Yrityskaupan hyväksyminen

Päivämäärä

16.12.2011

Diaarinumero

927/14.00.10/2011

Osapuolet

Terveystalo Healthcare Oy / Lääkäriasema Pulssi Oy

1 Asia

1. Yrityskaupan hyväksyminen; Terveystalo Healthcare Oy / Lääkäriasema Pulssi Oy

2 Asian vireilletulo

2. Kilpailuvirastolle on 28.11.2011 ilmoitettu järjestely, jossa Terveystalo Healthcare Oy hankkii yksinomaiseen määräysvaltaansa Lääkäriasema Pulssi Oy:n.

3 Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta

3. Terveystalo Healthcare Oy (”Terveystalo”) on terveyspalveluyritys, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia terveys-, työterveys- ja sairaanhoitopalveluja yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille ja julkiselle sektorille lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Terveystalon omistaa kokonaisuudessaan Star Healthcare Oy, joka kuuluu Bridgepoint-yritysryhmään. Yritysryhmän emoyhtiö on Bridgepoint Capital Group Limited, joka on yksityinen pääomasijoitusyhtiö. Bridgepoint Capital Group Limited tarjoaa yksityistä rahoitusta yritysjärjestelyihin useilla eri liiketoiminta-aloilla, kuten rahoituspalveluissa, terveydenhuollossa ja media-alalla.

4. Lääkäriasema Pulssi Oy (”Pulssi”) on yksityinen terveydenhuoltopalveluita tarjoava yritys, jonka palvelutarjontaan sisältyvät sairaalapalvelut, erikoislääkärien ja hoitajien vastaanotto, työterveyshuolto sekä kuvantamis- ja laboratoriopalvelut. Kaikki Pulssin palvelut tarjotaan Turun toimipisteessä.

5. Terveystalo ostaa yrityskaupassa enemmistön Pulssin osakkeista Sakari Alhopurolta. Kaupassa siirtyvät myös Pulssin omistusosuudet tytär- ja osakkuusyhtiöissä, joita ovat Kiinteistö Oy Yhdeksän (62,1 %), Pulssin Ortopediset Palvelut Oy (20 %) ja Turun Silmäkirurgia Oy (33,3 %).

4 Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn

6. Terveystalon yritysryhmään kuuluvien yritysten maailmanlaajuinen liikevaihto oli vuonna 2010 [yli 5 000][1] miljoonaa euroa, josta [yli 300] miljoonaa euroa kertyi Suomesta. Terveystalon liikevaihto oli vuonna 2010 [yli 200] miljoonaa euroa, joka kertyi kokonaisuudessaan Suomesta. Pulssin liikevaihto oli vuonna 2010 [yli 20] miljoonaa euroa, joka kertyi kokonaan Suomesta. Koska kilpailulaissa määritellyt liikevaihtorajat ylittyvät, järjestely kuuluu yrityskauppavalvontaa koskevien säännösten soveltamisalaan.

5 Relevantit markkinat

7. Ilmoittajan mukaan terveydenhuollon palvelujen markkinoita tarkasteltaessa on huomionarvoista se, että palvelujen käyttäjä ja palveluiden maksaja eroavat usein toisistaan. Vaikka palvelun käyttää aina lopulta yksittäinen ihminen, on palvelun maksajana eli asiakkaana usein joku muu taho. Ilmoittaja viittaa relevanttien markkinoiden määrittelyssään Kilpailuviraston viime keväänä antamaan Terveystalo Healthcare Oy / ODL Terveys Oy yrityskauppapäätökseen[2], jossa Kilpailuvirasto tarkasteli markkinoita asiakasryhmittäin työnantajien (työterveyspalvelut), vakuutusyhtiöiden (vakuutusyhtiöpalvelut), kuntien ja kuntayhtymien (ostopalvelut) sekä yksityisasiakkaiden osalta. Näin ollen ilmoittaja on kuvannut markkinaolosuhteita ja kaupan kilpailuvaikutuksia eri asiakasryhmien mukaisilta a) työterveyspalveluiden, b) ostopalveluiden, c) vakuutusyhtiöpalveluiden ja d) yksityisasiakkaille tarjottavien terveyspalveluiden markkinoilta.

