Yrityskaupan hyväksyminen

Päivämäärä

24.11.2011

Diaarinumero

913/14.00.10/2011

Osapuolet

NCC Roads Oy / Destia Oy:n sekä Destia Kalusto Oy:n asfalttipäällysteliiketoiminta

Asian vireilletulo

NCC Roads Oy on 10.11.2011[1] ilmoittanut Kilpailuvirastolle järjestelyn, jossa se hankkii Destia Oy:n sekä Destia Kalusto Oy:n asfalttipäällysteliiketoiminnan (”Destian siirtyvä asfalttipäällysteliiketoiminta”).

Ilmoitettu yritysjärjestely eroaa NCC Roads Oy:n 5.4.2011 virastolle ilmoittamasta yritysjärjestelystä siten, että kaupan kohteeseen kuuluvat ainoastaan Destian siirrettävät kuuma-asfalttiasemat, pehmytasfalttiasemat (PAB-asemat) sekä uusiopintausyksiköt. Yrityskaupan ulkopuolelle jäävät Destian Tuusulassa sijaitseva Maantiekylän kiinteä asfalttiasema ja asemalla tapahtuva asfalttimassan valmistus ja myynti sekä massanmyyntiin liittyvät sopimukset. Destian kiviainestoiminta ei edelleenkään kuulu kaupan kohteeseen.

Aikaisempi NCC Roads Oy:n ja Destia Oy:n välinen yrityskauppa ilmoitettiin Kilpailuvirastolle viime keväänä. Tuolloin kaupan kohteeseen kuului koko Destian asfalttipäällysteliiketoiminta siihen sisältyvine omaisuuserineen, sopimuksineen ja tiettyine vastuineen. Kilpailuvirasto tutki yrityskauppaa neljän kuukauden ajan ja katsoi selvitystensä perusteella, että yrityskaupan seurauksena pääkaupunkiseudun asfalttimassan valmistuksen ja myynnin markkinoilla syntyy tai vahvistuu kilpailua merkittävästi estävä NCC:n ja Lemminkäisen välinen yhteinen määräävää markkina-asema. Kilpailuvirasto päätyi esittämään markkinaoikeudelle yrityskaupan kieltämistä, koska NCC:n Kilpailuvirastolle esittämät sitoumukset eivät poistaneet yrityskaupasta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia kilpailulle.[2]

Markkinaoikeus hyväksyi 2.11.2011 yrityskaupan ehdollisena.[3] Tuomioistuimen kaupan hyväksymiselle asettamat ehdot ovat tiukemmat kuin NCC:n Kilpailuvirastolle alun perin esittämät sitoumukset. Markkinaoikeus katsoi kuten Kilpailuvirastokin, että NCC:n alun perin esittämät sitoumukset eivät olleet riittäviä yrityskaupasta aiheutuvien kilpailuongelmien poistamiseksi. NCC Roads ja Destia päätyivät markkinaoikeuden ratkaisun saatuaan perumaan aikaisemmin sovitun liiketoimintakaupan, sillä ehtojen täytäntöönpano ei NCC:n mukaan ollut helposti toteutettavissa. NCC ja Destia solmivat lokakuussa 2011 uuden sopimuksen, johon ei sisälly Destian pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa kiinteää asfalttiasemaa.

Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta

NCC Roads on Suomessa toimiva asfalttiurakoitsija ja kiviainestoimittaja. Se on osa NCC-rakennus- ja kiinteistökehityskonsernia ja ruotsalaisen NCC Roads Holding AB:n kokonaan omistama tytäryhtiö. NCC Roadsin yksiköitä ovat 1) asfaltti sekä 2) kiviaines ja tienhoito. Yrityskauppalmoituksen mukaan yhtiön palveluihin kuuluvat myös liikenneturvallisuutta parantavat tuotteet.

Destian asfalttipäällysteliiketoiminta on koko Destia-konsernin asfalttiliiketoiminta siihen sisältyvine tiettyine omaisuuserineen, sopimuksineen ja siirtyvään liiketoimintaan kuuluvine tiettyine vastuineen. Kaupan kohteeseen kuuluvat Destian siirrettävät kuuma-asfalttiasemat, pehmytasfalttiasemat (PAB-asemat) sekä uusiopintausyksiköt.

Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn

NCC Roadsin ja sen kanssa samaan yritysryhmään kuuluvien yritysten maailmanlaajuinen liikevaihto oli tilikaudella 2010 noin 5,2 miljardia euroa, josta[yli 20 miljoonaa][4] euroa kertyi Suomesta. Destian siirtyvän asfalttipäällysteliiketoiminnan liikevaihto oli tilikaudella 2010 [yli 20 miljoonaa] miljoonaa euroa, ja se kertyi kokonaisuudessaan Suomesta. Koska kilpailunrajoituslaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppavalvontaa koskevien säännösten soveltamisalaan.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Relevantit markkinat

Ilmoittajan mukaan yrityskaupan kannalta relevantit markkinat ovat asfalttipäällystemarkkinat, joihin sisältyy asfalttimassan valmistus, massan levittäminen liitännäisine töineen sekä lämpöpohja- eli remixer-työt. Ilmoittajan mukaan asfalttipäällystealalla käytetään asfalttimassan valmistukseen sekä kiinteitä että siirrettäviä asemia. Kiinteitä asemia ei ole tarkoitettu liikuteltaviksi ja niiden siirtokustannukset ovat usein huomattavat. Tältä osin ne eroavat siirrettävistä asemista, jotka on nimenomaisesti tehty liikuteltaviksi paikasta toiseen. Ilmoittajan mukaan kiinteät asfalttiasemat ovat siirrettäviä asemia monikäyttöisempiä ja niiden tuotantokustannukset ovat siirrettäviä asemia alhaisemmat.

Ilmoittajan näkemyksen mukaan asfalttipäällystemarkkinat voidaan mahdollisesti jakaa edelleen toisaalta valtion töihin ja toisaalta kuntien ja yksityisten asiakkaiden töihin.[5] Markkinoiden jakaminen näihin asiakasryhmiin johtuu ilmoittajan mukaan mm. näissä päällystystöissä tarvittavasta osin erilaisesta kalustosta, urakoiden koosta sekä maantieteellisestä kattavuudesta. Valtion päällysteurakoiden hankinnasta vastaa yhdeksän ELY-keskusta[6], ja urakat tilataan suurina alueellisina kokonaisuuksina ELY-keskuksittain. Kaupunkien ja kuntien tekninen toimi[7] vastaa yleensä kunnallisen infrastruktuurin kunnossapitotöistä ja rakennuttamisesta kunnan alueella. Teknisen toimen alaisuuteen kuuluu siten myös kunnan vastuulla olevien liikenneväylien päällystäminen ja ylläpito. Yksityisiä päällystystöitä tilaavat puolestaan yksityiset toimijat, kuten yritykset ja esimerkiksi taloyhtiöt.

Ilmoittajan mukaan valtion työt tehdään pääsääntöisesti liikkuvilta asfalttiasemilta ja kuntien ja yksityisten asiakkaitten työt kiinteiltä asemilta. Ilmoittaja kuitenkin katsoo, ettei jako välttämättä ole nykyisellään perusteltu, sillä joillakin katvealueilla, joilla ei ole kiinteitä asemia, voidaan kaikenlaisia urakoita tarvittaessa tehdä siirrettäviltä asemilta. Lisäksi ilmoittajan mukaan valtion urakoita voidaan tehdä myös kiinteiltä asemilta.

Valtion töiden osalta markkinat ovat ilmoittajan mukaan valtakunnalliset. Kunnallisen ja yksityisen sektorin työt muodostavat puolestaan ilmoittajan mukaan alueellisia markkinoita kiinteiden asfalttiasemien sijainnin mukaan. Asfalttiasemalla valmistettava kuuma massa säilyy ilmoittajan mukaan kuljetettaessa levittämiskelpoisena noin tunnin. Kutakin kiinteää asemaa ympäröivien maantieteellisten markkinoitten laajuus riippuu tämän vuoksi kuljetusolosuhteista. Ilmoittajan mukaan pääkaupunkiseudulla ja muissa suuremmissa kaupungeissa tämä johtaa noin 50 kilometrin toimintasäteeseen, muualla noin 100 kilometrin toimintasäteeseen.

Ilmoittajan mukaan yrityskaupan osapuolten tarjonta on päällystystöiden osalta pitkälti samanlaista, ja molemmat pääasiassa valmistavat asfalttia ja tekevät päällystystöitä. Destian asfalttipäällysteliiketoiminnan toimintojen painopiste on kuitenkin ollut valtion asfalttipäällysteurakoissa.

Kilpailuvirasto on todennut 5.8.2011 markkinaoikeudelle tekemässään kieltoesityksessä, että yrityskaupan kilpailuvaikutuksia tulee arvioida ilmoittajan esittämällä tavalla asfalttipäällysteurakoissa erikseen valtion urakoiden ja toisaalta kuntien ja yksityisten urakoiden markkinoilla. Kuntien ja yksityisten urakat ovat maantieteelliseltä laajuudeltaan ilmoittajan esittämällä tavalla alueelliset, kun taas ilmoittajan esittämästä poiketen valtion urakoiden maantieteellinen laajuus voi viraston selvitysten perusteella olla myös alueellinen. Tämän asian ratkaisun kannalta ei ole kuitenkaan tarpeellista määritellä relevantteja tuotemarkkinoita ja maantieteellisiä markkinoita täsmällisesti, koska yrityskauppa ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia millään mahdollisella markkinamäärittelyllä.

Markkinatilanne ja yrityskaupan kilpailuvaikutukset

Valtion asfalttipäällysteurakat

Ilmoittajan mukaan osapuolilla on vuosina 2008–2010 ollut päällekkäistä toimintaa valtion urakoissa. Ilmoittajan arvion mukaan valtion urakoiden osuus kaikista Suomen asfalttipäällysteurakoista on vajaa puolet.

Markkinoiden rakenne:

2008 2009 2010
Kokonaismarkkinat 1000 tonnia [2500–3000] [2000–2500] [2000–2500]
Kokonaismarkkinat miljoonaa euroa [100–200] [100–200] [100–200]
NCC [0–10] % [10–20] % [10–20] %
Destian asfalttipäällysteliiketoiminta [20–30] % [10–20] % [20–30] %

Tärkeimmät kilpailevat toimijat ja näiden markkinaosuudet ovat ilmoittajan arvion mukaan Lemminkäinen (markkinaosuus 2008–2010: [40–45] %, [35–40] %, [30–35] %), Skanska ([15–20] %, [15–20] %, [15–20] %) ja SL-Asfaltti ([0–5] %, [5–10] %, [5–10] %).

Eräät lausunnonantajat ovat esittäneet, että yrityskaupan myötä asfalttipäällystemarkkinat Suomessa päätyvät aiempaa vahvemmin markkinoiden suurimpien toimijoiden ja erityisesti kahden suurimman toimijan, Lemminkäisen ja NCC:n haltuun. Lisäksi muutamat toimijat ovat nähneet Destian poistumisen markkinoilta voivan johtaa päällysteurakoiden hintojen merkittäväänkin nousuun. Valtaosa Kilpailuviraston kuulemista markkinatoimijoista ei ole kuitenkaan nähnyt yrityskaupan aiheuttavan merkittäviä kilpailuongelmia valtion asfalttipäällysteurakoissa. Osassa viraston saamista vastauksista yrityskaupan on katsottu kiristävän kilpailua markkinoilla.

Valtion asfalttipäällysteurakoissa NCC:stä tulee kaupan seurauksena markkinoiden suurin toimija yli 40 %:n markkinaosuudellaan. Lisäksi kolmen suurimman toimijan osuus urakoista nousee koko Suomen tasolla yli 90 %:iin ja kahden suurimman osuus yli 75 %:iin. Kilpailuviraston Liikennevirastolta ja ELY-keskuksilta saamien lausuntojen mukaan tietyillä alueilla voi kilpailukykyisten tarjoajien määrä yrityskaupan seurauksena vähentyä kahteen.

