Jatkoselvitykseen ryhtyminen yritysjärjestelyssä

Päivämäärä

8.8.2008

Diaarinumero

579/81/2008

Osapuolet

TV4 AB / C More Group AB

Asian vireilletulo

TV4 AB (”TV4”) on ilmoittanut 8.7.2008 Kilpailuvirastolle kilpailunrajoituslain 3 a luvun yrityskauppavalvontaa koskevien säännösten mukaisesti järjestelyn, jossa se hankkii määräysvallan C More Group AB:ssa (”C More”).

Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta

TV4 on pohjoismainen Bonnier-konserniin kuuluva mediayritys. TV4-konserniin kuuluu ruotsalainen televisiokanava TV4 sekä useita peruskaapelikanavia. Suomessa Bonnier-konserniin kuuluu muun muassa MTV Oy (”MTV”). MTV:llä on vapaasti vastaanotettavat MTV3- ja Sub-televisiokanavat sekä maksulliset kanavat MTV3 MAX, MTV3 Fakta, Sub leffa, Sub Juniori, MTV3 AVA, MTV3 Sarja ja MTV3 Scifi. TV4 ja MTV ovat yleiskanavia, joiden sisältö kattaa ruotsalaisen ja suomalaisen draaman, kevyen viihteen, uutiset sekä ajankohtaisohjelmat. Lisäksi MTV-konserni omistaa 74 % Suomen Uutisradio Oy:n (Radio Nova) osakkeista ja 17,55 % Suomen Urheilutelevisio Oy:n osakkeista.

C More on itsenäinen mediatoimija, joka tarjoaa maksutelevisiopalveluja Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa. C More on jakeluteistä riippumaton yhtiö, jonka lähetyksiä välitetään kaapeliverkon, satelliitin, maanpäällisen digiverkon ja IPTV:n kautta. C Morella on kahdeksan kanavaa, jotka tarjoavat urheilua, elokuvia sekä sarjoja Canal+:n brandin alla: First, Hits, Action, Drama, Comedy, Sport 1, Sport 2 ja Sport Extra. Lisäksi C More tarjoaa High Definition-kanavat Film HD ja Sport HD.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Tässä päätöksessä esitetyt Kilpailuviraston kannanotot ovat alustavia, eivätkä ne myöskään muodosta tyhjentävää luetteloa mahdollisista kilpailuongelmista.

Yritysjärjestely

Bonnier-konsernin yhteenlaskettu maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2007 oli noin [3–4][1] miljardia euroa, josta noin [200–400] miljoonaa euroa kertyi Suomesta. C Moren liikevaihto vuonna 2007 oli noin [100–300] miljoonaa euroa, ja siitä noin [20–40] miljoonaa euroa kertyi Suomesta. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.

Relevantit markkinat

Ilmoittajan mukaan yrityskaupan kannalta relevantit markkinat ovat 1) lähetysoikeuksien hankintojen markkina, 2) premium maksu-TV-palvelujen tarjontamarkkina sekä 3) peruskaapelikanavien tarjontamarkkina.

Lähetysoikeuksien hankintojen markkina

Lähetysoikeuksien hankintojen markkinalla voidaan erotella kaksi erillistä markkinasegmenttiä: 1) elokuvien ja televisiosarjojen lähetysoikeuksien hankintamarkkina ja 2) urheiluoikeuksien hankintamarkkina.

