykseen ryhtymistä koskevassa päätöksessä on todettu, markkinaosapuolet ovat lausunnoissaan katsoneet, että sekä maksullisten että maksuttomien televisiopalveluiden tarjoajat kilpailevat jossain määrin samoja urheilutapahtumia koskevista lähetysoikeuksista.

[55] MTV:n ja Suomen jääkiekkoliiton väliseen lähetysoikeuksia koskevaan sopimukseen eivät kuulu miesten MM-kisojen lähetysoikeudet, jotka kuuluvat edellä todetun mukaisesti niihin tapahtumiin, joiden tulee olla saatavilla maksuttomilla kanavilla.

[56] Finnpanelin tutkimuksen ”Televisiovuosi 2007” mukaan esim. Nelosen vuoden 2007 4. katsotuin ohjelma oli jääkiekon SM-Liigan 3. finaaliottelu

[57] Ks. myös esim. Viasatin lausunto 31.10.2008, joka sisältää listan Viasatin käsityksestä siitä, mitkä ovat tärkeimmät urheilutapahtumat suomalaisille (lukuun ottamatta tapahtumia, joita valtioneuvoston asetuksen nojalla ei saa siirtää näytettäviksi maksullisille televisiokanaville).

[58] Nelonen näyttää SM-Liigan ratkaisuottelut välieräotteluista alkaen.

[59] Viasat näyttää sekä tiistain että keskiviikon otteluita, kun taas YLE näyttää ainoastaan tiistaisin pelattavia otteluita sekä lisäksi loppuottelun.

[60] Ks. Kilpailuviraston oman kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Ks. myös esim. Eurosportin vastaus 4.11.2008: ”For example, in Finland, motorsports and ice hockey are of prime interest to all sports channels”.

[61] Ks. neuvottelumuistio Kilpailuvirasto / SWelcom Oy 28.8.2008, sivu 5 sekä Viasatin lausunto 12.9.2008 (oikeuksien ostoinformaatio), vastaus kysymykseen 5.

[62] Ks. ilmoittajan 7.10.2008 toimittama selvitys, joka sisältää […].

[63] Ks. […].

[64] Periaatteessa […] on mahdollista vastaanottaa myös sellaisilla taajama-alueilla, joilla tällä hetkellä pääasiallinen televisiolähetysten vastaanottotapa on kaapeli-TV. Johtuen kuitenkin rajoitetuista ulkoantennien sijoitusmahdollisuuksista ja sisäantennien toistaiseksi rajallisesta vastaanottokyvystä näillä alueilla ei kuitenkaan Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan ole tapahtunut merkittävää siirtymää kaapeliverkon ja […] asiakkaiden välillä.

[65] Kaapelitelevisio-operaattoreiden toiminta-alueiden hajanaisuutta kuvaa hyvin se, että suurimman operaattorin (SanomaWSOY-konserniin kuuluva Welho) alueella on noin 320 000 kotitaloutta. Suomessa on yhteensä yli 1,3 miljoonaa taloutta, joissa on kaapelitelevisioliittymä. Kaapelitelevisio-operaattoreiden asiakasmääristä ks. http://www.kaapelitelevisio.fi/index.asp?id=412&menupath=412&language=1&klik=1.

[66] Ks. tästä lisäksi neuvottelumuistio Kilpailuvirasto / Tampereen Tietoverkko Oy / Elisa Oyj 22.10.2008, jossa todetaan, että TTV:n näkemyksen mukaan Suomessa ei ole sellaista toimintamallia, jossa kaapelioperaattorit osallistuisivat lähetysoikeuksien hankintaan.

[67] Ks. neuvottelumuistio Kilpailuvirasto / SWelcom Oy 28.8.2008, sivu 3.

[68] Ks. tästä Yleisradio Oy:n lausunto 22.7.2008 ja erityisesti kohdan 23 vastaus: ” YLE pystyy kilpailemaan oikeuksista silloin, kun kilpailija hakee rahoituksen mainostuloilla ko. oikeuksiin. Jos kilpailija perustaa tulonsa korttimyyntiin (maksutelevisioon), niin silloin YLE ei pysty kilpailemaan taloudellisesti”.

[69] Ks. esim. ilmoittajan vastine 29.9.2008 ja sen sivu 16.

[70] Ks. Viasatin selvitys 17.10.2008.

[71] Ks. Swelcomin 22.7.2008 Kilpailuvirastolle toimittama lausunto, s. 8 ja 31–32, YLE:n Kilpailuvirastolle 22.7.2008 toimittama lausunto, s. 10.

[72] Ks. YLE:n Kilpailuvirastolle 22.7.2008 toimittama lausunto, s. 9, Swelcomin 22.7.2008 Kilpailuvirastolle toimittama lausunto, s. 31–32 sekä Swelcomin 3.9.2008 Kilpailuvirastolle toimittama lausunto, s. 3.

[73] Ks. Viasatin Kilpailuvirastolle 28.7.2008 toimittama vastaus kysymykseen nro 14.

[74] Ks. Swelcomin 3.9.2008 Kilpailuvirastolle toimittama lausunto, s. 16.

[75] Ks. Kilpailuviraston 21.10.2008 lähettämä sähköposti studioiden aggregoiduista vastauksista.

[76] Ks. asiakirja PTA 36 […].

[77] Ks. ilmoittajan vastaus 1.10.2008 Kilpailuviraston selvityspyyntöön ja sen liitteet 3 ja 4 sekä Kilpailuviraston MTV:n tiloissa suorittaman tarkastuksen yhteydessä kopioima asiakirja ORH 7.

[78] Ks. Swelcomin 22.7.2008 Kilpailuvirastolle toimittama lausunto, s. 37–38, 46–47 sekä Swelcomin 3.9.2008 Kilpailuvirastolle toimittama lausunto, s. 6 ja 11, YLE:n Kilpailuvirastolle 22.7.2008 toimittama lausunto, s. 8 ja 12.

[79] Ks. YLE:n Kilpailuvirastolle 22.7.2008 toimittama lausunto, s. 4, SWelcomin 22.7.2008 päivätty lausunto s. 38–40 ja SWelcomin Kilpailuvirastolle 3.9.2008 toimittama lausunto s. 4 sekä Viasatin 12.9.2008 päivätty, oikeuksien ostoa koskeva lausunto s.6–7.

[80] Ks. Kilpailuviraston MTV:n tiloissa suorittaman tarkastuksen yhteydessä kopioitu asiakirja ORH 7.

[81] Ks. Förvärv av Capricorn, s. 30.

[82] Ks. YLE:n Kilpailuvirastolle 22.7.2008 toimittama lausunto, s. 4.

[83] Ks. Nelosen Kilpailuvirastolle 13.11.2008 toimittama laskelma.

[84] Ks. ilmoittajan vastaus 1.10.2008 Kilpailuviraston selvityspyyntöön ja sen liite 3.

[85] Ks. Swelcomin 3.9.2008 Kilpailuvirastolle toimittama lausunto, s. 19.

[86] Ks. ilmoittajan virastolle toimittama esitys ”Förvärv av Capricorn” ja sen dia 69.

[87] Ks. ilmoittajan 20.11.2008 ja 21.11.2008 Kilpailuvirastolle lähettämät sähköpostiviestit.

[88] Ks. tästä asiakirja ORH1. Asiakirjan sisältämä sähköposti kuvaa kanavapakettien markkinointitapaa.

[89] Ks. asiakirja ORH3. Asiakirja sisältää MTV:n sisäistä sähköpostiviestintää.

[90] Ks. esim. seuraavat asiakirjat: [..].

[91] Ks. ilmoittajan selvitys 29.9.2008, sivu 9.

[92] Ks. komission ratkaisu COMP/C.2–38.287 – Telenor / Canal+ / Canal Digital.

[93] Ks. tästä […].

[94] Ks. liikenne- ja viestintäminiseriön lausunto 30.7.2008 ja Finnpanelin tutkimus ”Televisiovuosi 2007”.

[95] Ks. asiakirja PTA25. Arvio on esitetty 5.6.2008.

[96] Ks. asiakirja PTA25. Ks. lisäksi ilmoittajan toimittaman selvityksen ”MTV / C More – Sports Rights Acquisition” alaviite 6, jonka mukaan MTV:n tilaajamäärä [400 000–500 000] ja C Moren [100 000–150 000] taloutta.

[97] Keskittymän osuus sellaisten kanavapakettien tilauksista, joissa on useampien eri yritysten kanavia on laskettu käyttäen suhdelukuna keskittymän kanavien tukkuhintoja suhteessa paketin muiden kanavien tukkuhintoihin.

[98] Ks. Viasatin lausunto 24.11.2008.

[99] Ks. liikenne- ja viestintäministeriön lausunto 30.7.2008. Ks. myös liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 5/2008 ”Television kehitysnäkymät Suomessa”, sivu 85: ” Tilaajien määrä kasvoi vuoden 2005 reilusta 200 000:sta noin 300 000 tilaajaan vuonna 2006 ja siitä edelleen noin 600 000 tilaajaan vuonna 2007. Tästä määrästä n. 300 000 on Canal Digitalilla, yli 200 000 Plus-TV:llä, 100 tuhatta MTV3:n kaapelipaketilla ja joitain kymmeniä tuhansia Viasatilla ja muilla maksu-TV -operaattoreilla”. Julkaisu on saatavilla Internet-osoitteesta http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisut/sarja.

[100] Ks. asiakirja ORH8. […].

[101] Ks. neuvottelumuistio Kilpailuvirasto / SWelcom Oy 28.8.2008.

[102] Ks. ilmoittajan vastineen 29.9.2008 sivu 21.

[103] Ks. yrityskauppailmoituksen liite 7.1.3

[104] Ks. Finnpanelin tutkimus ”Televisiovuosi 2007”.

[105] […]

[106] Ks. esim. seuraavat: asiakirja PTA4 (”Maksutv:n elokuun Juniori-kampanja”); asiakirja PTA11 (Toimintasuunnitelma 2007, ”Free-tv kanavien tuki maksu-tv kanaville, katsojien siirtäminen maksaviksi asiakkaiksi”).

[107] Ks. ”Förvärv av Capricorn” ja erityisesti esityksen dia numero 38. Kyseessä on TV4 AB:n sisäinen […] (ks. sähköposti ilmoittajalta 31.7.2008).

[108] Ks. ilmoittajan vastaus 1.10.2008 Kilpailuviraston selvityspyyntöön ja sen liite 3.

[109] Ks. ilmoittajan 7.10.2008 toimittaman strategia-asiakirjan kohdasta ”Priorities/actions 2008–2010”: ”Continue exploiting MTV3’s and Subtv’s leading market position in free-TV to convert viewers into customers”.

[110] Ks. SWelcom Oy:n lausunto 3.9.2008, sivu 21 sekä Viasatin lausunto 12.9.2008 (oikeuksien ostoa koskeva informaatio), vastaus kysymykseen 7.

[111] Ks. Sanoma Entertainment Oy:n lausunto 14.11.2008.

[112] Ks. ilmoittajan vastine 22.10.2008 sivu 6.

[113] Lähde: Sanoma Entertainment Oy:n antamat tiedot Internet-osoitteessa http://www.sanomaentertainment.com/liiketoiminta/welho.

[114] Lähde: Tilastokeskuksen tiedote Internet-sivulla http://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/v2008/tiedote_012_2008–05-30.html.

[115] Ks. liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 5/2008 ”Television kehitysnäkymät Suomessa”, sivu 91. Julkaisu on saatavilla Internet-osoitteesta http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisut/sarja.

[116] […]

[117] Ks. esim. TV4 AB:n Kilpailuvirastolle neuvottelussa 15.10.2008 pitämän PPT-esityksen dia 28.

[118] Ks. ilmoittajan vastine ”MTV / C More – Sports Rights Acquisition”, sivu 11.

[119] Ks. ilmoittajan vastineen 29.9.2008 sivu 20.

[120] Ks. muistio Kilpailuviraston ja Viasatin välisestä neuvottelusta 19.9.2008.

[121] Ks. TV4 AB:n Kilpailuvirastolle neuvottelussa 15.10.2008 antaman PPT-esityksen dia 28.

[122] Ks. PlusTV:n vastaukset 12.11.2008 ja 13.11.2008.

[123] Tästä ks. myös liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 5/2008 ”Television kehitysnäkymät Suomessa”, sivu 86: ” Ratkaiseva tekijä nopeassa kasvussa oli maksu-TV kanavien aloitus terrestriaaliverkossa”. Julkaisu on saatavilla Internet-osoitteesta http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisut/sarja.

[124] Kilpailuvirasto katsoo, että järjestelyn kilpailuvaikutuksia arvioitaessa ei voida ottaa huomioon mahdollisia muutoksia maanpäällisen verkon ohjelmistotoimilupien osalta, koska lupaharkinnan lopputuloksista ei ole saatavilla etukäteistietoa.

[125] Ks. tästä esim. yrityskauppailmoituksen sivu 16.

[126] Ks. asiakirja PTA3, joka on MTV:n kuluttajapalvelut ja uudet liiketoiminnat -johtoryhmän kokouspöytäkirja.

[127] Keskittymän osapuolten tuotteiden tärkeydestä operaattoreille ks. neuvottelumuistio Kilpailuvirasto / Tampereen Tietoverkko Oy / Elisa Oyj 22.10.2008 sekä neuvottelumuistio Kilpailuvirasto / DNA Oy 20.10.2008.

[128] Ks. komission päätökset IV/M.1439 – Telia/Telenor ja COMP/C.2–38.287 – Telenor / Canal+ / Canal Digital.

[129] Ks. http://www.sanomaentertainment.com/liiketoiminta/welho. Eri operaattoreiden kaapelitelevisioliittymien määrästä ks. http://www.kaapelitelevisio.fi/index.asp?id=412&menupath=412&language=1&klik=2.

[130] Ks. Kilpailuviraston tarkastuksen yhteydessä kopioima asiakirja ORH15. Kyseessä on […].

[131] Ks. Sanoma Entertainment Oy:n lausunto 23.10.2008.

[132] IPTV on Internet-protokollan käyttöön perustuva teknologia, jota käytetään televisio-ohjelmien jakeluun.

[133] Ks. yrityskauppailmoituksen sivu 28.

[134] Ks. neuvottelumuistio Kilpailuvirasto / DNA Oy 20.10.2008 sekä neuvottelumuistio Kilpailuvirasto / Tampereen Tietoverkko Oy / Elisa Oyj 22.10.2008.

[135] IPTV:n merkityksestä lähitulevaisuudessa ks. myös liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 5/2008 ”Television kehitysnäkymät Suomessa”, sivu 90: ”Investoinneista huolimatta IPTV:n osuus pysyy vielä lähivuosina alhaisena. IPTV ei myöskään ole kilpailukykyinen jo kaapeli-TV:n piirissä oleville kotitalouksille, jollei sitä saada myytyä nopean laajakaistayhteyden varjolla”. Julkaisu on saatavilla Internet-osoitteesta http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisut/sarja.

[136] MTV nosti kaapeliverkossa jaeltavan kanavapakettinsa hintaa alkuvuodesta 2008 samalla, kun jakeluun lisättiin kanavia. Hinnankorotuksista huolimatta MTV:n maksullisten televisiopalveluiden asiakasmäärät ovat kasvaneet jatkuvasti siitä lähtien, kun MTV aloitti kanavapakettinsa tarjonnan 1.11.2006.