Kilpailuvirasto selvitti aikaisemman yrityskaupan tutkinnan yhteydessä tarkemmin yrityskaupan kilpailuvaikutuksia valtion asfalttipäällysteurakoinninmarkkinoilla. Selvitystensä perusteella Kilpailuvirasto totesi, ettei kilpailunrajoituslain mukainen puuttumiskynnys näillä markkinoilla ylittynyt. Yrityskaupan jälkeenkin markkinoille jää keskittymän ohella muita merkittäviä toimijoita, kuten Lemminkäinen, Skanska ja SL Asfaltti. Kun otetaan huomioon viraston asiassa saamat markkinatoimijoiden lausunnot sekä Destian asfalttipäällysteliiketoiminnan viime vuosina merkittävästi pienentynyt rooli valtion asfalttipäällysteurakoissa, ei NCC:lle näillä markkinoilla Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskaupan seurauksena synny sellaista yksinomaista määräävää markkina-asemaa, joka laissa tarkoitetulla tavalla merkittävästi estäisi kilpailua.

Kilpailuviraston selvitysten perusteella näyttää siltä, että kilpailutilanne valtion asfalttipäällysteurakoissa vaihtelee ainakin jossakin määrin eri alueilla Suomessa. Eräillä alueilla kilpailukykyisiä tarjoajia on yrityskaupan jälkeen käytännössä vain kaksi. Selvityksissään virasto ei kuitenkaan ole saanut sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta kahden tai useamman markkinatoimijan yhteensovittavan käyttäytymistään näillä markkinoilla tai kyseisen yrityskaupan muuttavan tilannetta markkinoilla siten, että yhteensovittaminen olisi jatkossa todennäköisempää niin, että kilpailu valtion asfalttipäällysteurakoissa laissa tarkoitetulla tavalla merkittävästi estyisi.

Kuntien sekä yksityisten asfalttipäällysteurakat

Ilmoittajan mukaan yrityskaupan osapuolilla on vuosina 2008–2010 ollut päällekkäistä toimintaa kuntien ja yksityisten urakoissa pääkaupunkiseudulla, muualla Uudellamaalla (100 km säde Helsingistä), Turun seudulla ja Tampereen seudulla.[8] Ilmoittajan arvion mukaan kuntien asfalttipäällysteurakoiden osuus kaikista Suomen asfalttipäällysteurakoista on noin neljännes.

Markkinoiden rakenne pääkaupunkiseudulla:

2008 2009 2010
Kokonaismarkkinat 1000 tonnia [700–900] [600–800] [600–800]
Kokonaismarkkinat miljoonaa euroa [50–100] [50–100] [40–90]
NCC [10–20] % [10–20] % [20–30] %
Destian asfalttipäällysteliiketoiminta [0–10] % [0–10] % [0–10] %

Tärkeimmät kilpailevat toimijat alueella ja näiden markkinaosuudet ovat ilmoittajan arvion mukaan Lemminkäinen ([50–55] %, [50–55] %, [45–50] %), Skanska ([5–10] %, [5–10] %, [5–10] %), Asfalttihuolto AH Oy ([0–5] %, [0–5] %, [0–5] %) ja Asfaltticenter Oy ([0–5] %, [0–5] %, [0–5] %).

Markkinoiden rakenne Uudellamaalla (pois lukien pääkaupunkiseutu):

2008 2009 2010
Kokonaismarkkinat 1000 tonnia [500–700] [500–700] [400–600]
Kokonaismarkkinat miljoonaa euroa [40–50] [40–50] [30–40]
NCC [0–10] % [0–10] % [10–20] %
Destian asfalttipäällysteliiketoiminta [10–20] % [10–20] % [0–10] %

Tärkeimmät kilpailevat toimijat alueella ja näiden markkinaosuudet ovat ilmoittajan arvion mukaan Lemminkäinen ([50–55] %, [55–60] %, [45–50] %), Skanska ([0–5] %, [5–10] %, [5–10] %), Asfaltticenter ([0–5] %, [0–5] %, [0–5] %), Asfalttiurakointi KK Oy ([0–5] %, [0–5] %, [0–5] %) ja Iskuasfaltti Oy ([0–5] %, [0–5] %, [0–5] %).

Markkinoiden rakenne Turun seudulla:

2008 2009 2010
Kokonaismarkkinat 1000 tonnia [200–400] [200–400] [200–400]
Kokonaismarkkinat miljoonaa euroa [20–30] [20–30] [20–30]
NCC [30–40] % [20–30] % [30–40] %
Destian asfalttipäällysteliiketoiminta [0–10] % [0–10] % [0–10] %

Tärkeimmät kilpailevat toimijat alueella ja näiden markkinaosuudet ovat ilmoittajan arvion mukaan Lemminkäinen ([40–45] %, [50–55] %, [45–50] %), Super Asfaltti Oy ([0–5] %, [0–5] %, [0–5] %), Laatuasfaltti Oy ([0–5] %, [0–5] %, [0–5] %) ja Asfaltti Sarvo Oy ([0–5] %, [0–5] %, [0–5] %).

Markkinoiden rakenne Tampereen seudulla:

2008 2009 2010
Kokonaismarkkinat 1000 tonnia [200–300] [200–300] [100–200]
Kokonaismarkkinat miljoonaa euroa [10–15] [10–15] [10–15]
NCC [30–40] % [20–30] % [40–50] %
Destian asfalttipäällysteliiketoiminta [10–20] % [10–20] % [0–10] %

Tärkeimmät kilpailevat toimijat alueella ja näiden markkinaosuudet ovat ilmoittajan arvion mukaan Lemminkäinen ([50–55] %, [50–55] %, [45–50] %), Skanska ([0–5] %, [0–5] %, [0–5] %), SL-Asfaltti (markkinaosuus 2009–2010: [0–5] %, [0–5] %) ja Asfaltti Kymppi Oy (markkinaosuus 2009–2010: [0–5] %, [0–5] %).

Valtaosa Kilpailuviraston kuulemista markkinatoimijoista ei ole nähnyt yrityskaupan aiheuttavan merkittäviä kilpailuongelmia kuntien ja yksityisten asfalttipäällysteurakoissa. Eräät lausunnonantajat ovat kuitenkin esittäneet, että yrityskaupan myötä asfalttipäällystemarkkinat Suomessa päätyvät aiempaa vahvemmin markkinoiden suurimpien toimijoiden ja erityisesti kahden suurimman toimijan, Lemminkäisen ja NCC:n haltuun. Lisäksi muutamat toimijat ovat nähneet Destian asfalttipäällysteliiketoiminnan poistumisen markkinoilta voivan johtaa päällysteurakoiden hintojen merkittäväänkin nousuun.

Kuntien ja yksityisten asiakkaiden asfalttiurakoissa merkittävä markkinatoimijan alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttava tekijä ovat kiinteät asfalttiasemat. Destialla on ollut vain yksi kiinteä asfalttiasema Tuusulassa, joka ei siirry NCC:lle nyt tutkittavassa yrityskaupassa. Destia on asfalttipäällysteurakoinnissaan keskittynyt pääasiallisesti valtion päällystetöihin ja yhtiön rooli kuntien ja yksityisten asfalttipäällysteurakoissa Suomessa on ollut varsin vähäinen. Käytännössä Destia on ollut merkittävä toimija vain Uudellamaalla sekä Tampereella, jossa sillä on ollut ns. puolikiinteä asema.[9] Turun alueella Destian merkitys on ollut varsin vähäinen.

Tampereella Destian asfalttipäällysteliiketoiminnan markkinaosuus kuntien ja yksityisten asfalttiurakoissa oli vuonna 2010 ilmoittajan mukaan [0–10] prosenttia sen siirrettyä asfalttiasemansa valtion urakan yhteyteen Raumalle. Myös Uudellamaalla Destian rooli on ollut pienenevä, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Destian asfalttipäällysteliiketoiminnan markkinaosuus oli ilmoittajan mukaan [0–10] prosenttia vuonna 2010. Viraston saamien selvitysten mukaan Destia ei ole ollut kovinkaan kilpailukykyinen toimija kuntien ja yksityisten asfalttipäällysteurakoissa.

Kilpailuvirasto on selvittänyt yrityskaupan vaikutuksia kuntien ja yksityisten asfalttipäällysteurakoissa niillä paikkakunnilla, joilla osapuolten toiminnoissa on ollut päällekkäisyyksiä so. pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla (pl. pääkaupunkiseutu), Tampereella ja Turussa. Kun otetaan huomioon viraston markkinatoimijoilta saamat lausunnot sekä Destian rooli kuntien ja yksityisten asfalttipäällysteurakoissa Kilpailuvirasto katsoo, että yrityskaupan aiheuttama muutos niillä alueilla, joilla kaupan osapuolilla on ollut päällekkäistä toimintaa, on vähäinen. Lisäksi kaikilla näillä paikkakunnilla on kaupan jälkeenkin läsnä NCC:tä suurempi toimija, Lemminkäinen.

