Asian vireilletulo
Gebr. Knauf Verwaltungsgesellschaft KG (Knauf) on 26.9.2003 ilmoittanut Kilpailuvirastolle kilpailunrajoituslain 3 a luvun yrityskauppavalvontaa koskevien säännösten mukaisesti yritysjärjestelyn, jossa se hankkii Wani Industrier AS:n kipsilevyliiketoiminnan (kohde).
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
Knauf on Alfons ja Karl Knaufin perheiden omistama yhtiö, joka harjoittaa rakennusmateriaalien valmistusta. Kipsilevyjen lisäksi Knauf valmistaa järjestelmätoimittajana metallirankoja, saumausaineita, liimoja, kittejä sekä ohuttasoitteita. Knauf toimittaa myös muita rakennusmateriaaleja kuten esimerkiksi kuivalaastia, lasikuitupohjaisia eristemateriaaleja, vuorivillaa ja savitiiliä. Tanskalainen Danogips AS on Knaufin kokonaan omistama tytäryhtiö, joka valmistaa ja myy kipsilevyjä, kipsipohjaisia tuotteita ja järjestelmäratkaisuja skandinaavisille markkinoille. Knauf harjoittaa liiketoimintaa Suomessa tytäryhtiönsä Knauf Oy:n kautta. Knauf Oy on keskittynyt kipsipohjaisten sisärakennusmateriaalien, erityisesti perinteisten kipsilevyjen, tuotantoon ja myyntiin.
Wani Industrier AS on Nilsenin perheen omistama norjalainen teollisuuskonserni, joka harjoittaa laivanvarustusta ja kipsilevytuotantoa sekä omistaa sahan. Yrityskaupan kohde valmistaa ja myy kipsilevyjä lähinnä Wani Industrier AS:n kahden kokonaan omistaman tytäryhtiön, Norgips AS:n ja Block Watne Gruppen AS:n, kautta. Suomessa toimii Norgips AS:n kokonaan omistama tytäryhtiö Norgips Oy. Norgips Oy on myyntiyhtiö, joka maahantuo ja myy Norjassa valmistettuja kipsilevyjä. Norgips Oy myy lisäksi vähäisiä määriä kipsilevyihin liittyviä työkaluja ja lisätarvikkeita kuten teräsrankoja ja ruuveja.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Knauf -konsernin maailmanlaajuinen liikevaihto oli vuonna 2002 noin […][1] euroa. Kohteen maailmanlaajuinen liikevaihto oli vuonna 2002 noin […] euroa. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät ja hankinnan kohde harjoittaa liiketoimintaa Suomessa, järjestely kuuluu kilpailunrajoituslain yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Osapuolten käsityksen mukaan relevantit tuotemarkkinat ovat rakennusteollisuudessa pääasiassa seiniin, lattioihin ja sisäkattoihin käytettävien levyjen ja tiettyjen muiden rakennusmateriaalien markkinat. Ilmoittajan mukaan rakennusteollisuudessa yleisesti käytettävät levyt ovat joko puupohjaisia tai kipsipohjaisia. Relevantteihin tuotemarkkinoihin sisältyvät ilmoittajan mukaan myös muut materiaalit kuten esim. betoni, sementti, lastuvillasementti, vuorivillalevyt, kalsiumsilikaattilevyt, teräs ja metalli. Kaikki nämä materiaalit ovat ilmoittajan mukaan suurelta osin korvattavissa puu- tai kipsipohjaisilla levyillä. Ilmoittajan mukaan rakennuksen omistaja tekee yleensä päätöksen käytettävistä rakennusmateriaaleista vaikkakin arkkitehti ja rakentaja voivat vaikuttaa materiaalien valintaan. Ilmoittaja pitää edellä mainittuja tuotteita päätöksentekijän näkökulmasta suuressa määrin keskenään korvattavissa olevina käyttötarkoituksen, ominaisuuksien ja hinnan suhteen. Ilmoittajan mukaan rakennusmateriaaleja tuodaan Suomeen ja yli 8 % Suomessa myydyistä kipsilevyistä on maahantuotuja. Ilmoittajan mukaan on mahdollista, että maantieteelliset markkinat ovat Pohjoismaiden laajuiset.
Ilmoittaja on viitannut tuotemarkkinoiden määrittelyn osalta komission päätöksiin Haniel/Fels COMP/M.2495 21.2.2002, Haniel/Ytong COMP/M.2568 9.4.2002 ja Haniel/Cementbouw/JV COMP/M.2650 26.6.2002, joissa kipsilevyjen on katsottu olevan osa ei-kantavien seinien rakennusmateriaalimarkkinoita. Komissio on katsonut maantieteelliset markkinat kansallisiksi.
Ilmoittaja arvioi rakennusteollisuudessa pääasiassa seiniin, lattioihin ja sisäkattoihin käytettävien levyjen ja tiettyjen muiden rakennusmateriaalien Suomen markkinat myyntivolyymiltaan 78 miljoonan m2 suuruisiksi ja yrityskaupan osapuolten yhteenlasketuksi markkinaosuudeksi [0–15] %.
Kilpailuvirasto hyväksyi 26.11.1998 yrityskaupan, jossa BPB plc osti Scancem Ab:lta sen Gyproc -kipsilevyliiketoiminnan. Kilpailuvirasto totesi päätöksessään, että kipsilevy tarjoaa sisäseinissä etuja, joita ei ole muilla levy- tai seinämateriaaleilla; se ei elä kosteuden ja lämpötilan vaihdellessa kuten puupohjaiset rakennuslevyt, se on hajuton ja terveydelle vaaraton rakennusaine, se parantaa rakennuksen paloturvallisuutta ja sitä on helppo työstää. Päätöksen mukaan kipsilevyä ei ollut silloisella teknologialla ja hinnoilla taloudellisesti mahdollista korvata korkeaa paloturvallisuutta vaativissa kohteissa, joiden osuus oli kuitenkin vähäinen. Joissakin lausunnoissa oli todettu, että muista kuin kipsilevyistä valmistettujen seinien rakennuskustannukset ovat kipsilevyjä korkeammat. Päätöksessä todetaan, että edellä mainitut tekijät viittaavat siihen, että relevantit hyödykemarkkinat ovat kipsilevyjen markkinat. Kilpailuvirasto jätti ratkaisussaan markkinamäärittelyn avoimeksi.