1) Elokuvien ja televisiosarjojen lähetysoikeuksien hankintamarkkina

Elokuvien ja televisiosarjojen hankintamarkkinan osalta ilmoittaja on viitannut Euroopan komission ratkaisukäytäntöön, jonka mukaan maksutelevisiopalveluita varten hankittava elokuvasisältö muodostaa kilpailuoikeudellisesti omat relevantit hyödykemarkkinansa erotuksena maksuttomia televisiopalveluita varten hankittavien elokuvaoikeuksien markkinoista. Edelleen ilmoittajan mukaan komissio on todennut markkinan jakautuvan esitysajankohtiin perustuen seuraaviin segmentteihin: i) pay-per-view (”PPV”), ii) ensimmäinen maksutelevision lähetysajankohta (”first window”) ja iii) toinen maksutelevision lähetysajankohta (”second window”). Näiden esitysajankohtien jälkeen elokuva tulee ilmoittajan mukaan lähetettäväksi maksuttomassa TV:ssä, jonka jälkeen se päätyy arkistoon ja siitä jälleen maksu-TV:n ja maksuttoman TV:n markkinoille. Ilmoittajan mukaan sama lähetysajankohtiin perustuva jako soveltuu myös TV-sarjoihin. Ilmoittajan antamien tietojen mukaan yleensä kuluu puolesta vuodesta vuoteen, ennen kuin ensimmäistä kertaa maksu-TV:ssä esitetty sarja esitetään maksuttomassa TV:ssä.

Viraston saamissa lausunnoissa ilmoittajan esittämä markkinoiden jaottelu aikaikkunoihin on kyseenalaistettu Suomen markkinoiden osalta. Lausuntojen mukaan Suomen markkinoille ei ole erikseen ostettavissa yhtä tiettyä tuotantoa koskevia lähetysoikeuksia. Sen sijaan lisenssisopimus koostuu lausuntojen mukaan usean eri tuotannon lähetysoikeuksista, jotka kuuluvat eri aikaikkunoihin. Tähän viitaten lausunnoissa on todettu maksullisten ja maksuttomien televisiopalveluiden tarjoajien kilpailevan samasta ohjelmasisällöstä. Lisäksi lausunnoissa tuodaan ilmoittajan jaottelua vastaan puhuvana seikkana esille, että studioilla myynnistä tietylle alueelle vastaa yksi ja sama myyntitiimi. Ilmoittajan näkemyksen mukaan studioilla on yleensä erilliset myyntiorganisaatiot vastaamassa eri sisältöjen myymisestä tietylle alueelle.

Sekä ilmoittajan että markkinaosapuolten antamien tietojen mukaan markkinat ovat maantieteelliseltä laajuudeltaan kansalliset.

2) Urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankintamarkkina

Ilmoittaja on antanut myös tietoja urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankinnan markkinoista. Ilmoittajan mukaan markkinan toimintalogiikka on monimutkainen. Ilmoittajan mukaan osa oikeuksista tarjotaan suoraan ilman tarjouskilpailuprosessia ja osa, varsinkin tärkeimmät oikeudet, huutokaupataan tarjouskilpailun kautta. Ilmoittajan mukaan tällaisia tarjouskilpailuja järjestetään usein ja jokaisen yksittäisen sopimuksen arvo on hyvin suuri. Ilmoittajan mukaan maksutelevisiopalveluiden ja maksuttomien televisiopalveluiden tarjoajat kilpailevat samoilla markkinoilla.

Kilpailuvirastolle esitetyissä lausunnoissa on tuotu esiin urheilutapahtumien lähetyspalveluiden markkinoista jossain määrin ilmoittajan antamista tiedoista poikkeavia näkemyksiä. Lausunnoissa on esitetty näkemyksiä, että markkina tulisi jakaa erikseen koskien 1) kotimaisia, 2) ulkomaisia ja 3) suuria kansainvälisiä urheilutapahtumia. Esitetyt näkemykset perustuvat komission ratkaisukäytäntöön sekä poikkeavuuksiin kotimaisten ja ulkomaisten tapahtumien lähetysoikeuksien hintatasossa, markkinoiden erilaiseen kilpailuasetelmaan sekä tapahtumien eriytyneisiin yleisöihin. Lausunnoissa on myös todettu urheilutapahtumien lähettämisoikeuksia hankittavan laji- ja tapahtumakohtaisesti. Toisaalta markkinaosapuolet näyttävät olevan yhtä mieltä siitä, että sekä maksullisten että maksuttomien televisiopalveluiden tarjoajat kilpailevat samoista urheilutapahtumia koskevista lähetysoikeuksista.

Alustavan tarkastelun perusteella ei ole selvää, kuinka kilpailuoikeudellisesti relevantteja hyödykemarkkinoita tulee urheilutapahtumien lähetysoikeuksien osalta tarkastella: 1) urheilutapahtumia koskevat lähetysoikeudet kokonaisuudessaan, vaiko 2) urheilutapahtumat jaoteltuna jollakin tavalla kotimaisuuden, ulkomaisuuden, kansainvälisyyden taikka tapahtuman kiinnostavuuden mukaan.

Sekä ilmoittajan että markkinaosapuolten antamien tietojen mukaan markkinat ovat maantieteelliseltä laajuudeltaan kansalliset.

Ottaen huomioon osapuolten toiminta markkinoilla sekä markkinoiden määrittelystä edellä esitetty, Kilpailuvirasto katsoo, että lähetysoikeuksien hankinnan relevanteista markkinoista sekä urheiluoikeuksien että elokuvien ja TV-sarjojen osalta on tehtävä tarkempi selvitys.

Premium-maksu-TV-palvelujen ja peruskaapelikanavien tarjontamarkkina

Ilmoittajan mukaan maksu-TV ja maksuton TV kuuluvat erillisille relevanteille markkinoille muun muassa siitä syystä, että maksu-TV rahoitetaan pääasiassa tilauksilla ja maksuton TV mainoksilla, tv-maksuilla tai valtion avustuksilla. Mainosrahoitteisessa televisiotoiminnassa katsojamäärä ja mainostulot ovat tärkein asia, kun taas maksu-TV-toiminnassa tärkein asia on ohjelmien valinta kohderyhmien kiinnostuksen mukaan sekä tilauksien määrä. Ilmoittaja viittaa komission päätöskäytäntöön, jossa on katsottu, että maksu-TV-markkinat ovat erilliset markkinat erottamatta maanpäällisiä lähetyksiä, satelliitti- tai kaapeliverkkoa tai muitakaan lähetystapoja.[2]

Ilmoittaja perustelee Kilpailuvirastolle esittämäänsä relevanttien markkinoiden jaottelua premium-maksu-TV-kanaviin ja peruskaapelikanaviin muun muassa kanavien erilaisella sisällöllä ja hinnoilla sekä sillä, että peruskaapelikanavia rahoitetaan tilausmaksujen lisäksi mainostuloilla. Ilmoittajan mukaan premium-maksu-TV-kanavat ja peruskaapelikanavat eivät myöskään ole maksu-TV-operaattoreiden tai kuluttajien kannalta tosiaan korvaavia.

Markkinaosapuolten Kilpailuvirastolle antamissa lausunnoissa on esitetty, että maksullisten televisiopalveluiden markkinoita ei tulisi jakaa erikseen nk. premium- ja peruskanaviin. Useiden lausunnonantajien mielestä kaikki maksutelevisiopalvelut kuuluvat samalle relevantille hyödykemarkkinalle perustuen muun muassa kysynnän korvaavuuteen. Tämä kysynnän korvaavuus johtuu lausuntojen mukaan ennen kaikkea eri kanavapakettien sisällön samankaltaisuudesta. Lisäksi lausunnonantajien mukaan ilmoittajan jaottelun mukaisissa palveluissa on yhtäläisyyksiä muun muassa ohjelmistokustannusten, ansaintalogiikan ja tuotetarjonnan erilaistamisen (paketoinnin) osalta.

Alustavan tarkastelun perusteella ei voida sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että kaupan kilpailuvaikutuksia tarkasteltaessa maksullisten televisiopalveluiden markkinalla relevantteina hyödykemarkkinoina on pidettävä maksullisten televisiopalveluiden markkinoita ilman erottelua premium- ja peruskanaviin. Ilmoittajan tekemä jaottelu premium- ja peruskanaviin näyttäisi perustuvan lähinnä kanavilla esitettävien ohjelmien arvoon lähetysoikeuksien hankinnan markkinoilla, kun taas kilpailuoikeudellisesti relevantteja hyödykemarkkinoita määriteltäessä huomiota on ennen kaikkea kiinnitettävä eri tuotteiden väliseen kysynnän ja tarjonnan korvaavuuteen.

