Kuntotarkastus

Kuntotarkastus antaa tietoa talon yleiskunnosta sekä huolto- ja korjaustarpeesta. Tavanomainen kuntotarkastus tehdään aistinvaraisesti ja pintamittauksiin perustuen eikä takaa sitä, ettei talosta myöhemmin löydy piileviä virheitä. Kuntotarkastuksen tekeminen ei poista myyjän vastuuta.

Kuntotarkastusta tarjotaan erityisesti kiinteistökaupan kylkiäiseksi.

Kun tilaat kuntotarkastuksen, sinun kannattaa

  • etsiä pätevä tarkastaja
  • antaa tarkastajalle tarkat tiedot rakennuksesta
  • olla mukana tarkastuksessa.

Asuntokaupan kuntotarkastuksia ei säädellä laissa eikä kuntotarkastajille ole pakollisia pätevyysvaatimuksia. Vaikka asuntokauppaan liittyvän kuntotarkastuksen tekijänä voi lähtökohtaisesti olla kuka tahansa, kannattaa varmistua tarkastajan pätevyydestä.

Asuntokaupan kuntotarkastajan vapaaehtoisen pätevyyden (AKK) suorittaneilta kuntotarkastajilta edellytetään vähintään teknikkotasoista rakennusalan tutkintoa, AKK-pätevyyskoulutusta, pätevyystenttiä ja laajaa työkokemusta. Tarkastus tehdään Rakennustietosäätiön laatiman suoritusohjeen mukaisesti.

Ota huomioon kuntotarkastuksista

  • Kuntotarkastuksen teettäminen omakotitaloon maksaa vähintään satoja euroja, usein reilusti yli tuhat euroa.

    Kuntotarkastus ei poista myyjän vastuuta kaupanteon jälkeen esille tulleista virheistä, vaan se on keino kertoa ostajalle kohteen yleiskunnosta ja mahdollisista riskipaikoista. Asunnon tai kiinteistön piilevät virheet eivät välttämättä tule tavanomaisessa tarkastuksessa esiin.

    Suuri osa asunto- ja kiinteistönkauppariidoista koskee juuri piileviä virheitä. Useissa riidoissa taloon on tehty kuntotarkastus, mutta riidelty virhe ei ole löytynyt tarkastuksessa.

    Myyjän kannattaa miettiä, kannattaako tilata ja maksaa kuntotarkastuksesta rutiininomaisesti heti, kun laittaa asunnon tai omakotitalon myyntiin.

    • Usein kannattaa odottaa, kunnes ostajaehdokas selvillä. Ostaja saattaa olla kokenut omakotitaloasuja, joka ilman raporttiakin tietää ikääntyneen taloon liittyvät huolto- ja korjaustarpeet.
    • Kuntotarkastus kannattaa teettää heti myynnin alussa, jos myyjä ei tunne talon rakentamis-, korjaus- ja huoltohistoriaa lainkaan. Silloin saa käsityksen siitä, mitä on myymässä ja millaista hintaa talosta kannattaa pyytää.

    Jos kuntotarkastus tilataan,

    • myyjän pitää kertoa kuntotarkastajan ensihaastattelussa kaikki talon kuntoon liittyvät asiat totuudenmukaisesti
    • tarkastus on hyvä tehdä myyjän, ostajaehdokkaan ja välittäjän läsnä ollessa. Silloin osapuolet saavat saman tiedon yhtä aikaa ja tarkastajalta on mahdollisuus kysyä yksityiskohdista
    • kirjallinen kuntotarkastusraportti pitäisi olla osapuolilla hyvissä ajoin ennen lopullista kaupantekoa, koska varsinaisessa tarkastustilaisuudessa saattaa moni yksityiskohta mennä huomaamatta ohi. Riitatapauksissa osapuolten saamia tietoja talosta arvioidaan ensisijaisesti kirjallisen raportin perusteella.

    Tutustu kuntotarkastajan vastuuseen <linkki>

  • Jos kohdetta myydään maininnalla ”Kuntotarkastettu”, se ei tarkoita samaa kuin ”Virheetön”. Tavanomainen kuntotarkastus ei takaa sitä, ettei talossa jälkeenpäin löydy piileviä virheitä.

    Ostajalle myyjän maksama ammattitaitoinen kuntotarkastus on etu, koska se kertoo kohteen yleiskunnosta sekä huolto- ja korjaustarpeista. Jos ostajalla on kokemusta omakotitaloasumisesta ja ymmärrystä talojen ikääntymisen aiheuttamista korjaustarpeista, tavallista kuntotarkastusta ei välttämättä ole syytä tilata.

    • Kuntoraporteissa kerrotaan paljon yleistietoa esimerkiksi rakenteiden, kattomateriaalin, sähkö- ja lämmitystekniikan käyttöiästä. Käyttöikään vaikuttaa kuitenkin talon yksilölliset ominaisuudet ja se, miten taloa on huollettu.
    • Tarpeen vaatiessa voi ennen kaupantekoa teettää perusteellisemman kuntotutkimuksen talon oletettuun riskipaikkaan, kuten pesutilaan. Kuntotutkimuksessa rikotaan rakenteita niin, että esimerkiksi piilevä kosteusvaurio löytyy.
  • Talon ikääntymiseen liittyvien seikkojen kertominen yksityiskohtaisesti ja teknistä sanastoa käyttäen saattaa pelästyttää luulemaan, että talossa on paljon ongelmia. Usein kyseessä on kuitenkin vain ikääntynyt talo, josta löytyy uusimista ja kohentamista vaativia paikkoja.

    Vaikka kuntotarkastus olisi tehty, ostajan kannattaa tarkistaa talo myös itse Kaupan jälkeen ostaja ei voi vaatia hinnanalennusta asioista, jotka omassa tarkastuksessa olisi pitänyt huomata tai on mainittu kuntoraportissa.

    Kuntotarkastusraportti ei ole vikalista, jonka perusteella ostaja voi ryhtyä automaattisesti tinkimään isoa summaa myytävän talon kauppahinnasta. Yleensä talon ikääntyminen on jo otettu huomioon hintapyynnössä.

    Kuntoraporttiin on syytä perehtyä huolella. Jos jokin asia jää epäselväksi, kannattaa ottaa yhteys raportin tekijään.

  • Kuntotarkastus tehdään usein vasta tarjouksen tekemisen jälkeen. Silloin tarjoukseen kannattaa laittaa varauma sen purkautumisesta, jos tarkastuksessa löytyy seikkoja, jotka voivat vaikuttaa kohteen kauppahintaan.

  • Kuntotarkastussopimus pitää tehdä aina kirjallisesti. Asunnon kuntotarkastuksen teettämisestä varten on valmis sopimusmalli.

    Sopimusmalli kuntotarkastuksen teettämisestä (Word) <linkki> 
     
    Rakennustieto Oy:n verkkosivuilla on maksullisia ohjeita, joissa on tarkempaa tietoa asuntokaupan kuntotarkastuksesta

    LVI 01-10413, KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Tilaajan ohje.
    LVI 01-10414, KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohje.
    KH 90023 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Tilaussopimus.