Tiivistelmä
Tässä katsauksessa tarkastellaan maitosektorin myyntikatteisiin (hintamarginaaleihin) perustuvaa kannattavuuskehitystä. Analyysi perustuu hanketta varten kerättyyn aineistoon, joka sisältää tuotetason tietoja vähittäiskaupan osto- ja myyntihinnoista ja myyntimääristä sekä teollisuudelta kerättyjä tuotekohtaisia myyntihinta- ja kustannustietoja.
Myyntikate kertoo, paljonko tuotteen myyntihinnasta jää jäljelle kiinteiden kulujen kattamiseen ja investointeihin välittömien valmistuskustannusten vähentämisen jälkeen. Myyntikatteet lasketaan maitoteollisuudelle ja vähittäiskaupalle sekä erikseen kaupan omille merkeille (private label, jatkossa PL) ja brändituotteille. Lisäksi määritetään kaupan ja teollisuuden yhteenlaskettu kokonaismyyntikate ja tutkitaan, miten osapuolet jakavat tämän katteen keskenään.
Maitosektorilla toimittiin tarkastelujaksolla 2016–2023 tilanteessa, jossa myynnin määrä laski hieman, mutta myynnin arvo, hinnat ja erityisesti kustannukset nousivat merkittävästi vuoden 2021 jälkeen. Tulokset viittaavat siihen, että kuluttajahintojen nousu johtui tarkastelujaksolla ensisijaisesti tuotantokustannusten kasvusta, ei katteiden kasvamisesta. Koko maitoketjun suhteellinen kannattavuus ei vahvistunut, vaan kokonaismyyntikateprosentti pysyi melko samansuuruisena ja pieneni tarkastelujakson lopulla. Vaikka euromääräiset katteet kasvoivat hieman, kasvu jäi selvästi kuluttajahintojen nousua hitaammaksi.
PL-tuotteiden osuus maitosektorin myynnin arvosta pysyi melko vakaana, mutta osuus myynnin määrästä kasvoi hieman. Katteenjaossa havaitaan selviä eroja PL- ja brändituotteiden välillä: PL-tuotteissa vähittäiskauppa saa teollisuutta suuremman osuuden kokonaismyyntikatteesta, kun taas brändituotteissa kokonaiskate jakautuu tasaisemmin kaupan ja teollisuuden kesken. Tarkastelujakson loppupuolella teollisuuden saama osuus jaettavasta kokonaiskatteesta pieneni entisestään.
Tulokset poikkeavat KKV:n aiemmasta lihasektoria koskevasta tarkastelusta: maitosektorilla vähittäiskaupan osuus PL-tuotteiden kokonaiskatteesta on selvästi suurempi kuin teollisuuden osuus, eikä PL-tuotanto siten näyttäydy teollisuuden näkökulmasta yhtä kannattavana suhteessa brändituotteisiin kuin lihasektorilla. Eroja löytyy myös markkinarakenteesta. Maitosektorilla PL-tuotteiden valmistajamarkkina on selvästi vähemmän keskittynyt kuin brändituotteiden, kun taas lihasektorilla segmentit ovat keskittyneisyydeltään suunnilleen samankaltaisia.
Katsaus on osa Kilpailu- ja kuluttajaviraston laajempaa tutkimushanketta, joka tarkastelee elintarvikeketjua ja sen toimivuutta.