Asian vireilletulo
Omya AG (Omya) on 5.3.2001 ilmoittanut Kilpailuvirastolle kilpailunrajoituslain (303/98) 11 §:n mukaisesti yrityskaupan, jossa Mondo Minerals Oy (Mondo) siirtyy aikaisemmasta WMC Resources Ltd:n (WMC) ja Omyan yhteisestä määräysvallasta Omyan yksinomaiseen määräysvaltaan.
Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta
Yksinomaisen määräysvallan hankkijan Omyan ydinliiketoiminta muodostuu kalsiumkarbonaatin[1] tuottamisesta, jalostamisesta ja myynnistä. Yhtiön keskeiset markkina-alueet ovat paperi-, maali- ja muoviteollisuus sekä rakennustoiminta, maanviljely ja ympäristömarkkinat. Omya harjoittaa liiketoimintaa maailman laajuisilla markkinoilla.
Omyalla on suomalainen tytäryhtiö Omya Oy, jonka liiketoimintaan kuuluu kalkkikiven[2] ja muiden yhteensopivien teollisuusmineraalien jalostustoiminta ja myynti. Omya Oy:n murskaamo, rikastamo, hienotuotetehdas ja satama sijaitsevat Särkisalossa. Tuotantolaitoksen vuosikapasiteetti (oma tuotanto ja tuonti) on noin 800.000 tonnia. Muuta teollista tuotantotoimintaa yhtiöllä on mm. Kemiön alueella.
Omya Oy käyttää Partek Nordkalk Oy:n kanssa yhteistä määräysvaltaa Suomen Karbonaatti Oy:ssä (SKOY). Lisäksi Omya toimii Suomessa Huber Co:n paperipäällystepigmenteissä hyödynnettävän kaoliinisaven myyntiagenttina. Mondon lisäksi Omya tuottaa talkkia pääasiasiassa tytäryhtiönsä Norwegian Talc AS:n kautta. Norwegian Talc AS:n tuottaman talkin markkinoinnista ja hinnoittelusta vastaa kuitenkin Mondo, ja jakelusta vastaavasti Omya. Norwegian Talc AS:n tuottamaa/jalostamaa talkkia ei ilmoittajan mukaan myydä Suomessa. Omyan Suomesta kertynyt liikevaihto ilman Mondo Mineralsin osuutta oli tilikaudella 2000 [600–900][3] miljoonaa markkaa.
Myyjäosapuoli WMC on australialainen julkinen osakeyhtiö, joka harjoittaa mineraalien, metalli- ja lannoiteraaka-aineiden etsintää (kaivostoimintaa), jalostusta ja markkinointia. Ilmoittajan mukaan WMC ei ole ollut aktiivinen Euroopan mineraalimarkkinoilla ennen Mondo Mineralsin perustamista. Yhtiö toimittaa talkkia Australiassa sijaitsevista kaivoksistaan Mondo Mineralsin Hollannissa sijaitsevaan tuotantoyksikköön. Ilmoittajan mukaan yrityskaupan toteuttamisen jälkeen WMC:stä tulee Omyan potentiaalinen kilpailija niin talkkimineraalin tuottajana kuin jalostajanakin.
Yritysjärjestelyn kohde Mondo on talkkia tuottava yhtiö, joka tarjoaa jalostamaansa mineraalia pääasiassa paperi- (selluloosa ja kartonki), maali- ja muoviteollisuudelle. Yhtiöllä on tuotantolaitokset Suomessa ja Alankomaissa.
Mondo on perustettu vuonna 1995, jolloin yhteisyrityksen osakkaat ostivat UPM:n talkkituotannon. Yhteisyritys on tunnettu nimillä Mondo Talc Oy (1995–1996), Finnminerals Oy (1996–1998) ja Mondo Minerals Oy (1998-). Mondon tuotantotoiminta on siten saanut alkunsa kotimaisen paperiteollisuuden tarpeista. Talkkimineraalin teollinen hyödyntäminen alkoi ilmoittajan mukaan 1960-luvulla paperinvalmistuksen yhteydessä.
Mondon vuosittainen talkintuotantokapasiteetti on useita satojatuhansia tonneja. Suomen tuotanto perustuu kotimaisiin raaka-ainevarantoihin, kun taas Hollannissa[4] tuotanto/jalostusprosessissa hyödynnetään WMC:n Australian tuotantolaitoksista tuotuja mineraaliraaka-aineita. Mondolla on kotimaassa tuotantotoimintaa Sotkamossa, Polvijärvellä ja Kaavissa. Omya on toiminut Mondon eksklusiivisena myyntiagenttina Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Mondolla ei ole siten omaa myynti- ja jakeluorganisaatiota.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Yrityskaupassa Omya AG ostaa WMC Resources Ltd:ltä sen osuuden (50 %) Mondo Minerals Oy:stä, jonka seurauksena yhtiöstä tulee Omyan kokonaan omistama tytäryhtiö. Omyan maailmanlaajuinen, kilpailunrajoituslain mukainen liikevaihto tilikaudella 2000 oli noin 11,4 miljardia markkaa. Kaupan kohteen Mondo Minerals Oy:n maailmanlaajuinen liikevaihto tilikaudella 2000 oli noin 616 miljoonaa markkaa. Koska liikevaihtorajat ylittyvät ja kaupan kohde harjoittaa toimintaa Suomessa, järjestely kuuluu yrityskauppasäännösten soveltamisalaan.
Relevantit markkinat
Teollisuusmineraaleja[5] käytetään yleisesti joko sellaisenaan tai jalostettuna erilaisissa tuotantoprosesseissa. Entuudestaan tunnettuja teollisuusmineraaleja ovat lasi- ja keraamisen teollisuuden raaka-aineet kvartsi ja maasälpä tai lannoiteteollisuuden raaka-aine apatiitti. Nykyisin kaupallisen hyödyntämisen kohteena ovat enenevässä määrin esim. paperiteollisuuden käyttämien täyte- ja päällysteaineiden valmistukseen soveltuvat mineraalit kalsiitti, talkki, kaoliini ja ilmeniitti sekä rakennusteollisuuden hyödyntämät kivimineraalit. Tarkastelun kohteena olevista teollisuusmineraaleista voidaan käyttää myös pigmenttimineraali[6] -termiä.
Puhdas talkki on ilmoittajan mukaan ominaisuuksiltaan maailman pehmein mineraali, levymäinen, vettä hylkivä ja organofilinen. Talkkia esiintyy ilmoittajan mukaan usein kemiallisesti liittymättömien magnesiumin ja dolomiitin kanssa. Talkin koostumuksesta riippuen mineraalia voidaan käyttää useisiin tarkoituksiin. Talkkiesiintymiä on eri puolilla maailmaa. Talkki sitoo pintaominaisuuksiensa vuoksi hyvin epäpuhtauksia kuten pihkaa. Jalostusprosessissa talkkiraaka-aineesta poistetaan epäpuhtaudet eli käytännössä muu mineraaliaines. Tämän jälkeen talkki murskataan ja jalostetaan haluttuun muotoon. Talkkia myydään mm. jauheena, tabletteina ja lietteenä. Talkin valmistaminen on liettämistä lukuun ottamatta tuotantoteknologisesti varsin yksinkertaista toimintaa. Mondo jatkojalostaa talkin Suomessa lukuun ottamatta Hollannissa toimivaa liettämöä, josta toimitetaan lietettä Keski-Eurooppaan. Maailman suurimmat talkkiesiintymät sijaitsevat Aasiassa ja Euroopan vastaavasti Ranskassa ja Suomessa. Mondon ohella suurimpia eurooppalaisia talkintuottajia ovat Talc de Luzenac ja IMI.
Mondo ei valmista talkkiraaka-ainetta yksittäisten tilausten perusteella, vaan ainesta tehdään suurempia määriä varastoon. Mondolla on Suomen lisäksi varastoja esimerkiksi Keski-Euroopassa. Myös (suur)asiakkaat varastoivat itse etenkin lietemuotoista talkkia (esim. paperiteollisuus). Toimitukset asiakkaille ovat kuitenkin jatkuvia.
Mondon tuottaman ja jalostaman talkin myynti (Omyan jakeluverkoston kautta) jakautuu siten, että [40–60 %] myynnin arvosta tulee Suomesta ja loppuosa Euroopasta. Kotimaan myynnistä valtaosa muodostuu paperiteollisuuden tilauksista [80–100 %]. Mondon Suomesta kertynyt liikevaihto tilikaudella 2000 oli yli 200 miljoonaa markkaa. Suomen ulkopuolelle – lähinnä Keski-Eurooppaan – menevä myynti jakautuu siten, että [30–50 %] muodostuu paperiteollisuuden tilauksista, [30–50 %] maaliteollisuuden tilauksista. Loppuosa viennin arvosta muodostuu muovi-, kitti-, lannoite- ja muun talkkimineraalia hyödyntävän teollisuuden tilauksista.
Relevantit hyödykemarkkinat
Ilmoittajan mukaan yksinomaisen määräysvallan hankkija Omya ja kaupan kohde Mondo toimivat päällekkäisillä horisontaalisilla markkinoilla ja saavuttavat Suomessa yhteenlasketun markkinaosuuden, joka ylittää 15 %, seuraavilla markkinoilla: 1) paperitäytteen, 2) paperipäällysteen, 3) maalien ja 4) muovien raaka-ainemarkkinat. Pihkantorjunnan markkinasegmentillä Omya ei ilmoittajan mukaan harjoita liiketoimintaa.
Ilmoittaja katsoo, että mikäli relevantit markkinat määriteltäisiin niin kapeasti, että relevantit hyödykemarkkinat muodostuisivat pelkästään talkkimarkkinoista, ilmoituskaavan mukaisia markkinoita ei olisi lainkaan, koska määräysvallan hankkija Omya ei ole aktiivinen Suomen talkkimarkkinoilla. Ilmoittaja korostaa edelleen, että teollisuusmineraalien täydellisestä korvattavuudesta tarkastelun kohteena olevilla markkinoilla voidaan esittää erilaisia näkemyksiä. Taloudelliset seikat usein ratkaisevat, käytetäänkö sovelluksissa enemmän talkkia vai kaoliinia (esim. Suomessa käytetään varsin runsaasti talkkia, koska mineraaliainesta on saatavilla edulliseen hintaan). Ilmoittajan mukaan talkille on löydettävissä teollisesta käyttötarkoituksesta riippuen korvaavia teollisuusmineraaleja.[7]
Mondo toimittaa jalostamaansa talkkia lähinnä paperi-, maali- ja muoviteollisuudelle. Mineraalien käytön laajuus erilaisissa teollisissa prosesseissa on ilmoittajan mukaan usein sidoksissa mineraaliesiintymien maantieteelliseen sijaintiin. Toimialakohtaisen ja käyttötarkoitukseen perustuvan jaottelun perusteella relevantit hyödykemarkkinat voidaan viraston näkemyksen mukaan siten jakaa paperi-, maali- sekä muovi-, lannoite ja muun teollisuuden sovelluksien markkinoihin. Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa on esitetty ilmoittajan arvio Omyan ja Mondon markkinaosuuksista Suomen ja Euroopan markkinoilla.
| Toimiala | Toimija | Markkinaosuus-arvio Eurooppa | Markkinaosuus-arvio Suomi | Mineraaliraaka-aine |
|---|---|---|---|---|
| Paperiteollisuus | ||||
| – paperipäällyste[8] | Mondo | [0–10 %] | [0–10 %] | talkki |
| Omya | [40–60 %] | [20–40 %] | GCC | |
| – paperitäyte | Mondo | [0–10 %] | [0–10 %] | talkki |
| Omya | [20–40 %] | [0–10 %] | liitu, GCC | |
| – pihkantorjunta | Mondo | [20–40 %] | [60–80 %] | talkki |
| Omya | vähäinen | vähäinen | ||
| Maaliteollisuus | Mondo | [0–10 %] | [0–10 %] | talkki |
| Omya | [40–60 %] | [0–10 %] | GCC | |
| Muoviteollisuus | Mondo | [0–10 %] | [0–10 %] | talkki |
| Omya | [40–60 %] | [20–40 %] | GCC | |
Kuvio 1. Ilmoittajan arvio Mondo Mineralsin ja Omyan keskeisistä markkinaosuuksista Suomen ja Euroopan laajuisilla markkinoilla. Euroopan markkinaosuusarviot perustuvat myyntimääriin (ilmoittajan mukaan myynnin arvoon perustuvia lukuja ei ollut saatavilla) ja Suomen markkinaosuusarviot myynnin arvoon. Omyan Euroopan markkinaosuusarviot sisältävät myös Mondon (talkinmyynnin) osuuden.
Paperiteollisuuden sovellukset
Paperiteollisuuden sovelluksissa mineraaleja käytetään yleisesti paperin pinnan laadun parantamiseen, painatus- ja tulostustason parantamiseen, uusien paperilaatujen kehittämiseen sekä toisaalta kalliimpien paperiraaka-aineiden korvaamiseen. Mineraalien osuus paperin raaka-ainekoostumuksessa saattaa nousta eräiden paperilaatujen osalta jopa 50 %:iin. Kaoliini[9], kalsiumkarbonaatti ja talkki ovat paperiteollisuuden yleisimmin käyttämiä mineraaleja.
Paperin päällystys on käytännössä paperin pinnoittamista jollakin lisäaineella, joita ovat esim. pigmentti, sideaine, muovi tai näiden yhdistelmä. Päällystyksellä pyritään parantamaan lisäainein paperin pinnan ominaisuuksia käyttäjän asettamien vaatimusten tasolle. Paperin täyteaineena käytetään vastaavasti usein ns. valkoisia pigmenttejä, joita sekoitetaan paperimassaan (puukuitujen sekaan) parantamaan lopputuotteen vaaleutta ja sileyttä.
Ilmoittajan mukaan talkkia käytetään paperiteollisuuden alueella paperintäytteenä ja -päällysteenä sekä pihkantorjunnassa. Paperintäytteen ja -päällysteen sovelluksissa ilmoittaja pitää talkin läheisenä korvikkeena (substituuttina) kaoliinisavea. Kaoliinisavi on ilmoittajan mukaan paperintäytteessä yleisimmin käytettyjä pigmenttejä. Raaka-aineita hyödynnetään käytännössä kuitenkin useimmiten yhdessä erisuhteisina seoksina. Vaihtoehtoisten paperiteollisuuden hyödyntämien teollisuusmineraalien toimittajia Omyan, Mondon ja SKOY:n lisäksi Suomen markkinoilla ovat ilmoittajan mukaan mm. Imerys (kaoliinisavi), Huber (PCC ja silikaatti), Speciality Minerals Inc. (PCC) ja Engelhard (kaoliinisavi).
Suomen paperi- ja kartonkiteollisuus kulutti paperipigmenttejä vuonna 1998 seuraavasti: kaoliinia 800 000 tonnia päällyste- ja 500 000 tonnia täyteaineena; kalsiumkarbonaattia 700 000 tonnia päällysteenä ja 300 000 tonnia täyteaineena; PCC:tä 240 000 tonnia päällysteenä ja täytteenä; talkkia päällysteenä ja täytteenä yhteensä 250 000 tonnia sekä titaanioksidia 3500 tonnia. Yhteisarvoltaan paperipigmenttejä käytettiin vuonna 1998 noin 2 miljardin markan edestä.
Täytetalkkien osalta Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet totesivat kuljetuskustannusten vähentävän korvaavaa tuontia Euroopasta. Täytekalkkia korvaavana raaka-aineena voidaan markkinaosapuolten mukaan kuitenkin käyttää täytekaoliinia; vaikkakaan täydellisesti toisiaan korvaavia kyseiset mineraalit eivät markkinaosapuolten mukaan ole. Täytetalkkien osuus oli useiden paperiteollisuuden edustajien kokonaispigmenttihankinnoista lisäksi usein vähäinen. Paperiteollisuuden edustajien mukaan talkkiraaka-aineen koostumuksella (puhtaudella) on huomattava merkitys. Päällystystalkkien osalta talkin ja kaoliinin suhdetta voidaan markkinaosapuolten mukaan muunnella; kaoliinin osuus voi esimerkiksi tyypillisesti vaihdella 30–70 %:n välillä. Saostetun karbonaatin (PCC) käyttöä on myös lisätty. Jauhetun karbonaatin (GCC) osalta markkinaosapuolet totesivat määräysvallan hankkijalla Omyalla olevan huomattavan vahva kotimaan markkina-asema. Vaihtoehtoisia pigmenttejä sekä kyseisten pigmenttien toimittajia on markkinaosapuolten mukaan Euroopan laajuisilla markkinoilla kuitenkin olemassa.
Paperinvalmistusprosessiin liittyvässä pihkantorjunnassa voidaan ilmoittajan mukaan käyttötarkoituksen perusteella hyödyntää useita vaihtoehtoisia teknisiä materiaaliratkaisuja, mm. bentoniittia[10] sekä orgaanisia- ja katonisia polymeerejä. Talkin osuus pihkantorjunnan kokonaismarkkinoista on ilmoittajan mukaan noin puolet. Ilmoittajan mukaan kotimaan markkinoiden talkin korkea markkinaosuus pihkantorjunnan markkinoilla on seurausta talkkikaivosten maantieteellisestä läheisyydestä ja tiiviistä yhteistyöstä sellu- ja paperiteollisuuden kanssa. Pihkantorjuntamarkkinoiden kehitys seuraa ilmoittajan mukaan muutenkin läheisesti paperiteollisuuden kehitystä.
Pihkantorjunnan osalta Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet totesivat ettei käyttötarkoituksen osalta vaihtoehtoisia mineraaleja ole, mutta sen sijaan kemikaalivaihtoehtoja on olemassa.
Maaliteollisuuden sovellukset
Maaliteollisuuden sovelluksissa talkkia käytetään ilmoittajan mukaan pääasiassa koristemaaleissa funktionaalisena täytteenä, jonka tehtävä on estää halkeamista sekä parantaa painaumakestävyyttä, pestävyyttä, sääkestävyyttä ja adheesiota. Muina maaliteollisuuden täyteaineina käytetään ilmoittajan mukaan kaoliinisavea, jalostettua kalsiumkarbonaattia ja titaanidioksidia.
Kotimainen maaliteollisuus hyödyntää tuotantotoiminnassaan pigmenttimineraaleista määrällisesti eniten mikrojauhettua kalsiumkarbonaattia (Omya), titaanidioksidia (Kemira) ja talkkia (Mondo). Myynnin arvolla mitattuna huomattavin osa markkinoiden kokonaisarvosta muodostuu titaanidioksidista. Talkki ja kalsiumkarbonaatti muodostavat kotimaan maaliteollisuuden pigmenttimineraalien käytön kokonaisarvosta huomattavasti pienemmän osuuden.
Titaanidioksidi on eräs maaliteollisuuden yleisimmin käyttämistä pigmenttimineraaleista. Valkoisissa maaleissa voi olla jopa 30 % titaanidioksidi-pigmenttiä. Titaanidioksidia hyödyntävät maaliteollisuuden ohella paperi-, muovi-, kumi- ja keraaminen teollisuus.
Muovi-, lannoite- ja muun teollisuuden sovellukset
Muoviteollisuuden sovelluksissa talkkia käytetään ilmoittajan mukaan pääasiassa polypropyleenissä. Lisäksi pieniä määriä talkkia käytetään polyeteenissä, polyamidissa ja tyydyttämättömässä polyesterissä. Määrällisesti muoviteollisuudessa hyödynnetään pigmenteistä kalsiumkarbonaatin (GCC) sovelluksia eniten. Myynnin arvolla mitattuna taas titaanidioksidi muodostaa valtaosan myynnin kokonaisarvosta. Kotimaan muoviteollisuus hyödyntää talkkia sekä myyntivolyymilla että myynnin arvolla mitattuna vain vähäisiä määriä.
Kilpailuviraston kuulemien muoviteollisuuden edustajien mukaan talkki-raaka-aineen käyttömäärät ovat erittäin pienet. Talkki-mineraalia on lisäksi saatavilla Euroopan/maailman laajuisesti. Muoviteollisuus hyödyntää tuotantoprosesseissaan talkin ohella kalsiumkarbonaattia. Lannoite- ja muut prosessiteollisuuden sektorit hyödyntävät tuotantotoiminnassaan vähäisiä määriä talkkiraaka-ainetta.
Relevantit maantieteelliset markkinat
Mineraalikauppaa käydään ilmoittajan mukaan maailman laajuisesti. Täten ilmoittaja katsoo maantieteellisten markkinoiden olevan ensisijaisesti maailmanlaajuiset tai vähintään Euroopan laajuiset.
Kilpailuviraston kuulemat markkinaosapuolet katsovat tarkastelun kohteena olevien markkinoiden olevan lähinnä Euroopan laajuiset. Kotimaan markkinoilla toimivilla markkinaosapuolilla on kustannus- ja muita kilpailuetuja (lähinnä asymmetriseen informaatioon pohjautuvia) maantieteellisesti kauempaa toimiviin kilpailijoihin nähden, minkä vuoksi esimerkiksi kotimaan paperiteollisuus hyödyntää enenevässä määrin kotimaisia mineraaliraaka-ainevarantoja. Asiakasosapuolten (käytännössä suurasiakkaiden) ostaja- ja neuvotteluvoima mahdollistaa kuitenkin käytännössä mineraaliraaka-ainetuottajien kilpailuttamisen vähintäänkin Euroopan laajuisilta markkinoilta.
Johtopäätös relevanteista markkinoista
Yhteenvetona markkinamäärittelyn osalta Kilpailuvirasto toteaa, että asian ratkaisun kannalta ei ole kuitenkaan tarpeellista määritellä yrityskaupan kohteena olevia relevantteja hyödykemarkkinoita ja maantieteellisiä markkinoita täsmällisesti, koska keskittymä ei, kuten jäljempänä ilmenee, aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia Suomessa.
Yritysjärjestelyn kilpailuvaikutukset
Mineraaliliiketoiminta perustuu keskeisesti suurtuotannon mittakaavaetuihin eli toimialalla harjoitettu liiketoiminta on tyypiltään perinteistä massatuotantoa. Materiaalin kuljetus- ja jalostuskustannukset rajaavat siten mineraaliliiketoiminnan taloudellisesti kannattavaa maantieteellistä toiminta-aluetta. Talkkikiviesiintymiä on ilmoittajan mukaan ympäri maailmaa. Mineraaleja tuottavien ja jalostavien yhtiöiden asiakkaat ovat usein huomattavan suuria prosessiteollisuuden toimijoita. Toimialan luonteesta johtuen markkinatoimijoita on rajallinen määrä.
Teollisuusmineraaleja käytetään paperi-, maali-, muovi- ja muun perusteollisuuden tuotantoprosesseissa yhtenä raaka-aineena väli- ja lopputuotteiden valmistuksessa. Toimialalle on sen lähimarkkinasidoksista ja vertikaalisista sidoksista – käytännössä raaka-ainetta hyödyntävien teollisten toimijoiden liiketoiminnasta – johtuen tyypillistä syklisyys. Esimerkiksi paperiteollisuuden (eritoten hienopaperit) osalta odotetaan mineraaliraaka-aineiden kysynnän pysyvän vähintään nykyisellä tasolla. Perusraaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen vaihtelut saattavat lisätä vaihtoehtoisten raaka-aineiden kysyntää. Tämä saattaa taas lisätä esimerkiksi mineraalimarkkinoilla toimivien yritysten tuotekehitystyötä ja sitä kautta tuotedifferointia.
Yrityskauppojen kilpailuvaikutusten arvioinnin lähtökohtana on yritysjärjestelyn seurauksena syntyvän markkinavoiman määrittäminen. Markkinavoima ilmenee käytännössä mm. mahdollisuutena poissulkea kilpailua, kontrolloida hintoja tai vähentää tuotantokapasiteettia relevanteilla markkinoilla. Tarkastelun kohteena olevassa yrityskaupassa Mondo siirtyy aikaisemmasta WMC:n ja Omyan yhteisestä määräysvallasta Omyan yksinomaiseen määräysvaltaan. Strategisen päätöksenteon keskittyminen saattaa jo sinällään useissa tapauksissa lisätä markkinatoimijan markkinavoimaa.