Kilpailuviraston tekemien selvitysten yhteydessä ei toistaiseksi ole saatu selkeää näyttöä siitä, että ilmoittajan jaottelemat premium- ja perusluonteiset maksulliset televisiopalvelut eivät olisi siinä määrin toisiaan korvaavia, etteikö niiden voitaisi kilpailuoikeudellisesti katsoa kuuluvan samalle relevantille hyödykemarkkinalle. Näin asia on erityisesti tarkasteltaessa markkinoita palveluita ostavan kuluttajan näkökulmasta. Asiassa ei ole esitetty selvää näyttöä tai selvitystä siitä, että palveluita ostava kuluttaja tekisi ostopäätöksensä perustuen nimenomaisesti siihen, tarjoaako jokin palveluntarjoaja premium- tai perussisältöä.

Vaikka premium- ja peruskanavien tarjonta maksullisessa televisiotoiminnassa olisi liiketoimintamalleiltaan erilaista toimintaa, ei ainoastaan tämän perusteella voida tehdä johtopäätöstä näiden kuulumisesta eri relevanteille hyödykemarkkinoille. Markkinamäärittelyssä huomiota on erityisesti kiinnitettävä eri palveluiden keskinäiseen korvaavuuteen. Alustavien selvitysten perusteella näyttää siltä, että kuluttajat saattavat pitää eri toimintaperiaatteita noudattavien toimijoiden palveluita toisiaan korvaavina. Tätä näkemystä tukevat viraston saamat markkinaosapuolten lausunnot siitä, että eri maksutelevisiopaketit kilpailevat pääosin samoista asiakkaista riippumatta siitä, kumpaan ilmoittajan määrittelemään kategoriaan paketit kuuluvat.

Viraston markkinaosapuolilta saamien tietojen perusteella erilaisilla liiketoimintamalleilla toteutetut maksutelevisiopalvelut kuuluvat samalle kilpailuoikeudellisesti relevantille hyödykemarkkinalle myös tarjonnan korvaavuuden näkökulmasta. Viraston saamien tietojen mukaan eri konsepteilla toimivat yritykset voisivat kohtuullisin kustannuksin lyhyellä aikavälillä tulla kilpailemaan samoista asiakkaista. Näin on markkinaosapuolten mukaan myös tapahtunut ainakin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa jopa niin, että aikaisemmin pelkästään ilmaisia kanavia tarjonneet yritykset ovat alkaneet tarjota maksutelevisiopalveluita. Esitettyjä näkemyksiä puoltaa ainakin se, että ohjelmaoikeudet kilpailutetaan säännöllisin väliajoin.

Myös Euroopan komissio on useassa yrityskaupparatkaisussaan[3] joutunut ottamaan kantaa relevanttien hyödykemarkkinoiden määrittelyyn. Näissä ratkaisuissa loppukäyttäjätarjonnan relevantit hyödykemarkkinat on määritelty siten, että maksulliset televisiopalvelut muodostavat kokonaisuudessaan yhdet omat relevantit hyödykemarkkinansa, eikä eri palveluntarjoajien tuotteita ole jaettu eri relevanteille markkinoille sen mukaan, mitä sisältöä kanavilla tarjotaan.

