Toimiva kilpailu ja kuluttajat kärsivät määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä

Suomen pieni koko ja syrjäinen sijainti ovat omiaan lisäämään markkinoiden keskittymistä. Siksi on erityisen tärkeää valvoa, etteivät määräävässä markkina-asemassa olevat yritykset sulje kilpailijoitaan pois markkinoilta tai estä uusien kilpailijoiden pääsyä markkinoille ja näin vahvista asemaansa entisestään.

Määräävässä markkina-asemassa olevalla yrityksellä on koko maassa tai tietyllä alueella niin vahva asema, että se voi estää tehokkaan kilpailun. Määräävä markkina-asema ei itsessään ole kielletty, mutta sen väärinkäyttö on.

”Toimiva kilpailu hyödyttää paitsi kuluttajia myös koko yhteiskuntaa. Vastaavasti se, että markkinoilla ei ole keskenään kilpailevia yrityksiä, heikentää kuluttajien hyvinvointia nostamalla hintoja ja kaventamalla valikoimaa. Korkeammista hinnoista kärsivät myös yritykset, jotka ovat riippuvaisia kilpailuongelmista kärsivien markkinoiden tuotteista”, sanoo KKV:n tutkimuspäällikkö Hannu Raatikainen, joka on selvittänyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyviä tapauksia yli 10 vuoden ajan.

Kilpailujuridiikan rinnalla tarvitaan kilpailun taloustiedettä

KKV:ssa ei ole erikseen omaa yksikköä tai tiimiä määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvontaan.

”Voidaan oikeastaan sanoa, että kaikki kilpailuvalvonnan työntekijät työskentelevät myös määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonnassa. Joidenkin henkilöiden työtehtävät ovat toki painottuneet enemmän niiden tutkintaan. Olen itse onnekseni saanut työskennellä melko paljon määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvien asioiden parissa, mutta osallistun myös muiden kilpailunrajoitusasioiden, kuten kartellien, selvittämiseen”, kertoo Raatikainen.

Työtä tehdään tiimeissä, joita ohjaa tutkimuspäällikkö. Tapauksesta riippuen tiimissä on tutkimuspäällikön lisäksi yksi tai useampia jäseniä. Juridisen osaamisen lisäksi kilpailun taloustieteellä on suuri rooli. KKV:n ekonomistien työpanosta tarvitaankin käytännössä kaikissa selvitysvaiheissa.

Ei kahta samanlaista tapausta

Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvontatehtävissä ei ole vaaraa urautua samoihin rutiineihin. Raatikainen pitääkin työn parhaana puolena monipuolisuutta. ”Kulloinkin tutkittavana olevat toimialat, yritykset ja niiden menettelytavat ovat keskenään hyvin erilaisia. Olen saanut vuosien varrella saanut perehtyä muun muassa tekijänoikeuksiin, meijerialaan, raideliikenteeseen ja rakennusteollisuuteen.”

Myös selvityksiin liittyvät toimenpiteet vaihtelevat paljon selvitettävästä asiasta riippuen.

”Useimmat selvitykset lähtevät käyntiin kilpailijan tekemästä valituksesta eli toimenpidepyynnöstä. Selvitysprosessi alkaa esiselvitysvaiheella, jonka aikana ratkaistaan, onko kyse sellaisesta asiasta, jota on tarpeen selvittää yksityiskohtaisemmin. Jos tapaus otetaan jatkokäsittelyyn, selvitetään tarkemmin, mitä väärinkäytöksi epäilty menettely on ollut ja arvioidaan, miten se on mahdollisesti haitannut kilpailua”, toteaa Raatikainen.

Yksi viimeaikaisista ratkaisuista koskee VR-Yhtymän rahtikuljetuksia Suomen ja Venäjän välillä. Selvityksissä ei saatu riittävää näyttöä siitä, että VR:n menettely johtaisi kilpailun rajoittumiseen.

Monimutkaisia ilmiöitä ja valtavia tietomassoja

Kun puututaan yritysten toimintavapauteen, taustalla on oltava vahva näyttö. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttötapaukset liittyvät usein hinnoittelun yksityiskohtiin, jolloin hintoja ja kustannuksia on selvitettävä seikkaperäisesti. Yksityiskohtaisten väärinkäyttöselvitysten tueksi tarvitaankin yleensä suuria tietomääriä. Tietoa hankitaan esimerkiksi yritystarkastusten ja selvityspyyntöjen avulla.

”Tutkittavat ilmiöt ovat usein monimutkaisia ja edellyttävät tutkittavan toimialan ja liiketoiminnan ominaispiirteiden opiskelua. Kerätystä aineistosta tehtyjen havaintojen, osapuolten esittämien väitteiden, kilpailun taloustieteen ja kilpailuoikeuden yhteensovittaminen on usein vaikeaa, missä piilee ehdottomasti myös työn hauskuus.”

Määräävän markkina-aseman väärinkäytön kannalta kiinnostavia ovat myös murrosvaiheet, joissa jokin aiemmin raskaasti säännelty markkina avataan kilpailulle.

”Näissä tilanteissa on erityisen tärkeää huolehtia siitä, etteivät vanhat monopolit ja yksinoikeuksien haltijat ylivoimaisen markkinavoimansa ja vakiintuneiden tukiryhmiensä avulla estä uusien yrittäjien mahdollisuuksia ja uusien toimintamallien ja innovaatioiden omaksumista. Toimivalla valvonnalla on oma tärkeä roolinsa siinä, että sääntelyn purkaminen ja markkinoiden avautuminen johtaisivat toivottuun lopputulokseen”, toteaa Raatikainen.


Tämä artikkeli on osa KKV:n uutiskirjettä 4/2019.