Työterveyspalvelut

8. Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut itse tai yhdessä muiden työnantajien kanssa, ostamalla ne palvelujen tuottamiseen oikeutetulta lääkärikeskukselta tai ammattihenkilöltä tai ostamalla palvelut terveyskeskukselta tai kunnalliselta työterveyshuollon liikelaitokselta. Ilmoittajan mukaan yksityisten palveluntarjoajien osuus työterveyspalveluiden tuottamisesta oli vuonna 2009 noin 36 %.

9. Ilmoittajan mukaan työterveyspalvelut voidaan jakaa asiakkaiden näkökulmasta kahteen segmenttiin sen perusteella onko kyseessä useita toimipaikkoja koskevat työterveyssopimukset vai alueelliset työterveyssopimukset. Useita toimipaikkoja koskeviin työterveyssopimuksiin sisältyvät kaikki ne työterveyssopimukset, jotka yksityiset terveydenhuoltopalveluyritykset tekevät yksityisten työnantajien ja julkisen sektorin työnantajien kanssa koskien niiden useita paikkakuntia kattavia toimipaikkaverkostoja. Ilmoittaja katsoo, että useita toimipaikkoja koskevien työterveyssopimusten muodostamia markkinoita voidaan pitää maantieteellisesti valtakunnallisena, sillä sopimuksen kattamat asiakkaiden toimipisteet ovat tyypillisesti hajallaan eri puolilla maata ja sopimusten hintataso määräytyy pääasiallisesti valtakunnallisen kilpailun ohjaamana.

10. Alueellisten työterveyssopimusten markkinaan kuuluvat ilmoittajan mukaan kaikki ne työntekijät, joiden työterveyshuolto järjestetään alueellisesti suoraan asiakkaan toimipisteen lähialueen työterveyspalvelun tarjoajien kanssa. Alueellisten työterveyssopimusten markkina on ilmoittajan mukaan alueellinen käsittäen lähtökohtaisesti yhden kunnan ja sen ympäryskunnat.

Ostopalvelut

11. Terveydenhuollon ostopalveluilla tarkoitetaan niitä palveluita, joita julkisyhteisöt hankkivat yksityisiltä palveluntarjoajilta. Terveydenhuollon ostopalvelut käsittävät kaiken tyyppisiä terveydenhuoltopalveluja eli pääasiassa erilaisia lääkäri-, sairaala-, kuvantamis- ja laboratoriopalveluja. Ostopalveluiden osuus Suomen terveydenhuollon tuottamisen kokonaiskustannuksista oli vuonna 2009 ilmoittajan mukaan noin 3 %.

12. Kilpailuvirasto on Terveystalo/ODL Terveys -yrityskauppaa koskevassa päätöksessään tarkastellut ostopalveluiden markkinaa Oulun ja Lapin läänin laajuisena.[3] Ilmoittajan näkemyksen mukaan tässä yrityskaupassa voi olla perusteltua tarkastella maantieteellistä markkinaa jonkin verran läänitasoa suppeampana kattaen esimerkiksi Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen (”Tyks erva”), joka kattaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirit. Joka tapauksessa markkina on ilmoittajan näkemyksen mukaan vähintään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (”VSSHP”) laajuinen.

Vakuutusyhtiöpalvelut

13. Yksityiset terveydenhuoltoyritykset tekevät sopimuksia vakuutusyhtiöiden kansa toisaalta koskien lakiin perustuvia, vakuutusyhtiöiden täyskustannuskorvausvelvoitteen piiriin kuuluvia palveluja ja toisaalta koskien yksityishenkilöiden ottamien vapaaehtoisten vakuutusten perusteella korvattavia palveluja. Ilmoittajan mukaan vakuutusyhtiöpalveluiden markkinaan kuuluvat kaikki ne palvelut, joissa vakuutusyhtiö on palvelun maksavana asiakkaana ja joiden osalta laskun maksaa vakuutusyhtiö suoraan palvelun tuottajalle.[4] Koska vakuutusyhtiöt tekevät sopimukset keskitetysti valtakunnallisen kilpailutilanteen ja koko maata koskevan kokonaisarvion perusteella, vakuutusyhtiöpalveluiden markkinoita on ilmoittajan mukaan perusteltua tarkastella valtakunnallisella tasolla.

Yksityisasiakkaille tarjottavat terveyspalvelut

14. Yksityisasiakkailla tarkoitetaan niitä asiakkaita, joka hakeutuvat vastaanotolle tai hoitoon muutoin kuin työterveyshuollon tai vakuutusyhtiöiden kautta ja joille tarjottava palvelu ei kuulu julkisen sektorin ostopalveluina hankkimiin palveluihin. Yksityisasiakkaat kustantavat palvelun tapahtumahetkellä itse, mutta he voivat hakea kustannuksiin osittaista korvausta Kansaneläkelaitokselta tai vakuutusyhtiöiltä. Ilmoittajan mukaan yksityisasiakkaille tarjottaviin terveyspalveluihin lukeutuvat lääkäripalvelut, sairaalapalvelut, hammashoitopalvelut, fysioterapiapalvelut ja hoivapalvelut. Lääkäri- ja sairaalapalveluihin sisältyvät myös tukitoimintoina laboratorio- ja kuvantamispalvelut.

15. Yksityisasiakkaiden käyttämien sairaalapalveluiden markkinan voidaan ilmoittajan mukaan katsoa muodostuvan päivä- ja lyhytjälkihoitoisista kirurgisista toimenpiteistä sekä muista toimenpiteistä, jotka edellyttävät potilaan suhteellisen lyhytaikaista läsnäoloa sairaalassa. Markkinan voidaan katsoa koostuvan pääasiassa ortopedisistä, korva-, nenä- ja kurkkukirurgisista, gynekologisista ja urologisista sekä yleiskirurgisista leikkauksista sekä muista sairaalassa tehtävistä toimenpiteistä. Ilmoittajan näkemyksen mukaan yksityisasiakkaiden sairaalapalveluissa on usein kyse asiakkaalle erityisestä ja suhteellisen harvinaisesta tapahtumasta, jonka toteuttamisen suhteen asiakas käyttää harkintaa ja jota varten asiakas on valmis matkustamaan jonkin verran. Kilpailuvirasto on Terveystalo/ODL Terveys -yrityskauppaa koskevassa päätöksessään tarkastellut sairaalapalveluiden markkinaa Oulun ja Lapin läänin laajuisena. Ilmoittaja katsoo, että tämän kaupan arvioinnin kannalta sairaalapalveluiden tarjontaa voidaan tarkastella läänijaosta poiketen esimerkiksi VSSHP:n alueella tai Tyks ervan alueella. Lisäksi ilmoittaja katsoo, että Tyks ervan ja VSSHP:n alueen ulkopuolella on kohtuullisen etäisyyden päässä sijaitsevia suurempia kaupunkeja (mm. Tampere, Helsinki, Hämeenlinna), joita osa asiakkaista todennäköisesti pitää vaihtoehtoina Turussa tarjottaville palveluille.

16. Yksityisasiakkaiden lääkäripalvelut koostuvat yleislääkäreiden ja erikoislääkäreiden vastaanottopalveluista sekä vastaanottopalveluiden yhteydessä tehdyistä pientoimenpiteistä. Lääkäripalveluiden markkinaan on myös perusteltua lukea lääkäripalveluja tukevat kuvantamis- ja laboratoriopalvelut. Kilpailuvirasto katsoi Terveystalo/ODL -yrityskauppapäätöksessään, että yksityiset ja julkiset lääkäripalvelut eivät kuulu samoille relevanteille hyödykemarkkinoille kiireettömän hoidon osalta Pohjois-Suomessa. Ilmoittaja kuitenkin katsoo, että kiireettömän hoidon osalta ei palvelun sisällössä ole eroa julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja näin ollen julkiset lääkäripalvelut tarjoavat kiireettömässä hoidossa vaihtoehdon asiakkaille. Lääkäripalvelujen markkina on ilmoittajan näkemyksen mukaan lähtökohtaisesti alueellinen, sillä yksityisasiakkaat käyttävät yleensä lähellä sijaitsevia lääkäripalveluja.

17. Kilpailuviraston arvion mukaan asian ratkaisun kannalta ei ole kuitenkaan tarpeellista määritellä relevantteja tuotemarkkinoita ja maantieteellisiä markkinoita täsmällisesti, koska yrityskauppa ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia millään mahdollisella markkinamäärittelyllä. Myöskään Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet, etenkään asiakkaat, eivät ole tuoneet esille erityisiä yrityskaupan seurauksena syntyviä kilpailun kannalta haitallisia vaikutuksia edellä mainituilla markkinoilla.

6 Markkinatilanne ja yrityskaupan kilpailuvaikutusten arviointi

Työterveyspalvelut

18. Ilmoittaja arvioi, että vuonna 2010 useita toimipaikkoja koskevien työterveyssopimusten markkinoiden koko oli asiakasmääränä ilmaistuna noin 600 000–700 000 asiakasta, josta Terveystalon ja Pulssin yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [30–40] %.[5] Ilmoittaja arvioi, että Mehiläinen Oy:n markkinaosuus oli noin [10–20] %, Diacor terveyspalvelut Oy:n noin [5–10] % ja muiden kilpailijoiden yhteensä noin [30–50] %. Useita toimipaikkoja koskevien työterveyssopimusten osalta ilmoittaja toteaa, että Pulssilla on ainoastaan vähäistä toimintaa kyseisillä markkinoilla. Kaupalla ei siten ole ilmoittajan näkemyksen mukaan olennaista vaikutusta kilpailuun tällä markkinalla.

19. Useita toimipaikkoja koskevien työterveyssopimusten osalta normaali alan toimintatapa on palveluiden alihankinta joko yksityisiltä tai julkisilta kilpailijoilta sellaisilla paikkakunnilla, joilla palveluntarjoajalla ei ole omaa työterveystoimintaa. Diacorin pääyhteistyökumppani Turun alueella on Pulssi. Ennen järjestelyä Diacorilla on ollut valittavanaan kolme vaihtoehtoista kumppania Turun alueella, nimittäin Terveystalo, Pulssi ja Mehiläinen. Julkinen sektori ei Diacorin mukaan toimi kilpailijana useita toimipaikkoja koskevien työterveyssopimusten valtakunnallisilla markkinoilla, sillä yritykset eivät voi keskitetysti sopia työterveyshuollosta julkisen sektorin kanssa useita toimipaikkoja koskien, vaan terveyskeskukset tekevät sopimuksiaan vain omalta osaltaan. Lisäksi julkisen sektorin tarjoamassa kokonaisvaltaisessa työterveyspalvelussa on Diacorin näkemyksen mukaan puutteita. Näin ollen yrityskaupan jälkeen Diacorilla on näkemyksensä mukaan Turussa käytännössä vain kaksi vaihtoehtoa sopimuskumppaniksi. Diacor katsoo, että ilman sopimuskumppania se ei pysty tuottamaan työterveyshuollossa asiakkailleen näiden kysymää valtakunnallista toimipaikkaverkostoa.

20. Kilpailuviraston arvion mukaan useita toimipaikkoja koskevia työterveyspalvelusopimuksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, etteivät yrityskaupan osapuolten päällekkäisyydet Turun alueen työterveyspalveluissa ole merkittävät. Pulssin useita toimipaikkoja koskevien sopimusten määrä vuonna 2010 oli ilmoittajan mukaan noin [0–5 000], kun taas Terveystalon asiakasmäärä oli noin [200 000–250 000]. Ilmoittaja on arvioinut markkinan kokonaisasiakasmääräksi noin 600 000–700 000, jolloin Pulssin tuoma lisäys Terveystalon markkinaosuuteen on vain noin [0–5] %. Näin ollen yrityskauppa ei lisää merkittävästi Terveystalon markkinavoimaa suhteessa asiakkaisiin.

21. Diacorin kannalta ongelmana näyttäisi olevan se, että jatkossa sen on sovittava aikaisempaa useammin alihankinnasta kahden suurimman kilpailijansa – Terveystalon ja Mehiläisen – kanssa, mikäli se ei halua tai katso voivansa toimia yhteistyössä julkisen työterveyspalvelujen tarjoajan kanssa. Terveystalon ja Mehiläisen lisäksi Turun seudulla toimii kuitenkin myös muita vaihtoehtoisia alihankintakumppaneita. Alueella toimii mm. Helsingin Lääkärikeskuksen maaliskuussa 2011 avaama yksityinen Lääkärikeskus Sinulle, joka viraston selvitysten mukaan pystyy tarjoamaan sekä yleis- että erikoislääkäritasoista työterveyshuoltoa ja kuvantamispalveluja. Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus Sinulle hankkii Terveystalolta sekä Mehiläiseltä ja kuvantamispalvelut Sairaala Neosta. Sairaala Neo toimii Lääkärikeskus Sinullen yhteydessä ja on myös Lääkärikeskuksen osaomistuksessa. Lisäksi alueella toimii useampia julkisia toimijoita, kuten Turun Työterveystalo, jotka tarjoavat sekä lakisääteistä että työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa. Näin ollen Diacorilla on viraston näkemyksen mukaan mahdollisuus tarvittaessa käyttää näitä sopimuskumppaneita, mikäli keskittymä ja Mehiläinen Diacorin esittämällä tavalla kieltäytyisivät solmimasta alihankintasopimusta tai huonontaisivat sopimusehtojaan. Virastolla ei ole kuitenkaan tiedossa sellaisia tapauksia, joissa alihankinnasta olisi kieltäydytty tai sen uhkaa pyritty käyttämään keinona kilpailuedun saamiseksi useita paikkakuntia koskevien sopimusten osalta.

22. Terveystalolla ja Pulssilla on kummallakin työterveystoimintaa Turussa. Ilmoittajan mukaan Turussa Terveystalon alueelliset työterveyssopimukset kattavat tällä hetkellä vain noin [3 000–5 000] työntekijää. Pulssin paikalliset työterveyssopimukset kattavat yhteensä noin [15 000–20 000] työntekijää. Ilmoittaja arvioi, että Turun seutukunnassa[6] alueellisten työterveyssopimusten markkinoiden koko oli vuonna 2010 asiakasmääränä mitattuna noin [80 000–100 000] asiakasta, josta yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli ilmoittajan arvion mukaan noin [20–30] %. Ottaen huomioon lyhyet välimatkat Turun lähialueen kuntiin, ilmoittajan mukaan markkinaa saattaa olla aiheellista tarkastella laajemminkin, jolloin osapuolten markkinaosuus pienenee. Julkisen palveluntarjonnan markkinaosuus oli ilmoittajan arvion mukaan noin [50–60] % ja Mehiläisen noin [10–20] % Turun seutukunnan alueellisten työterveyspalvelusopimusten markkinoilla. Lisäksi markkinoilla toimii useampia pieniä toimijoita, joiden markkinaosuudet ovat ilmoittajan arvion mukaan alle 5 %.

23. Terveystalolla ei ole ilmoittajan näkemyksen mukaan yrityskaupan jälkeenkään merkittävää markkinavoimaa alueellisten työterveyspalveluiden markkinoilla. Turun seudulla erityisesti Mehiläinen on merkittävä yksityissektorin kilpailija eikä sen toiminnassa ole ilmoittajan näkemyksen mukaan olennaisia kapasiteettirajoituksia lisääntyvään kysyntään vastaamiseksi. Lisäksi Turussa toimii Lääkärikeskus Sinulle -niminen lääkärikeskus, joka tarjoaa yleislääkäripalvelujen ohella työterveyspalveluita. Yksityisten toimijoiden lisäksi Turun seudulla on suuria julkisia työterveyspalveluiden tarjoajia, jotka tarjoavat palveluitaan myös yksityisille työterveysasiakkaille. Useat julkiset työterveyspalvelujen tuottajat tarjoavat sekä ennaltaehkäisevää että kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa. Alueen suurin julkinen työterveyspalveluiden tarjoaja Turun Työterveystalo palvelee ilmoittajan arvion mukaan tällä hetkellä noin [5 000–15 000] yksityisen sektorin työntekijää ja [10 000–20 000] julkisen sektorin asiakasta ja toinen suuri toimija Työkymppi noin [0–5 000] kuntasektorin asiakasta ja [5 000–15 000] yksityissektorin asiakasta.

Ostopalvelut

24. Ilmoittaja arvioi, että Tyks ervan alueella ostopalvelumarkkinoiden arvo oli vuonna 2010 noin [40–60] miljoonaa euroa, josta yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [5–10] %. VSSHP:n alueella osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli vuonna 2010 ilmoittajan arvion mukaan noin [10–15] %.

25. Ilmoittajan mukaan sekä Tyks ervan että VSSHP:n alueella kunnilla on riittävästi vaihtoehtoisia ostopalvelujen toimittajia myös yrityskaupan jälkeen. Lisäksi ilmoittajan mukaan on huomioitava, että ostopalvelujen asiakkaat eli kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat asiakkaina määräävässä asemassa, eikä terveyspalveluyrityksillä ei ole niiden suhteen markkinavoimaa. Kuntien ja kuntayhtymien neuvotteluvoimaa ostajina lisää myös niiden mahdollisuus tuottaa terveyspalvelut itse omilla resursseilla. Näin ollen yrityskaupalla ei ole ilmoittajan mukaan olennaista vaikutusta terveydenhuollon ostopalvelujen markkinoilla.

Vakuutusyhtiöpalvelut

26. Ilmoittaja arvioi, että vakuutusyhtiöpalveluiden Suomen markkinat olivat vuonna 2010 arvoltaan noin 110–130 miljoonaa euroa, josta yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu myynnin arvo oli noin [40–50] miljoonaa euroa. Terveystalon markkinaosuus oli vuonna 2010 ilmoittajan mukaan noin [30–40] % ja Pulssin [5–10] %. Muiden yksityisten toimijoiden markkinaosuus oli ilmoittajan arvion mukaan yhteensä noin [20–30] % ja julkisen palveluntarjonnan osuus noin [30–40] % markkinoista.

27. Vakuutusyhtiöt eivät tee eksklusiivisia sopimuksia vaan niillä on sopimuksia useiden terveydenhuoltoyritysten kanssa ja ne käyttävät myös paljon julkisia palveluita. Näin ollen ilmoittaja näkemyksen mukaan yrityskaupan jälkeenkään Terveystalolla ei ole merkittävää markkinavoimaa. Vakuutusyhtiöillä säilyy riittävästi vaihtoehtoisia terveyspalvelujen toimittajia kaikkialla Suomessa mukaan lukien julkiset palveluntarjoajat. Lisäksi vakuutusyhtiöillä on merkittävää neuvotteluvoimaa suhteessa terveyspalveluyrityksiin.

28. Vakuutuspalvelujen osalta on myös huomioitava, että terveydenhuoltoyritysten ja vakuutusyhtiöiden välisissä sopimuksissa palvelut on hinnoiteltu pääsääntöisesti valtakunnallisesti eikä hinnoissa ilmene paikkakuntakohtaisia vaihteluja. Kilpailu vakuutusyhtiöpalveluissa tapahtuu siten valtakunnan tasolla.