Maksutelevisiopalveluiden markkinaan kuuluu lisäksi maksutelevisio-ohjelmien ja -kanavapakettien tarjonta niiden tuottajalta televisio-operaattoreille, jotka jakelevat ohjelmia kuluttajille. Kyseessä on siten ylätason markkina suhteessa palveluiden ja ohjelmien loppukäyttäjätarjonnan markkinaan. Tällä ylätasolla kysyntä on niin sanottua johdettua kysyntää, eli se on riippuvainen kuluttajien preferensseistä. Viraston saamien tietojen perusteella jakelijoina toimivien operaattoreiden intresseissä on saada tuoteskaalaansa mahdollisimman laajasti eri palveluntarjoajien ohjelmistoja, jotta kuluttajilla olisi mahdollisimman laaja palveluvalikoima käytössään.

Sekä ilmoittajan että markkinaosapuolten antamien tietojen mukaan markkinat ovat maantieteelliseltä laajuudeltaan kansalliset.

Ottaen huomioon osapuolten toiminta markkinoilla sekä markkinoiden määrittelystä edellä esitetty, Kilpailuvirasto katsoo, että maksutelevisiopalveluiden tarjonnan relevanteista markkinoista on tehtävä tarkempi selvitys.

Televisiomainonnan markkina

Ilmoittaja on lisäksi antanut tietoja televisiomainonnan markkinoista. Ilmoittajan käsityksen mukaan televisiomainonta kilpailee muiden medioiden kanssa mainostajista. Tällaisia muita medioita ovat ilmoittajan mukaan esimerkiksi aikakauslehdet ja sanomalehdet.

Asiassa ei ole esitetty selkeää näyttöä siitä, etteikö televisiossa esitettävä mainonta voisi muodostaa omia kilpailuoikeudellisesti relevantteja hyödykemarkkinoita. Markkinaosapuolten antamissa lausunnoissa on esitetty näkemyksiä, jonka mukaan muilla mainonnan muodoilla ei olisi mahdollista korvata televisiomainontaa. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, etteivätkö eri mainonnan muodot olisi pikemminkin toisiaan täydentäviä kuin toisiaan korvaavia.

Sekä ilmoittajan että markkinaosapuolten antamien tietojen mukaan markkinat ovat maantieteelliseltä laajuudeltaan kansalliset.

Ottaen huomioon edellä esitetty ja MTV:n asema televisiomainonnan markkinoilla, Kilpailuvirasto katsoo, että televisiomainonnan markkinoista on tehtävä tarkempi selvitys.

Osapuolten toiminta markkinoilla ja markkinoiden koko

Ilmoittajan mukaan premium-maksu-TV-markkinalla toimii osapuolista vain C More. MTV toimii ilmoittajan mukaan vain peruskaapelikanavamarkkinalla. Osapuolilla ei ilmoittajan mukaan ole näillä markkinoilla päällekkäistä toimintaa.

Ilmoittajan mukaan premium-maksu-TV-markkinoiden arvo vuonna 2007 oli noin 29 miljoonaa euroa ja peruskaapelikanavien markkinoiden arvo puolestaan 58 miljoonaa euroa. C Moren markkinaosuus vuonna 2007 premium-maksu-TV:n markkinoilla oli ilmoittajan mukaan noin [70–90] prosenttia, kun taas MTV:n markkinaosuus peruskaapelikanavien markkinoilla vuonna 2007 oli ilmoittajan mukaan noin [20–40] prosenttia.

Kilpailuviraston pyynnöstä ilmoittaja on toimittanut markkinatietoja myös maksu-TV-markkinoista, johon sisältyvät sekä premium- että peruskaapelikanavat. Ilmoittajan mukaan näiden markkinoiden arvo Suomessa vuonna 2007 oli 87 miljoonaa euroa. Sekä MTV että C More toimivat tällä markkinalla. Vuonna 2007 C Moren markkinaosuus liikevaihdolla mitattuna oli ilmoittajan mukaan noin [25–35] prosenttia ja MTV:n noin [15–25] prosenttia. Liikenne- ja viestintäministeriöltä saatujen tietojen mukaan osapuolten tilaajamäärissä lasketut markkinaosuudet maksutelevisiopalveluiden markkinoilla vuonna 2007 olivat seuraavat: MTV 55–60 prosenttia ja C More 25–30 prosenttia.