Kilpailuviraston saamien selvitysten mukaan Destian markkina-asema ei myöskään ole ollut sellainen, että yrityskaupan voitaisiin katsoa poistavan markkinoilta merkittävän potentiaalisen kilpailijan ja siten olennaisesti vähentävän markkinatoimijoiden kohtaamaa kilpailupainetta kuntien ja yksityisten asfalttipäällysteurakoissa niillä alueilla, joilla Destia ei ole aktiivisesti ollut läsnä.

Kaupan jälkeen NCC:llä ja Lemminkäisellä yhdessä on merkittävä osuus edellä mainittujen alueiden asfalttipäällysteurakoinnin markkinoista. Selvityksissään virasto ei kuitenkaan ole saanut sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta kahden tai useamman markkinatoimijan yhteensovittavan käyttäytymistään näillä markkinoilla tai kyseisen yrityskaupan muuttavan tilannetta markkinoilla siten, että yhteensovittaminen olisi jatkossa todennäköisempää niin, että kilpailu laissa tarkoitetulla tavalla merkittävästi estyisi.

Ratkaisu

Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa NCC Roads Oy hankkii Destia Oy:n ja Destia Kalusto Oy:n asfalttipäällysteliiketoiminnan. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei kilpailunrajoituslain 11 d §:n mukaisella tavalla synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.

Sovelletut säännökset

Kilpailunrajoituslaki (480/1992) 11, 11 a, 11 b ja 11 d §.

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Lisätietoja päätöksestä antaa Kaisa Kokko, p. (09) 7314 3384, etunimi.sukunimi@kilpailuvirasto.fi.


[1] Uusi kilpailulaki tuli voimaan 1.11.2011. Kilpailulain 50 §:n 3 momentin siirtymäsäännöksen mukaan ennen lain voimaantuloa tehtyihin yrityskauppoihin sovelletaan kuitenkin vanhaa kilpailunrajoituslakia. NCC Roads ja Destia allekirjoittivat kauppakirjan 31.10.2011, joten yrityskauppaan sovelletaan näin ollen vanhan kilpailunrajoituslain yrityskauppasäännöksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että Kilpailuvirasto on tutkinut yrityskauppaa sen selvittämiseksi, syntyykö tai vahvistuuko yrityskaupan seurauksena sellainen määräävä markkina-asema, joka merkittävästi estää kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden olennaisella osalla.

[2] Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle yrityskaupan kieltämiseksi 5.8.2011, dnro 249/14.00.10/2011.

[3] Markkinaoikeuden päätös 2.11.2011, dnro 253/11/KR.

[4] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.

[5] Ilmoittaja viittaa Kilpailuviraston päätökseen 25.2.2008 (dnro 71/81/2008), jossa Kilpailuvirasto on arvioinut yrityskaupan kilpailuvaikutuksia kyseisellä markkinajaolla NCC Roads Oy:n ja Valtatie Oy:n välisessä yrityskaupassa.

[6] Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset vastaavat entisten Tiehallinnon tiepiirien tehtävistä ja siten Suomen maanteiden ylläpidosta, mihin rahoituksen myöntää Liikennevirasto.

[7] Eri kunnissa teknisestä toimesta käytetään erilaisia nimityksiä, kuten kuntatekniikka, kuntatekniikan keskus tai yhdyskuntatekniikan palvelualue jne. Tässä yhteydessä teknisellä toimella tarkoitetaan yleiskäsitteenä sitä kunnallista instanssia, joka vastaa kunnan infrastruktuurin kunnossapidosta ja rakennuttamisesta.

[8] Ilmoittajan mukaan kaupan kohteen toiminta kuntien ja yksityisten asiakkaiden urakoissa on käytännössä lakannut kokonaan vuonna 2010 pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen seudulla.

[9] Liikkuva asema, joka on useampia työkausia samassa asemapaikassa.