Osa Kilpailuviraston käsiteltävänä olevan kaupan yhteydessä kuulemista markkinaosapuolista on todennut, että käyttäjän näkökulmasta kipsilevylle ei ole käytännössä vaihtoehtoa johtuen mm. sen hinnasta ja paloturvallisuudesta. Kipsilevy on esimerkiksi puupohjaista levyä paloturvallisempi ja betonista tai sementistä rakennetut seinät ovat puolestaan kalliimpia ja pysyvämpiä kuin kipsilevyistä tehdyt. Muita markkinaosapuolten esille tuomia kipsilevyn ominaisuuksia olivat muun muassa helppo työstettävyys ja asennettavuus sekä kipsilevyn elämättömyys. Useimmissa lausunnoissa ei kuitenkaan suoraan kiistetty ilmoittajan ilmoittamaa relevanttien hyödykemarkkinoiden määrittelyä ja yhdessä lausunnossa todettiin nimenomaan, että kipsilevyjen eri käyttöalueilla on vaihtoehtoisia materiaaliratkaisuja. Kilpailuvirasto arvioi markkinaosapuolilta saamansa tiedon perusteella, että ilmeisesti ainakin puupohjaiset levyt ovat kipsilevyä jossain määrin korvaavia tietyissä käyttökohteissa. Muut rakennusmateriaalit rajoittavat todennäköisesti jossain määrin keskittymän ja Gyproc Oy:n markkinavoimaa kipsilevyissä.
Mikäli kipsilevyjä tarkastellaan omana kansallisena markkinana, Knauf Oy:n ja Norgips Oy:n yhteiseksi markkinaosuudeksi muodostuu Suomessa [40–50] %. Ilmoittajan mukaan Norgips Oy:n markkinaosuus on laskenut merkittävästi viime vuosina ja viime vuonna se oli [0–10] %. Gyprocin markkinaosuus Suomessa on [45–55] %. Lafarge SA tuli Suomen kipsilevymarkkinoille kolme vuotta sitten. Lafarge SA:n kipsilevyjä maahantuovan ja myyvän Muotolevy Oy:n markkinaosuus oli Suomessa vuonna 2002 [0–10] %. Yrityskaupan seurauksena Suomen markkinoilla toimisi siis Muotolevy Oy:n lisäksi kaksi markkinaosuuksiltaan lähes tasavahvaa kipsilevyvalmistajaa: BPB -konserniin kuuluva Gyproc Oy ja Knauf Oy. Ilmoittajan mukaan Suomessa kulutetaan vuosittain noin 20 miljoonaa neliömetriä kipsilevyä. Ilmoittajan mukaan kipsilevyn hinta on laskenut 10 % vuodesta 1999.
Lafarge SA:n valmistamia kipsilevyjä maahantuova ja myyvä Muotolevy Oy on tullut Suomen kipsilevymarkkinoille ja saavuttanut [0–10] % markkinaosuuden kolmessa vuodessa. Muotolevy Oy luo kilpailupainetta Gyproc Oy:lle ja Knauf Oy:lle. Kilpailuviraston selvitysten mukaan tuonnin lisäämiselle ei näyttäisi olevan merkittäviä esteitä jos kipsilevyjen hinnat jostain syystä Suomessa nousisivat. Edelleen eräät kipsilevyjen ostajat, kuten rakennusmateriaalitukkuliikkeet ja rakennusyritykset, ovat todenneet voivansa tuoda itse kipsilevyjä ulkomailta, jos kipsilevyjen hinnat Suomessa nousisivat, joskin tuontihalukkuutta saattaa heikentää tuontiin liittyvät kuljetuskustannukset, mahdolliset varastointiongelmat, kansalliset tyyppihyväksynnät ja erikoismittaisten kipsilevyjen tarve tietyissä kohteissa. Kilpailuvirasto on selvittänyt myös kipsilevyjen hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Kipsilevyjen myyjät kohtaavat toisensa tiheästi toistuvissa tarjouskilpailuissa ja myyjille muodostuu tätä kautta jonkinlainen kuva kilpailijoiden hintatasosta. Kilpailuviraston arvion mukaan markkinat eivät kuitenkaan ole niin läpinäkyvät, että kilpailijat tietäisivät tarkasti toistensa hinnat.
Kilpailuviraston arvion mukaan asian ratkaisun kannalta ei ole tarpeellista määritellä relevantteja hyödyke- ja maantieteellisiä markkinoita täsmällisesti. Vaikka markkinat määriteltäisiin Suomen laajuisiksi kipsilevymarkkinoiksi, keskittymän seurauksena ei muodostuisi määräävää markkina-asemaa.
Kilpailuviraston yrityskauppajärjestelyn johdosta kuulemat markkinaosapuolet eivät ole tuoneet esille seikkoja, jotka osoittaisivat yrityskaupalla olevan oleellisesti haitallisia kilpailuvaikutuksia.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Gebr. Knauf Verwaltungsgesellschaft KG hankkii Wani Industrier AS:n kipsilevyliiketoiminnan. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (303/1998) 11, 11 a, 11 b ja 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tieto on poistettu liikesalaisuutena.