Hyväntekeväisyyttä vai huijausyritys? Rahankeräyslupa varmistaa rahojesi menevän hyväntekeväisyyteen

Sinua saatetaan lähestyä puhelimitse hyväntekeväisyysasialla ja pyytää antamaan tukesi hyvälle asialle. Aina tällaisen puhelinsoiton takana ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyysjärjestö, kuluttaja-asiamies varoittaa. Koronapandemian luoma epävarmuus on otollista aikaa vilpillisille keräyksille.

Hyväntekeväisyyspuheluksi naamioidun soiton takana ei aina ole varsinainen hyväntekeväisyysjärjestö, vaan puhelun toisessa päässä voi olla esimerkiksi voittoa tavoitteleva yritys. Tällöin lahjoittamasi rahat eivät välttämättä menekään puhelussa mainittuun tarkoitukseen.

Voi käydä myös niin, että hyväntekeväisyyteen menee vain murto-osa puhelimessa antamastasi lahjoituksesta. On harhaanjohtavaa ja kuluttajansuojalain vastaista väittää tai antaa ymmärtää, että kyse on hyväntekeväisyydestä, jos näin ei ole.

Kestotilaajaksi vastoin omaa tietoa – epäselviä laskuja ei kannata maksaa

Pahimmillaan sinut saatetaan sitouttaa säännöllisiin kuukausimaksuihin ilman, että rahat menevät hyväntekeväisyyteen. Maksujesi vastikkeeksi saat esimerkiksi lehden, jota et ole puhelinkeskustelun perusteella tiennyt edes tilaavasi.

Kuluttajan kannalta on olennaista tietää, käytetäänkö maksu hyväntekeväisyyteen vai liiketoimintaan, ja puhelun kaupallisesta tarkoituksesta on annettava selkeästi tieto. Moni on luullut antavansa rahaa esimerkiksi kiusaamisen vastaiseen tai mielenterveystyöhön, mutta on joutunut tietämättään lehden kestotilaajaksi.

Jos et ole tilannut tuotetta, vaan olet tietämättäsi joutunut kestotilaajaksi rahankeräyksen varjolla, sinun ei tarvitse myöskään maksaa tuotteesta. Laskun lähettäjään kannattaa olla yhteydessä ja vaatia laskun ja väitetyn tilauksen mitätöintiä. Kuluttajaneuvonta palvelee mahdollisissa riita-asioissa.

Poikkeustilanteet otollista aikaa huijauksille – varo koronahuijaria

Poikkeustilanteet ovat usein otollista aikaa kehittää uskottavalta tuntuvia huijausyrityksiä, kun ihmisten hätää saatetaan käyttää vilpillisesti hyväksi. Tällä hetkellä rahaa voidaan yrittää kerätä koronavirukseen liittyvän pelon ja epävarmuuden varjolla.

Tilanne näyttää toistaiseksi rauhalliselta, mutta kannattaa olla tarkkana, jos sinulle tulee koronavirukseen liittyviä rahankeräyspuheluita. KKV seuraa tiiviisti tilanteen kehittymistä. Myös Poliisihallitus on varoittanut koronan varjolla rahaa keräävistä huijareista. Kuluttajien tekemät ilmoitukset ovat arvokkaita, sillä mitä nopeammin viranomaiset saavat tietoa koronaan liittyvistä huijauksista, sitä paremmat mahdollisuudet heillä on puuttua näihin.

Rahankeräyslupa on osoitus keräyksen laillisuudesta

Rahankeräyksen edellytyksenä on, että kerääjä on hakenut rahankeräyslupaa Poliisihallitukselta tai tehnyt poliisilaitokselle ilmoituksen pienkeräyksen järjestämisestä. Laillisen keräyksen tunnistaa lupa- tai pienkeräysnumerosta.

Poliisihallituksen ohjeistuksen mukaan kannattaa aina tarkistaa, onko lahjoituksen pyytäjällä rahankeräyslupaa. Näin voit varmistua, että rahat menevät oikeasti puhelussa mainittuun tarkoitukseen.

Näillä kysymyksillä voit varmistua rahankeräysluvan laillisuudesta:

  1. Mikä on rahankeräysluvan saajan nimi ja luvan numero?
  2. Milloin ja missä keräys voidaan suorittaa?
  3. Mikä on luvan myöntänyt viranomainen?
  4. Mikä on kerättävien rahojen käyttötarkoitus?

Älä anna rahaa, jos keräyksen asianmukaisuudesta herää pienikin epäilys.

Lisää aiheesta: