Sekä KKV että Etelä-Suomen aluehallintovirasto kertoivat elokuussa Kasbonon lähettämistä epäselvistä perintäkirjeistä. Kyseessä ovat kauan sitten syntyneet velat, jotka Kasbono on ilmoittanut ostaneensa alkuperäisiltä velkojilta. Avi hylkäsi Kasbonon hakemuksen perintätoiminnan harjoittajien rekisteriin, joten yritys ei saa harjoittaa vapaaehtoista velan perintää. Katso toimintaohjeet, jos sait perintäkirjeen.
Kuluttajaneuvontaan tulee kiihtyvällä tahdilla yhteydenottoja Kasbonon lähettämistä perintäkirjeistä. Syksyn aikana yhteydenottoja on tullut yli neljäsataa. Kirjeissä peritään kauan sitten syntyneitä velkoja, jotka Kasbono on ilmoittanut ostaneensa alkuperäisiltä velkojilta. Osassa kirjeistä Kasbono vaatii ainoastaan velan aiemmasta perinnästä aiheutuneita perintäkuluja eikä varsinaista alkuperäistä velkaa. Monet kirjeiden saajista pitävät kirjeen vaatimuksia perusteettomina tai epäselvinä.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto tiedotti lokakuun alussa, ettei se hyväksynyt Kasbonoa perintätoiminnan harjoittajien rekisteriin. Lain mukaan perintäyhtiöt, jotka eivät ole rekisterissä, eivät saa harjoittaa vapaaehtoista perintää eli esimerkiksi lähettää maksuvaatimuksia tai sopia maksusuunnitelmasta. Avi kielsikin Kasbonoa harjoittamasta vapaaehtoista perintää. Kasbono ilmoitti 2.10.2020 lopettavansa vapaaehtoisen perinnän, mutta jatkavansa saatavien oikeudellista perintää eli perintää tuomioistuimen tai ulosoton kautta. Oikeudellinen perintä ei edellytä rekisteröintiä. Kasbonon lähettämistä kirjeistä on voinut saada käsityksen, että kyse olisi oikeudellisesta perinnästä tai sen kulujen laskuttamisesta, vaikka kyseessä on vapaaehtoinen perintä.
Aluehallintovirasto kertoi jo elokuussa lukuisista tiedusteluista, joita aviin on tullut Kasbonon epäselvistä perintäkirjeistä. Myös KKV antoi elokuussa ohjeita perintäkirjeitä saaneille henkilöille.
Toimintaohjeet perintäkirjeen saaneelle
Kasbono on ilmoittanut 2. lokakuuta 2020 lopettavansa vapaaehtoisen perinnän. Jos sait perintäkirjeen tämän jälkeen, ilmoita siitä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon.
Jos sait kirjeen viimeistään 1.10.2020 ja katsot, että perintäkirjeessä vaaditun velan aiheellisuuteen, vanhentumiseen tai vaadittujen perintäkulujen kohtuullisuuteen liittyy epäselvyyksiä, voit pyytää selvityksen Kasbonolta.
Jos sait kirjeen viimeistään 1.10.2020 ja katsot, että perintäkirjeessä vaaditun velan aiheellisuuteen, vanhentumiseen tai vaadittujen perintäkulujen kohtuullisuuteen liittyy epäselvyyksiä, voit pyytää selvityksen Kasbonolta.
Velallisella on oikeus saada selvityksessä muun muassa seuraavat asiakirjat ja tiedot:
- velkakirja, tilaussopimus tai muu velan perusteena oleva asiakirja
- tieto velan vanhentumisen katkaisemisesta, esimerkiksi milloin perintäkirjeet on lähetetty ja mihin osoitteeseen
- erittely vaadituista perintäkuluista
- selvitys velan lyhennyksistä.
Jos velka viedään oikeudelliseen perintään
Jos Kasbono vie asian oikeudelliseen perintään ja pidät vaatimuksia perusteettomina, ilmoita Kasbonolle ja tuomioistuimelle heti haasteen saatuasi, että kiistät vaatimukset. Tee ilmoitus kirjallisesti. Kun olet saanut haastekirjeen, kannattaa ottaa pikaisesti yhteyttä oikeusaputoimistoon tai yksityiseen avustajaan, joka voi avustaa haasteeseen vastaamisessa.
Jos et reagoi haasteeseen siinä ohjeistetulla tavalla, tuomioistuin määrää sinut maksamaan koko haasteessa mainitun määrän.
Huomioi, että asian riitauttaminen tuomioistuimessa sisältää kuluriskin. Pääsääntö riita-asian tuomioistuinkäsittelyssä on se, että hävinnyt osapuoli korvaa sekä omat että vastapuolensa oikeudenkäyntikulut.
Perinnän riitauttaminen
Jos Kasbonon vaatimus on mielestäsi kokonaan tai osittain aiheeton, voit riitauttaa sen. Riitauttaminen on mahdollista myös esimerkiksi silloin, jos velka on vanhentunut tai perintäkulut ovat kohtuuttomia. Tee riitautus Kasbonolle kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla, ja perustele viestissä, miksi pidät vaatimusta aiheettomana.
Lisäksi voit kiistää velkaan liittyvät perintäkuluvaatimukset, jos varsinainen velka on vanhentunut. Tavallisesti velan vanhentumisaika on kolme vuotta velan erääntymisestä. Lain mukaan velallisella ei myöskään ole velvollisuutta maksaa perintäkuluja, jos asiassa on menetelty hyvän perintätavan vastaisesti. Perinnässä ei saa antaa harhaanjohtavia tietoja esimerkiksi maksun laiminlyönnin seuraamuksista. Perintä ei myöskään saa aiheuttaa tarpeettomia kuluja tai haittaa eikä vaarantaa velallisen yksityisyyden suojaa.
Kun asia on riitautettu, velkojan täytyy keskeyttää velan perintä asian selvittämiseksi tai viedä asia tuomioistuimeen. Tuomioistuin ratkaisee viime kädessä, onko perinnän kohteena oleva henkilö asiassa maksuvelvollinen.
Jos tarvitset henkilökohtaista neuvontaa, ota yhteys kuluttajaneuvontaan.
Lisää aiheesta: