Tiivistelmä
Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota Kesko Oyj:n (jälj. Kesko) alimman hinnan ilmoittamiseen ja ilmoittamistapaan sekä alimman hinnan ja muiden viitehintojen esittämiseen verkko- ja printtitarjousmainonnassa. Puutteita havaittiin alimman hinnan ilmoittamistavassa sekä viitehintojen esittämistavassa. Lisäksi kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota kuvastossa tarjoustuotteiden joukossa esitettyihin normaalihintaisiin tuotteisiin. Kesko sitoutui muuttamaan alimman hinnan ilmoittamistapaansa, viitehintojen esittämistapaansa sekä luopumaan normaalihintaisten tuotteiden esittämisestä alehintaisten tuotteiden joukossa kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla.
Sovelletut säännökset
Kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §,3 §,6 §,7§ ja 11 §
Perustelut
Alimman hinnan ilmoittamisvelvollisuus hinnanalennusmarkkinoinnissa
Kuluttajansuojalain 2 luvun 11 §:n mukaan markkinoitaessa tavaraa alennuksella tai alennettuun hintaan markkinoinnissa on ilmoitettava myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.
Säännöstä sovelletaan yrityksen myyntiväitteisiin siitä, että se on alentanut hintaa, jonka se veloittaa tavarasta. Alimman hinnan ilmoittamisvelvollisuus lisää avoimuutta ja varmistaa, että kuluttajat saavat todellista hintaetua.
K-Ruoka-verkkokaupan alekirjat-tuoteryhmässä tuotteille ilmoitettiin vain myyntihinta. Samoin K-Citymarket kevään alepokkarille esitettiin vain sen myyntihinta. Alin hinta on ilmoitettava hinnanalennusta kuvaavien ilmaisujen yhteydessä. Tällaisia ilmaisuja ovat esimerkiksi ”ale”. Kuluttaja-asiamies totesi, että K-ruokaverkkokaupassa olisi tullut ilmoittaa myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.
Keskon hinnanalennusmarkkinointi, jossa jätettiin ilmoittamatta alin hinta, jolla tavaraa oli markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana, oli kuluttajansuojalain 2 luvun 11 §:n vastaista. Kuluttaja-asiamies edellytti, että Kesko sitoutuu hinnanalennusmarkkinoinnissa ilmoittamaan selkeällä tavalla alimman hinnan, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.
Alimman hinnan ilmoittamistapa hinnanalennusmarkkinoinnissa
Kuluttajansuojalain 2 luvun 11 §:n mukaan markkinoitaessa tavaraa alennuksella tai alennettuun hintaan markkinoinnissa on ilmoitettava myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.
Kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa jättää antamatta sellaisia asiayhteys huomioon ottaen olennaisia tietoja, jotka kuluttaja tarvitsee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen tekemiseksi ja joiden puuttuminen on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei olisi riittävin tiedoin tehnyt. Pykälän 2 momentin mukaan arvioitaessa tietojen riittävyyttä otetaan huomioon tietojen selkeys, ymmärrettävyys ja oikea-aikaisuus, käytettyyn viestimeen liittyvät rajoitteet sekä elinkeinonharjoittajan muut toimenpiteet olennaisten tietojen antamiseksi kuluttajille. Lain esitöiden mukaan yrityksen voidaan katsoa laiminlyöneen tiedonantovelvollisuutensa, vaikka tiedot olisi annettu, mutta ne on annettu epäselvästi tai päätöksenteon kannalta liian myöhään. (HE 32/2008)
K-ruoka-verkkokaupassa oli tarjouksessa myhome Iivari -kulho. Verkkosivuilla esitettiin myyntihinta ja normaalihinta. Kulhon alin hinta hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana ilmoitettiin linkin takana.
Kuluttaja-asiamies totesi, että alimman hinnan ilmoittamista koskevassa pykälässä säädetään velvollisuudesta ilmoittaa alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana, mutta sitä, millä tavalla alin hinta tulee ilmoittaa, ei ole tarkennettu. Kun säännöksen tavoitteena on parantaa kuluttajien mahdollisuutta arvioida alennuksen edullisuutta ja myyjän yleistä hintatasoa on selvää, että alin hinta tulee ilmoittaa selkeällä tavalla. Koska kyseessä on yritykselle asetettu nimenomainen tiedonantovelvoite, on alimman hinnan ilmoittamistapaan kiinnitettävä erityistä huomiota ja muistettava, ettei tiedon saaminen saa jäädä kuluttajan aktiivisuuden varaan. Tämän vuoksi alin hinta on ilmoitettava siten, että kuluttajan huomio kiinnittyy siihen luontevasti ja se on vaivatta selvitettävissä.
Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttaa useita tekijöitä. Keskeisin näistä on pääsääntöisesti hinta, mutta myös hintaedun suuruudella on merkitystä. Alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana, on kuluttajalle olennainen tieto ja se on esitettävä selkeällä tavalla. Selkeyden vaatimus tarkoittaa muun muassa sitä, että alin hinta ilmoitetaan helppotajuisesti ja näkyvästi. Näin ollen hinnanalennusmarkkinoinnissa yrityksen on varmistettava, ettei kuluttajalle jää epäselväksi alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu alennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.
Keskon hinnanalennusmarkkinointi, jossa alin hinta, jolla tavaraa oli markkinoitu hinnanalennusta edeltänei-den 30 päivän aikana esitettiin linkin takana, oli kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §:n vastaista. Kuluttaja-asiamies edellytti, että Kesko Oyj sitoutuu ilmoittamaan selkeällä tavalla alimman hinnan, jolla tavaraa on markkinoitu edeltäneiden 30 päivän aikana.
Muiden viitehintojen esittäminen hinnanalennusmarkkinoinnin yhteydessä
Kuluttajansuojalain 2 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan markkinoitaessa tavaraa alennuksella tai alennettuun hintaan markkinoinnissa on ilmoitettava myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.
Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat tiedot voivat koskea erityisesti esimerkiksi erityistä hintaetua.
Kuluttaja-asiamies totesi selvyyden vuoksi, ettei tässä valvonta-asiassa käsitellä hinnanalennuksen laskemisessa käytettävää viitearvoa koskevaa kysymystä. Näin on, koska Euroopan unionin tuomioistuimessa on parhaillaan käsitellyssä viitearvoa koskeva ennakkoratkaisupyyntö (C-330/23).
Intersportin verkkosivujen kategoriasivulla markkinoitiin esimerkiksi Haglöfs-merkkisiä housuja esittämällä tarjoushinta ja sen vieressä vasemmalla sinisellä yliviivattu hinta. Alin hinta oli merkitty näiden alle pienemmällä fonttikoolla. Housujen tuotesivulla esitettiin tarjoushinta ja sen alla pienemmällä fontilla yliviivattu 30 päivän alin hinta. Alempana oli pienemmällä fonttikoolla sinisellä tekstit: ”Alin hinta” ja ”Hinta alun perin”. Näiden vieressä esitettiin i-merkki ja Lisätieto-painike. Klikkaamalla painiketta avautui laatikko, jossa näytettiin tiedot tuotteen hinnasta, alimmasta hinnasta tarjousta edeltäneiden 30 päivän ajalta sekä ”hinta alun perin/normaali hinta”.
Kuluttaja-asiamies totesi, että hinnanalennusmarkkinoinnissa on sallittua esittää alimman hinnan lisäksi muita viitehintoja. Yritys voi esimerkiksi ilmoittaa uuden tarjouksen yhteydessä myös tarjouskampanjoiden välisenä aikana perityn alentamattoman hinnan. Yrityksen on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei mainos muodostu epäselväksi ja anna harhaanjohtavaa kuvaa tarjottavasta hintaedusta. Markkinoinnin mahdollista harhaanjohtavuutta arvioidaan keskivertokuluttajan näkökulmasta. Ratkaisevaa on kuluttajalle syntyvä mielikuva, kun hän tavanomaiseen tapaan lukee mainosta.
Hinnanalennusilmoituksessa esitettävät muut viitehinnat eivät saa viedä kuluttajan huomiota alimmasta hinnasta. Käytännössä alin hinta on kerrottava näkyvästi, eikä muita viitehintoja voi sijoittaa ja/tai esittää niin, että ne hallitsevat ilmoitusta. Hinnanalennusilmoitus on toteutettava siten, että kuluttajan huomio kiinnittyy alimpaan hintaan.
Kuluttaja-asiamies katsoi, että Intersportin verkkokaupan kategoriasivuilla julkaistussa Haglöfs-merkkisten housujen hinnanalennusilmoituksessa korostetusti esitetty muu viitehinta loi kuluttajalle harhaanjohtavan kuvan tavaran edullisuudesta ja kuluttajalle koituvan edun määrästä.
Muiden viitehintojen esittäminen edellyttää, että ne selitetään selkeästi. Yrityksen on myös varmistettava, etteivät muut viitehinnat aiheuta sekaannusta. Tämä tarkoittaa sitä, että hinnanalennusilmoituksissa on kerrottava mitä muilla esitetyillä viitehinnoilla tarkoitetaan. Selkeyden vuoksi myös alimman hinnan kohdalla on selitettävä, että kyseessä on hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.
Intersportin verkkokaupan kategoriasivulla esitettiin tarjoushinnan vasemmalla puolella muu viitehinta. Sivulta ei kuitenkaan ilmennyt, mitä edellä mainitulla hinnalla tarkoitetaan, eli onko kyseessä esimerkiksi hinta, jolla tavaraa on myyty ennen tarjouksen alkamista. Tuotesivulla kerrottiin, että viitehinnalla tarkoitetaan tavaran alkuperäistä hintaa. Samalla sivulla sijaitsevasta Lisätieto-painikkeesta avautui myös tarkempaa tietoa tava-ran hintahistoriasta. Kuluttaja-asiamies kiinnitti Keskon huomiota siihen, etteivät ”normaali hinta” ja ”hinta alun perin” tarkoita täysin samaa asiaa. Termin ”hinta alun perin” voi ymmärtää siten, että sillä viitataan hintaan, jolla tavaraa on myyty sen tullessa myyjän valikoimaan.
Kuluttaja-asiamies totesi, että Keskon hinnanalennusmarkkinointi, jossa muu viitehinta esitettiin korostuneemmin kuin alin hinta ja jossa ei selitetty mitä muulla viitehinnalla tarkoitetaan, oli kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n vastaista. Kuluttaja-asiamies edellytti, että Kesko sitoutuu esittämään hinnanalennusmarkkinoinnissa muut viitehinnat siten, etteivät ne vie kuluttajan huomiota alimmasta hinnasta sekä kertomaan, mitä muilla viitehinnoilla tarkoitetaan.
Uutuustuotteet ja hinnanalennusilmoitukset
Suomi ei ole hyödyntänyt hintamerkintädirektiivin 6 a artiklan 4 kohtaa, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat sallia hinnanalennusta koskevat ilmoitukset myös sellaisten tavaroiden (’uutuustuotteet’) osalta, joita elinkeinonharjoittaja on myynyt alle 30 päivää ennen hinnanalennuksesta ilmoittamista.
Kuluttaja-asiamies katsoo, etteivät uutuustuotteita koskevat hinnanalennusilmoitukset (väitteet siitä, että omaa myyntihintaa on alennettu) ole sallittuja, sillä käytännössä uutuustuotteille ei ole mahdollista ilmoittaa alinta hinta, jolla tavaraa olisi markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Edelleen on huomattava, että Euroopan komission tulkintaohjeen mukaan hinnanalennusilmoituksena pidetään myös nykyisen hinnan esittämistä ”lähtöhintana” tai vastaavana ja ilmoittamalla korkeamman hinnan tulevana normaalina hintana.
Uutuustuotteita koskevat tarjousilmaisut (väitteet siitä, että kyseessä on hintaetu) eivät ole kiellettyjä edellyt-täen, että ne eivät ole kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n vastaisia eli harhaanjohtavia. Kuluttajalle ei saa syntyä harhaanjohtavaa kuvaa uutuustuotteen edullisuudesta ja kuluttajalle koituvan edun määrästä. Yrityksen on kyettävä paitsi perustelemaan, myös näyttämään toteen uutuustuotteen erityinen edullisuus.
Hinnanalennusväitteen piiriin kuuluvat normaalihintaiset tuotteet
Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat tiedot voivat koskea erityisesti esimerkiksi erityistä hintaetua.
Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota Intersportin kuvastoon, jossa esiteltiin mm. Haglöfs Moran -housuja ja Merell Fly Strike GTX -jalkineita. Housujen ja jalkineiden hinnat esitettiin punaisella tekstillä. Myyntihinnan lisäksi ei ilmoitettu alinta hintaa, jolla housuja oli markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Kesko totesi tämän johtuvan siitä, ettei kyseisten tuotteiden hintaa ollut alennettu.
Kuluttajien on saatava hinnanalennusmarkkinoinnista selkeät tiedot siitä, minä aikana, miten toimien ja millä muilla edellytyksillä he voivat saada tarjotun tavaran tai muun edun. Jos mainos, kuten esimerkiksi kokosi-vun printtijulkaisu, sisältää tarjouksessa olevien tavaroiden lisäksi normaalihintaisia tavaroita, ne on erotettava selkeästi tarjouksen piiriin kuuluvista tavaroista. Erityistä huomioita on kiinnitettävä siihen, ettei kuluttajalle synny virheellistä käsitystä siitä, mitä tavaroita hinnanalennus koskee. Oleellista on, että mainoksesta kulut-tajalle syntyvä mielikuva tai yleisvaikutelma vastaa todellisuutta. Markkinointikanavasta riippumatta yrityksen on varmistettava, että kuluttajalle on selvää mitkä tavarat ovat hinnanalennuksen kohteena.
Kuvaston ilmiasusta ja esitetyistä ilmaisuista sai käsityksen, että kuvasto sisälsi tavaroita, joiden hintaa oli alennettu. Intersportin kuvastossa esitettiin myös normaalihintaisia tavaroita. Näiden myyntihinta esitettiin samalla tavalla kuin alennettujen tavaroiden. Normaalihintaisten tavaroiden kohdalla ei ilmoitettu alinta hintaa eikä alennusprosenttia, mutta niiden esittäminen alehintaisten tavaroiden joukossa loi mielikuvan hinnan edullisuudesta. Kuluttaja-asiamies katsoi, että normaalihintaisten tavaroiden esittäminen kuvastossa, jonka etusivulla, takasivulla ja jokaisella aukeamalla käytetään näyttävästi hinnanalennusta kuvaavia ilmaisuja, on harhaanjohtavaa ja siten kiellettyä.
Kuluttaja-asiamies katsoi, että Keskon hinnanalennusmarkkinointi, jossa hinnanalennusta kuvaavia ilmaisuja sisältävässä alemarkkinointikuvastossa esitettiin edellä kuvatulla tavalla alehintaisten tavaroiden joukossa normaalihintaisia tavaroita, oli kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n vastaista. Kuluttaja-asiamies edellytti, että Kesko luopuu esittämästä normaalihintaisia tavaroita alehintaisten tavaroiden joukossa siten, että kuluttaja saa harhaanjohtavan kuvan siitä, mitkä tavarat kuuluvat hinnanalennuksen piiriin.