Sekä MTV että C More toimivat lähetysoikeuksien hankintamarkkinoilla. Osapuolten toiminnoissa on ilmoittajan mukaan päällekkäisyyttä kuitenkin vain seuraavien markkinasegmenttien osalta: (i) urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankinta ja (ii) arkistoelokuvien ja televisiosarjojen lähetysoikeuksien hankinta. Ilmoittajan mukaan urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankinnan markkinoiden arvo vuonna 2007 oli 35 miljoonaa euroa, josta MTV:n markkinaosuus oli [20–40] prosenttia ja C Moren [10–30] prosenttia. Arkistoelokuvien ja televisiosarjojen lähetysoikeuksien hankinnan markkinoiden arvo ilmoittajan mukaan vuonna 2007 oli 80–90 miljoonaa euroa, josta MTV:n osuus ilmoittajan mukaan oli [20–40] prosenttia ja C Moren [1–10] prosenttia.

Ilmoittaja on Kilpailuviraston pyynnöstä antanut tietoja myös TV-mainonnan markkinoista. Ilmoittajan mukaan mainosajan myynnin arvo vuonna 2007 oli [250–270] miljoonaa euroa ja MTV:n osuus näistä markkinoista noin [60–70] prosenttia. Ilmoittajan mukaan C Moren toiminta näillä markkinoilla rajoittui lähinnä erilaisten urheilutapahtumien yhteydessä toteutettuun sponsorointiin.

Kuten edellä on todettu, Kilpailuvirastolle on tehtyjen selvitysten yhteydesssä esitetty väitteitä siitä, että ilmoittajan tekemä kilpailuoikeudellisesti relevanttien tuotemarkkinoiden määrittely olisi virheellinen ainakin siltä osin, kuin maksutelevisiopalveluiden markkinat on jaoteltu premium- ja perustyyppisten palveluiden osalta erillisiksi relevanteiksi markkinoiksi. Markkinaosapuolet ovat katsoneet, että tällainen jaottelu ei ole tarkoituksenmukainen keskittymän kilpailuvaikutuksien arvioimiseksi. Lisäksi lausunnonantajat ovat esittäneet ilmoittajan esittämästä poikkeavia näkemyksiä myös liittyen lähetysoikeuksien hankinnan markkinoihin ja televisiomainonnan markkinoihin. Tämä huomioon ottaen Kilpailuvirasto katsoo, että osapuolten toiminnasta markkinoilla on tehtävä tarkempi selvitys.

Yrityskaupan kilpailuvaikutusten alustava arviointi

Yrityskaupan osapuolilla on päällekkäisiä toimintoja lähetysoikeuksien hankintamarkkinoilla. Keskittymän markkinaosuudet ja markkina-asema riippuvat siitä, miten relevantit hyödykemarkkinat tulee määritellä. Alustavan tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että keskittymän asema lähetysoikeuksien markkinoilla vahvistuu suhteessa muihin ohjelmaoikeuksia hankkiviin yrityksiin. Näin on erityisesti urheilutapahtumien lähetysoikeuksien hankinnan osalta.

Vastaavasti keskittymän aseman arviointi maksutelevisiopalveluiden markkinoilla kytkeytyy kysymykseen relevanttien hyödykemarkkinoiden määrittelystä, josta ilmoittajalla ja lausuntoja antaneilla markkinaosapuolilla on ollut eri näkemys. Mikäli maksullisten televisiopalveluiden markkinaa ei kilpailuoikeudellisesti relevanttien markkinoiden osalta tulisi jaotella erikseen premium- ja perussisällön markkinoihin, keskittymän asema vahvistuu huomattavasti näillä markkinoilla.