Omya ja Mondo toimivat osittain päällekkäisillä horisontaalisilla hyödykemarkkinoilla: yhtiöiden tuottamia ja jalostamia teollisuusmineraaleja voidaan useiden teollisten tuotantoprosessien osalta korvata tai ainakin täydentää toisillaan. Yhtiöillä on siten yhdessä merkittävää portfoliovoimaa suhteessa kilpailijoihin, jotka tarjoavat vain yhtä mineraaliraaka-ainetta. Oman tuotantotoimintansa ohella Omya käyttää Partek Nordkalkin kanssa yhteistä määräysvaltaa Lappeenrannassa toimivassa SKOY:ssä. SKOY tuottaa ja jalostaa kalkkikivestä lähinnä paperiteollisuuden pigmenttimineraaleja.
Yritysjärjestelyn seurauksena Omyan markkina- ja portfoliovoima vahvistuu kotimaan markkinoiden osalta konkreettisimmin paperiteollisuuden sovellusten markkinoilla. Mondon vahvuus lienee yhtiön syntyhistorian perusteella juuri paperiteollisuuden sovelluksissa. Kotimaisen paperiteollisuuden markkinaosapuolten huomattava ostajavoima vähentää kuitenkin käytännössä Omyan mahdollisuutta hyödyntää lisääntynyttä markkinavoimaa esimerkiksi hintojen nostamisen muodossa. Mahdolliset (talkin) raaka-ainehintojen korotukset saattaisivat lisätä vaihtoehtoisten toimittajien ohella läheisesti korvaavien teollisuusmineraalien käyttöä. Toimialan staattisesta perusluonteesta huolimatta kilpailun painetta muodostuu ostajavoiman lisäksi erilaisten dynaamisten tuoteinnovaatioiden sekä lisäarvoperusteisten lopputuotteiden ansiosta. Kilpailuviraston saaman markkinainformaation mukaan Mondo ei ylipäätään hallinnoi sellaisia kotimaisia talkkiraaka-ainevarantoja, jotka aikaansaisivat yhtiölle monopolistisen markkina-aseman.
Suomessa harjoitettua mineraaliliiketoimintaa säätelevä lainsäädäntö (kaivoslaki) ei aseta esteitä uusille koti- tai ulkomaisille toimijoille. Liiketoiminnan harjoittamiseen ei siten liity julkisen vallan aikaansaamia alalle tulon esteitä, vaikkakin oletettavasti liiketoiminnan aloittaminen edellyttää huomattavia investointikustannuksia. Esimerkiksi Talc de Luzenac selvittää Sotkamon seudulla olevan talkkiesiintymän hyödyntämismahdollisuuksia. Lisäksi verovaroin löydetyt mineraaliesiintymät – käytännössä Geologian Tutkimuskeskuksen Suomesta löytämät esiintymät – kilpailutetaan kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) toimesta. Tarkastelun kohteena olevassa yrityskaupassa yksinomaisen määräysvallan hankkijan Omya AG:n suomalainen tytäryhtiö Omya Oy on mm. saanut Norrlammen kalsiittiesiintymän valtausoikeudet KTM:n järjestämän tarjouskilpailun perusteella. Esiintymän kalsiitista voidaan valmistaa paperipigmentiksi sopivaa raaka-ainetta.
Ilmoittajan näkemyksen mukaan yrityskaupan toteuttamisen jälkeen myyjäosapuolesta, australialaisesta WMC:stä tulee Omyan potentiaalinen kilpailija niin talkkimineraalin tuottajana kuin jalostajanakin. WMC tuottaa Australiassa sijaitsevilta kaivoksiltaan vuositasolla [100 000–200 000] tonnia talkkia. Maantieteellisestä etäisyydestä aiheutuvat kuljetuskustannukset nostavat Australiasta tuodun talkkiraaka-aineen hintaa kuitenkin siinä määrin, että potentiaalisen kilpailun mahdollisesti aktualisoituva vaikutus Suomen markkinoihin on joka tapauksessa vähäinen.