Yksityisasiakkaille tarjottavat terveyspalvelut

29. Ilmoittaja on toimittanut markkinatietoja lääkäripalveluista ja sairaalapalveluista, sillä yrityskaupan osapuolilla ei ole päällekkäistä toimintaa muissa yksityisasiakkaille tarjottavissa terveyspalveluissa.

30. Ilmoittajan arvion mukaan osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus Tyks ervan alueella yksityisille tarjottavien sairaalapalveluiden markkinoilla oli vuonna 2010 noin [20–30] % ja VSSHP:n alueella [30–40] %. Terveystalolla on Tyks ervan alueella 4 leikkaussalia, joista 3 sijaitsee Turussa ja 1 Porissa. Pulssilla on Turussa 4 leikkaussalia. Ilmoittajan mukaan keskittymä kohtaa voimakasta kilpailua Mehiläisen, Porin Lääkäritalon ja maaliskuussa 2011 toimintansa aloittaneen Sairaala Neon toimesta. Mehiläisellä ja Sairaala Neolla on kummallakin 4 leikkaussalia Turussa ja Porin Lääkäritalolla 3 salia Porissa. Tyks ervan alueella on yrityskaupan jälkeen siten yhteensä 19 yksityistä leikkaussalia, joista keskittymällä on 8, Mehiläisellä 4, Sairaala Neolla 4 ja Porin Lääkärikeskuksella 3. Ilmoittajan arvion mukaan kaikilla kilpailijoilla on merkittävää vapaata leikkaussalikapasiteettia, esimerkiksi Sairaala Neolla on yksi sen leikkaussaleista tyhjillään.

31. Sairaalapalveluiden kilpailutilannetta arvioitaessa on ilmoittajan mukaan huomioitava, että Turun ympäristössä on merkittäviä yksityisiä sairaalapalveluja tarjoavia kaupunkeja, jotka muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon asiakkaille. Kun tarkastellaan Tyks ervan ja VSSHP:n alueen ulkopuolella kohtuullisen etäisyyden päässä sijaitsevia kaupunkeja[7], lisääntyy leikkaussalikapasiteetti huomattavasti. Ilmoittajan näkemyksen mukaan osa asiakkaista todennäköisesti pitää näissä kaupungeissa tarjottavia sairaalapalveluita vaihtoehtona esimerkiksi Tutussa tarjottaville palveluille. Ilmoittajan mukaan myös markkinatiedot viittaavat siihen, että [35–45] % sekä Tyks ervan että VSSHP:n alueella asuvista henkilöistä käyttää sairaalapalveluja kyseisten alueiden ulkopuolella.

32. Pulssi tarjoaa lääkäripalveluja Turussa, jossa myös Terveystalolla on ilmoittajan mukaan lääkäripalveluja. Ilmoittajan arvion mukaan lääkäripalveluja voidaan tarkastella Turun seutukunnan alueella, joskin merkittävä osa alueella asuvista käyttää myös seutukunnan ulkopuolisia lääkäripalveluja. Yksityisasiakkaiden lääkäripalveluiden markkinoilla osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli vuonna 2010 noin [40–50] %, josta Terveystalon osuus oli [10–20] % ja Pulssin noin [20–30] %. Ilmoittajan arvion mukaan Mehiläisen markkinaosuus oli vuonna 2010 noin [20–35] % ja muiden yksityisten toimijoiden noin [15–45] %. Mikäli yksityisasiakkaille tarjottavien lääkäripalvelujen markkinaa tarkastellaan yksityisen ja julkisen sektorin palveluntarjonnan sisältävänä, osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin [10–20] % ja julkisen sektorin palveluntarjonnan osuus noin [70–80] %.