Kilpailuvirastolle annetuissa lausunnoissa on esitetty, että keskittymälle syntyisi saamiensa mittakaavaetujen myötä mahdollisuus estää tehokasta kilpailua ja kontrolloida hintoja lähetysoikeuksien hankintamarkkinoilla. Keskittymän vahvistuminen olisi lausuntojen mukaan omiaan lisäämään sen markkinavoimaa suhteessa muihin ohjelmaoikeuksia hankkiviin yrityksiin. Tätä markkinavoimaa olisi omiaan lisäämään myös keskittymän vahva asema maksutelevisiopalveluiden loppukäyttäjämarkkinoilla.

Alustavan tarkastelun perusteella vaikuttaa myös siltä, että keskittymälle mahdollisesti maksutelevisiopalveluiden markkinoilla muodostuva vahva asema saattaa vahvistaa keskittymän markkinavoimaa suhteessa ohjelmia jakeleviin operaattoreihin. Koska jakeluoperaattoreiden kysyntä tällä markkinalla on johdettua, televisiopalveluiden tuottajan asema suhteessa jakeluoperaattoreihin on riippuvainen loppukäyttäjien kysymistä palveluista.

Televisiomainonnan markkinoilla MTV:llä on vahva asema. Alustavan tarkastelun perusteella keskittymän asema myös näillä markkinoilla voi vahvistua entisestään muun muassa sen perusteella, että keskittymällä on entistä parempi mahdollisuus hankkia houkuttelevampia ohjelmasisältöjä ja näin tarjota parempia kontakteja mainostajille. Viraston markkinaosapuolilta saamat lausunnot tukevat tätä näkemystä. Myös televisiomainonnan markkinoilla keskittymän aseman lopullinen arviointi on sidoksissa siihen, kuinka kilpailuoikeudellisesti relevantit hyödykemarkkinat tulee määritellä.

Markkinat, joilla keskittymä toimii, ovat läheisessä riippuvuussuhteessa toisiinsa. Edellä on esitetty alustavia näkemyksiä mahdollisista kilpailuvaikutuksista liittyen markkinoiden keskinäiseen riippuvuussuhteeseen. Kilpailuvirastolle annetuissa lausunnoissa myös useat markkinaosapuolet ovat ilmaisseet huolensa markkinoiden riippuvuussuhteen synnyttämän yhteisvaikutuksen myötä keskittymälle mahdollisesti syntyvästä markkinavoimasta.

Johtopäätös

Alustavan tarkastelun perusteella keskittymän asema saattaa vahvistua usealla markkinalla. Niin ikään alustavan tarkastelun perusteella markkinoiden läheinen riippuvuussuhde on mahdollisesti omiaan edelleen vahvistamaan keskittymän asemaa. Lisäksi on tarpeen tehdä tarkempia selvityksiä liittyen kilpailuoikeudellisesti relevanttien markkinoiden määrittelyyn usealla eri markkinalla, joihin yrityskauppa vaikuttaa. Asiassa on aiheellista tutkia keskittymän kilpailuvaikutuksia yksityiskohtaisesti jatkokäsittelyssä.

Ratkaisu

Kilpailuvirasto ryhtyy asiassa jatkoselvitykseen, jossa tutkitaan, johtaako käsiteltävänä oleva yrityskauppa kilpailunrajoituslain 11 d §:ssä tarkoitettuun sellaisen määräävän markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.

Sovelletut säännökset

Kilpailunrajoituslaki (303/1998, 318/2004) 11, 11 a, 11 b, 11 e §.

Muutoksenhaku

Kilpailunrajoituslain 21 §:n perusteella tähän Kilpailuviraston päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.


[1] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tieto/tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.

[2] Esim. IV/M.410 – Kirch/Richmond/Telepiú, IV/M.469 – MSG Media Service, COMP/M.1574 – Kirch/Mediaset ja COMP/JV.37 – B SKY B/Kirch Pay TV.

[3] Ks. komission ratkaisut IV/M.469 – MSG Media Service, COMP/JV.37 – B Sky B / Kirch Pay TV, COMP/M.2050 – VIVENDI / CANAL+ / SEAGRAM ja COMP/M. 4504 – SFR/Télé 2 France.