Kilpailuviraston yrityskauppajärjestelyn johdosta kuulemat markkinaosapuolet eivät ylipäätään ilmoittaneet virastolle, että yrityskaupalla olisi haitallisia kilpailuvaikutuksia. Osa markkinaosapuolista, lähinnä ostajavoimaa omaavat markkinatoimijat katsoivat yrityskaupalla olevan positiivisia vaikutuksia strategisen suunnittelun ja päätöksenteon keskittymisen ansiosta.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto hyväksyy yrityskaupan, jossa Omya AG hankkii yksinomaisen määräysvallan Mondo Minerals Oy:ssä. Kilpailuviraston arvion mukaan yrityskauppa ei synnytä tai vahvista sellaista määräävää markkina-asemaa, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (480/1992) 11, 11 a, 11 b, 11 d §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
[1] Teollisuusmineraali, joka voi olla mikrojauhettua (GCC), saostettua (PCC) tai liitua.
[2] Kalkkikivestä jalostetaan kalsiumkarbonaattia.
[3] Tarkka tieto poistettu liikesalaisuutena.
[4] Mondo Mineralsilla on hollantilainen tytäryhtiö, Mondo Minerals B.V.
[5] Teollisuusmineraali tarkoittaa mineraaliainesta tai muuta luonnossa mineraalien tapaan esiintyvää maankuoren ainesta, jolla on teollista käyttöä. Käsitteen ulkopuolelle jätetään yleensä metalliset malmit, fossiiliset polttoaineet ja jalokivet.
[6] Pigmentillä tarkoitetaan yleismerkityksessä väriainetta. Papereissa, kartongeissa, muoveissa ja maaleissa käytetään yhä enemmän ja monipuolisemmin pigmenttimineraaleja (vaalea epäorgaaninen pigmentti) joko täyteaineena eli fillerinä tai/ja päällystepigmenttinä (paperit ja kartongit). Pigmentillä pyritään parantamaan yhtenä komponenttina tai useamman mineraalin ja lisäaineiden seoksena koko tuotteen vaaleutta, opasiteettia, yleensä painettavuusominaisuuksia, kemiallista inerttiyttä, kestävyyttä (esim. iskulujuutta) ja monia muita ominaisuuksia. Lisäaineena oleva mineraali korvaa samalla myös yleensä kalliimpaa perusainetta (esim. sellua tai muovia). Kalsiumkarbonaatti, kaoliini ja talkki kuuluvat ns. läpinäkyviin epäorgaanisiin pigmentteihin. Läpinäkymättömiä epäorgaanisia pigmenttejä ovat sitä vastoin titaanidioksidi ja sinkkioksidi.
[7] Ilmoittaja on viitannut mm. komission päätöksiin IV/M.660, jossa talkkimarkkinoiden katsottiin tarkastelun kohteena olevassa tapauksessa muodostavan erilliset hyödykemarkkinat sekä IV/M.1381, jossa kaoliinimarkkinoiden todettiin mahdollisesti muodostavan erilliset hyödykemarkkinat paperinkäyttötarkoituksissa. Tapaukset eivät kuitenkaan ole täysin analogisia nyt tarkastelun kohteena olevan yrityskaupan kanssa, minkä johdosta ilmoittaja katsoo (yksittäistä teollisuusmineraalia) laajemman markkinamäärittelyn olevan perustellun.
[8] SKOY:n myynnin arvoon perustuva markkinaosuus paperipäällysteen kotimaan markkinoilla ilmoittajan mukaan on noin [10–20 %].
[9] Savimineraali, jota käytetään paperinvalmistuksessa sekä täyteaineena että päällystyspigmenttinä. Kaoliinia käytetään lisäksi mm. keraamisten tuotteiden valmistuksessa. Kaoliinia tuodaan Suomeen satojatuhansia tonneja vuosittain etenkin keraamisen teollisuuden ja paperinvalmistuksen raaka-aineeksi; siksi se on myös Suomessa malminetsinnän tärkeänä kohteena.
[10] Pääasiallisesti montmorilloniitista koostuva (savi)maalaji. Montmorilloniitin kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien johdosta paljon käytetty kaupallisena tuotteena muun muassa valimoissa ja porauslietteissä, värien absorboinnissa ja öljyn valkaisussa.