33. Yksityisistä palveluntarjoajista varsinkin Mehiläisellä on ilmoittajan näkemyksen mukaan alueella vahva asema ja se luo huomattavaa kilpailupainetta keskittymälle. Turun lisäksi Mehiläisellä on täysimittainen lääkärikeskus Salossa, jonka markkina-alue kattaa myös osan Turun seutukunnasta. Mehiläisen lisäksi markkinoilla toimii muun muassa Helsingin lääkärikeskuksen perustama Lääkäriasema Sinulle, joka tarjoaa yleislääkäri- ja työterveyspalveluja. Turun seutukunnassa toimii lisäksi joukko pienempiä lääkärikeskuksia ja ammatinharjoittajia, kuten Turun Perhelääkärit, Lääkäripalvelu Asteria, Eurolääkärit ja Naantalin Yksityislääkärit, jotka tarjoavat yksityisasiakkaille kattavia lääkäripalveluja. Ilmoittaja katsoo, että markkinoille tulon kynnys on alhainen ja kuka tahansa yleis- tai erikoislääkäri voi ilman merkittäviä kustannuksia ryhtyä tarjoamaan vastaanottopalveluita. Yksityisten terveydenhuoltoyritysten tarjoamat lääkäripalvelut tuotetaan ilmoittajan mukaan pääasiassa itsenäisten ammatinharjoittajalääkärien toimesta, joiden liikkuvuus helpottaa edelleen alalle tuloa. Turun seutukuntaan ei ilmoittajan näkemyksen mukaan ole myöskään vaikea saada uusia lääkäreitä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan vaikutuksen ja alueen yleisen houkuttelevuuden vuoksi. Alalle tulon alhaiset esteet ja potentiaalinen kilpailu sekä jo olemassa olevat kilpailijat luovat tehokasta kilpailupainetta, jotka rajoittavat keskittymän mahdollisia pyrkimyksiä hinnankorotuksiin. Näin ollen yrityskaupalla ei ole ilmoittajan mukaan olennaista vaikutusta kilpailuun yksityisasiakkaiden lääkäripalvelujen kannalta.

Yhteenveto yrityskaupan kilpailuvaikutuksista

34. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei kilpailulain 25 §:n mukaisella tavalla olennaisesti estä tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.

7 Ratkaisu

35. Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Terveystalo Healthcare Oy hankkii määräysvallan Lääkärikeskus Pulssi Oy:ssä.

8 Sovelletut säännökset

36. Kilpailulaki (948/2011) 21, 22, 24, 25 ja 26 §.

9 Muutoksenhaku

37. Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailulain 44 §:n mukaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Lisätietoja päätöksestä antaa tutkija Kaisa Kokko.


[1] Hakasulkeisiin merkityissä kohdissa tarkka tieto on poistettu liikesalaisuutena.

[2] Kilpailuviraston päätös 11.5.2011, dnro 1116/14.00.10/2011.

[3] Kilpailuvirasto ei kuitenkaan ole määritellyt maantieteellisiä markkinoita täsmällisesti päätöksessään.

[4] Ilmoittaja viittaa tässä yhteydessä Terveystalo/ODL -yrityskauppapäätökseen, jossa Kilpailuvirasto tarkasteli vakuutusyhtiöpalveluita kokonaisuutena. Lisäksi virasto katsoi, ettei vakuutusyhtiöpalveluita ole perusteltua tarkastella alueellisella tasolla vaan valtakunnallisesti. Kilpailuvirasto ei kuitenkaan määritellyt relevantteja hyödykemarkkinoita tai maantieteellisiä markkinoita täsmällisesti, sillä yritysjärjestely ei aiheuttanut kilpailuongelmia vakuutusyhtiöpalveluiden markkinoilla.

[5] Markkinatiedot on ilmoitettu ainoastaan asiakasmääriin perustuen. Myynnin arvoon perustuvat markkinaosuusluvut ovat kuitenkin samansuuntaisia asiakasmääriin perustuvien lukujen kanssa.

[6] Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku.

[7] Pori, Tampere, Hämeenlinna, Helsinki.