Korruptiota torjutaan hyvällä hankintaosaamisella ja tietoisuudella harmaan talouden riskeistä

Julkisiin hankintoihin liittyy valitettavan usein harmaan talouden ilmiöitä, kuten korruptiota ja kartelleja. Uusi raportti esittää keinoja harmaan talouden torjumiseksi julkisissa hankinnoissa.

Elokuussa 2019 julkaistiin Harmaa talous ja hankinnat -raportti, johon on koottu keinoja erilaisten harmaan talouden ilmiöiden, kuten korruption ja kartellien, ehkäisemiseksi.

Raportin kirjoittaneen työryhmän arvion mukaan yksi tehokkaimmista keinoista on vahvistaa hankintoja tekevien organisaatioiden ja sisäisen tarkastuksen työntekijöiden osaamista kouluttamalla heitä harmaan talouden ilmiöiden riskeistä. Hankintojen ammattimaisuuden kehittäminen vähentäisi myös tietoisten väärinkäytösten mahdollisuuksia. Lisäksi hankintayksiköillä olisi oltava hankintoja koskevat eettiset toimintaohjeet ja toimintatapoja tulisi terävöittää. Tärkeää olisi myös varmistaa, ettei hankintapäätöksiä tekeville virkamiehille synny kaksoisrooleja.

Työryhmä näki samalla tarpeen lakimuutoksille: muun muassa kuntalakiin olisi lisättävä velvoite sisäinen tarkastuksen järjestämiseen. Lisäksi työryhmä näkee tarpeen selvittää mahdollisuutta ulottaa julkisuuslain soveltaminen julkisomisteisiin osakeyhtiöihin. Työryhmä ehdottaa myös kaikille kunnille velvollisuutta järjestää sisäinen tarkastus.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on ollut mukana laatimassa raporttia. Raportti on osa vuosille 2016–2020 laadittua harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa.

Julkiset hankinnat ovat otollista maaperää korruptiolle ja kartelleille

Julkisiin hankintoihin liittyvien harmaan talouden ilmiöiden ehkäiseminen on tärkeää jo pelkästään hankintojen suuren volyymin vuoksi. Suomessa hankitaan julkisin varoin tavaroita ja palveluita noin 30-35 miljardilla eurolla vuosittain. Hankintojen osuus maamme bruttokansantuotteesta on siten noin viidennes. Ei ole samantekevää, miten rahat käytetään.

”Julkisiin menoihin liittyen puhutaan toistuvasti menojen kasvusta ja verorahojen riittävyydestä. Työryhmän havainnot ja ehdotukset voisi tiivistää sanomalla, että tärkeää olisi tarkastella myös sitä, miten julkista rahaa käytetään. Tässä olisi varmasti parannettavaa”, kertoo KKV:n kartellivalvonnan päällikkö Antti Norkela.

KKV on aktiivisesti mukana harmaan talouden ja korruptionvastaisessa viranomaisyhteistyössä: virasto on muun muassa osallistunut oikeusministeriön ja harmaan talouden selvitysyksikön vetämien työryhmien työskentelyyn. Lisäksi KKV on yhdessä Verohallinnon kanssa jo useiden vuosien ajan kiertänyt hankintayksiköissä auttamassa niitä kehittämään omaa harmaan talouden torjuntaansa sekä tunnistamaan tarjoajien kiellettyä kartellitoimintaa.

KKV on myös mukana ”Sano ei korruptiolle” -kampanjassa avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Oikeusministeriön koordinoiman kampanjan tavoitteena on lisätä tietoutta korruptiosta ja korruptiontorjunnasta. Kampanja myös kannustaa kaikenlaisia organisaatioita liittymään mukaan rakentamaan Suomea, jossa korruptio ei menesty.

Valtaosa korruptiosta jää piiloon

Korruptioon voivat syyllistyä niin virkamiehet, poliitikot, yksityishenkilöt kuin elinkeinoelämän palveluksessa toimivat. Suomessa korruptio ilmenee usein esimerkiksi eturistiriitoina, suosimisena ja epäeettisenä päätösten valmisteluna. Valtaosa korruptiosta piiloutuu yhteiskunnan rakenteisiin ja jää havaitsematta. Siksi esimerkiksi tuomioistuinten tilastoista ei saa kattavaa kuvaa Suomen korruptiotilanteesta.

”Usein törmää siihen, että haitallisiksi ja kielletyiksi mielletään usein vain kaikkein räikeimmät menettelyt, kuten lahjonta. Harmaa talous käsittää monia muitakin ilmiöitä, kuin pelkän lahjonnan. Ylipäätään harmaan talouden ilmiöitä tunnetaan melko heikosti ja niihin varautuminen on vähintään vaihtelevaa”, toteaa Norkela.
”Sano ei korruptiolle” -kampanja haastaa mukaan organisaatioita eri sektoreilta. Yritykset ja yhteisöt voivat ilmoittautua mukaan kampanjaan osoitteessa korruptiontorjunta.fi/eikorruptiolle.

Lisää aiheesta:


Tämä artikkeli on osa KKV:n uutiskirjettä 4/2019.