Virhevastuu ja takuu kulutustavaran kaupassa

Tässä linjauksessa käydään läpi virhevastuuta ja takuuta koskevat periaatteet myyjän näkökulmasta. Linjauksen tarkoitus on opastaa ja tukea myyjää toimimaan virhetilanteissa lain edellyttämällä tavalla.

Linjaus soveltuu kulutustavaran kauppaan, jossa myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja ostajana kuluttaja, ja kun kauppa on tehty 1.1.2022 tai sen jälkeen. Tätä ennen tehtyihin kauppoihin sovelletaan aiemmin voimassa olleita kuluttajansuojalain säännöksiä.

Virhevastuuta ja takuuta koskevat säännökset on määritelty kuluttajansuojalain 5 luvussa. Virhevastuuta koskevia säännöksiä sovelletaan, jos tavaralla ei ole takuuta, takuu on rajattu tai takuuaika on päättynyt.

Kun tavaralla on takuu, sovelletaan virhetilanteissa takuutodistuksessa ja takuuta koskevassa mainonnassa esitettyjä ehtoja. Takuu ei saa kuitenkaan rajoittaa laissa säädettyä virhevastuuta.

Kuluttajansuojalain säännökset ovat pakottavia kuluttajan hyväksi, eikä niistä voi poiketa kuluttajan asemaa heikentävällä tavalla.

Linjauksessa esitettyjä periaatteita sovelletaan:

• uusien ja käytettyjen tavaroiden kauppaan
• digitaalisia elementtejä sisältävien tavaroiden kauppaan
• valmistettavien tavaroiden kauppaan.

Tämä linjaus ei koske:

• käytetyn tavaran julkista huutokauppaa
• yksinomaan digitaalisen sisällön siirtovälineenä käytettävän tavaran kauppaa.

Myös ulkomaille sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan toimintaan voidaan soveltaa Suomen lainsäädäntöä, jos esimerkiksi markkinointi tapahtuu suomen kielellä. (Rooma II)

Tämä linjaus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja kotimaiseen oikeuskäytäntöön. Linjaus ei sisällä Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioita.

Linjaukseen on merkitty, perustuuko kyseinen kohta lainsäännökseen, lain perusteluihin (HE) tai kuluttaja-asiamiehen kantaan (KA).

Sisällys

1. Virhevastuu
   Tiivistelmä: Näin hyvität virheen kuluttajansuojalain periaatteiden mukaisesti
   1.1 Virheilmoitus eli reklamaatio
   1.2 Tavaran virheellisyyden selvittäminen
   1.3 Kuka vastaa virheestä?
   1.4 Virhevastuun kesto
   1.5  Vuoden virheolettama
   1.6 Milloin tavarassa on virhe?
   1.6.1 Tavaran on vastattava sovittua
   1.6.2 Tavaran on täytettävä yleiset vaatimukset
   1.6.3 Virhe tavaran asennuksessa tai asennusohjeissa
   1.6.4 Päivitysten laiminlyönnistä johtuva virhe
   1.6.5 Oikeudellinen virhe
   1.6.6 Tilanteet, joissa kuluttaja ei voi vaatia hyvitystä
   1.7 Virheen seuraukset
   1.7.1 Kauppahinnan pidätys
   1.7.2 Virheen oikaisu: korjaus tai vaihto
   1.7.2.1 Virheen oikaisun menettelytavat
   1.7.3 Hinnanalennus ja kaupan purku
   1.7.3.1 Kaupan purun menettelytavat
   Tii­vis­tel­mä: Vir­heen hy­vit­tä­mi­sen vaih­toeh­dot
   1.7.4 Vahingonkorvaus
   1.7.5 Tuotevahingot
2. Takuu
   Tiivistelmä: Takuuta koskevat periaatteet tiivistetysti
   2.1 Mikä on takuu
   2.2 Takuun suhde lakisääteiseen virhevastuuseen
   2.3 Virhe ja sen hyvittäminen takuuaikana
   2.4 Vahingonkorvaus takuuaikana
   2.5 Takuutodistus ja takuusta annettavat tiedot
   2.6 Takuun voimassaoloaika
   2.7 Maksulliset huolto- ja korjaussopimukset

1. Virhevastuu

1.1. Virheilmoitus eli reklamaatio

Virheellä tarkoitetaan sellaista tavaran vikaa, huonontumaa, puutetta tai poikkeamaa, josta myyjä vastaa kuluttajansuojalain virhevastuusäännösten perusteella.

Kuluttaja voi tehdä virheilmoituksen paitsi myyjälle myös kaupan välittäneelle yritykselle tai aikaisemmalle myyntiportaalle, kuten valmistajalle tai maahantuojalle. Kuluttaja päättää, kenelle hän tekee virheilmoituksen.

Kuluttajan pitää ilmoittaa virheestä kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se. Virheilmoituksen voi kuitenkin aina tehdä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kuluttaja havaitsi tai hänen olisi pitänyt havaita virhe.

• Kohtuullinen reklamaatioaika arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
• Kohtuullisen ajan pituus riippuu olosuhteista, esimerkiksi siitä, miten pian kuluttajalla on mahdollisuus virheilmoituksen tekemiseen. Merkitystä voi olla muun muassa tavaran luonteella ja käyttötarkoituksella sekä sillä, minkälaisesta virheestä on kyse. (KA)
• Riittävää on, että kuluttaja ilmoittaa virheen olemassaolosta. Kuluttajan ei tarvitse esittää samalla vaatimuksiaan, vaan voi tehdä sen myöhemminkin.

Vaikka virheilmoitus olisi tehty kohtuullisen ajan ja kahden kuukauden määräajan jälkeen, kuluttaja saa vaatia hyvitystä, jos

• myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti, esimerkiksi salannut ostajalta tiedossaan olevan virheen tai
• tavara on kuluttajaturvallisuuslain vastainen tai muuten vaarallisuutensa takia virheellinen.

Virheilmoituksen tekemisen täytyy olla maksutonta, koska virheen hyvittämisestä ei saa aiheutua kustannuksia kuluttajalle. Yrityksen pitää korvata yritys- tai palvelunumeroon soittamisesta aiheutuneet puhelukulut jälkikäteen, jos reklamaatio on aiheellinen. Lue lisää asiakaspalvelun maksullisuudesta

Etämyynti – virhe peruuttamisaikana

Etämyynnissä suurimmalla osalla tavaroista on 14 päivän peruuttamisoikeus, jonka aikana kuluttaja voi perua ostoksensa ilman erityistä syytä (kuluttajansuojalaki 6 luku 14 §).

Jos kuluttaja havaitsee tavaran virheen peruuttamisaikana, voi hän perua kaupan tai tehdä virheilmoituksen:

Kuluttajansuojalaki 5 luku 16 a §

1.2. Tavaran virheellisyyden selvittäminen

Reklamaation asianmukaisen käsittelyn edellytyksenä on, että yrityksellä on toimiva asiakaspalvelu. Asiakaspalvelun pitää olla helposti tavoitettavissa ja sen on toimittava kuluttajan kannalta sujuvasti ja ripeästi.

Virhetilanteissa asiakaspalvelun on annettava kuluttajalle tietoa tämän oikeuksista. Kuluttajalle on kerrottava, miten asia selvitetään ja miten mahdollisesti todettava virhe hyvitetään.

Aina ei ole heti selvää, onko tavaran vika kuluttajasuojalain tarkoittama virhe. Vian selvittämisestä on ensisijaisesti vastuussa alan ammattilaisena toimiva myyjä.

Kuluttajan on kuvailtava tavarassa olevaa vikaa, puutetta tai poikkeamaa, jota pitää myyjän vastuulle kuuluvana virheenä. Tarvittaessa kuluttaja voi esittää myös selvityksen väitteensä tueksi, esimerkiksi valokuvia. Kuluttajalta ei voi kuitenkaan edellyttää kovin tarkkaa tai yksityiskohtaista selvitystä vian syistä. Esimerkiksi silloin, kun kyse on monimutkaisesta teknisestä laitteesta, kuluttajan on mahdotonta tietää mistä vika tarkalleen ottaen johtuu.

Jos tavara on vian etsinnän perusteella virheetön, myyjä voi tietyissä tilanteissa veloittaa kuluttajalta etsintätyöstä kohtuullisen maksun. Maksun veloittaminen etsintätyöstä on mahdollista tilanteessa, jossa

• maksusta on sovittu etukäteen
• tarkastus on tehty huolellisesti ja kuluttajan etu huomioiden ja
• kuluttaja on vaatinut vian korjaamista perusteetta.

Kuluttajalle pitää antaa selvitys vian syystä ja kertoa, miksi myyjällä ei ole virhevastuuta.

1.3. Kuka vastaa virheestä

Myyjä

Ensisijaisesti tavaran virheestä ja virheen hyvittämisestä on vastuussa myyjä. Myyjä ei voi esimerkiksi edellyttää, että kuluttaa sopii korjauksesta tai muusta hyvityksestä maahantuojan kanssa. Kuluttajansuojalaki 5 luku 16 §

Valmistaja, maahantuoja tai muu aikaisemman myyntiportaan toimija

Tavaran valmistaja, maahantuoja tai muu aikaisempi myyntiporras on myös vastuussa tavaran virheestä ja virheen hyvittämisestä. Alkuperäiseen jakeluketjuun kuuluvien yritysten virhevastuu ulottuu vain tavaran ensiostajana olevaan kuluttajaan.

Käytetyn tavaran ostajalle virheestä vastaa myyjä ja yritys, joka on luovuttanut käytetyn tavaran myyjälle edelleen jälleenmyyntiä varten. Käytetyn tavaran ostaja voi esittää vaatimuksia myös valmistajalle tai maahantuojalle, mutta vain näiden antaman takuun perusteella.

Aiemman myyntiportaan virhevastuu noudattaa samoja periaatteita kuin myyjän vastuu, mutta ei ole kaikilta osin yhtä laaja. Esimerkiksi:

• Valmistaja ja maahantuoja eivät vastaa virheestä, joka on syntynyt niistä riippumattomasta syystä vasta sen jälkeen, kun ne luovuttivat tavaran jälleenmyyntiin.
• Valmistajan ja maahantuojan ei tarvitse maksaa kuluttajalle hinnanalennusta tai palauttaa kauppahintaa sen enempää kuin mitä niiden oma sopijapuoli seuraavassa myyntiportaassa voisi samalla perusteella vaatia. Kuluttajansuojalaki 5 luku 31 §

Välittäjä

Välittäjä toimii myyjän edustajana ja vastaa tavarassa olevasta virheestä. Välittäjä ei ole kuitenkaan vastuussa virheestä tilanteessa, jossa välittäjä toimii toisen yrityksen lukuun ja kuluttajalle on kerrottu ennen sopimuksen tekemistä kaikki seuraavat asiat:

• välittäjä toimii kuluttajan varsinaisen sopimuskumppanin lukuun
• kuka on kuluttajan varsinainen sopimuskumppani
• virheestä vastaa vain ja ainoastaan varsinainen sopimuskumppani.

Kun välittäjä toimii yksityishenkilön lukuun, vastaa välittäjä aina tavaran virheestä. Kuluttajansuojalaki 12 luku 1 §

1.4. Virhevastuun kesto

Virhevastuun kesto määräytyy tapauskohtaisesti tavaran oletettavissa olevan kestoiän perusteella. Virhevastuulle ei ole laissa aikarajaa.

Tavaran normaalia kestoikää arvioitaessa on huomioitava se, että tavaran pitää vastata kestävyydeltään sitä, mitä kuluttaja yleensä voi perustellusti olettaa samanlaisen tavaran kestävän. Esimerkiksi useimpien suurten elektroniikkalaitteiden ja kodinkoneiden voi odottaa pysyvän toimintakelpoisina useita vuosia (KA). Arviointi perustuu yleiseen mittapuuhun ja siinä voidaan huomioida myös hinta, sillä tavaroiden laatuerot heijastuvat usein hintatasossa (HE 180/2021).

Kuluttajariitalautakunta, joka antaa ratkaisusuosituksia kuluttajien ja yritysten välisiin oikeudellisiin riitoihin, on ottanut kantaa muun muassa kodinkoneiden kestoikään. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisuja on julkaistu lautakunnan sivuilla.

1.5. Vuoden virheolettama

Tavaran virheellisyyttä arvioidaan sen perusteella, millainen tavara oli, kun kuluttaja sai sen. Myyjä vastaa virheestä, joka on ollut tavarassa luovutushetkellä, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin.

Jos virhe ilmenee vuoden kuluessa tavaran luovutuksesta, virheen oletetaan olleen tavarassa jo luovutushetkellä ja kuuluvan myyjän vastuulle. Vastuusta vapautuakseen myyjän pitää kumota virheolettama eli osoittaa, että tavara oli luovutettaessa virheetön (HE 180/2021).

Lähtökohta on, että vuoden virheolettamaa sovelletaan kaikkien kulutustavaroiden kaupassa.

Vuoden virheolettamaa ei sovelleta,

• jos oletus on tavaran luonteen vastainen (esimerkiksi tavaran normaali kestoikä on alle vuoden)
• jos vika johtuu tapaturmasta tai tavaran vääränlaisesta käsittelystä tai
• jos kyse on tavaran tavanomaisesta kulumisesta. (HE 180/2021)

Kuluttajansuojalaki 5 luku 16 §

1.6. Milloin tavarassa on virhe?

Virhe tarkoittaa tavaran vikaa, huonontumaa, puutetta tai poikkeamaa, josta myyjä vastaa kuluttajansuojalain virhevastuusäännösten perusteella.

Kaikki viat eivät ole välttämättä virheitä. Eräät tavarat, kuten kodinkoneet, saattavat vaatia pitkäaikaisessa käytössä huoltoa ja niissä voi ilmetä esimerkiksi kulumisesta aiheutuneita vikoja, joista myyjä ei ole vastuussa.

Virhearvioinnin lähtökohtana on myyjän ja kuluttajan välinen sopimus. Sopimus syntyy, kun kuluttaja ostaa myyjältä tavaran. Sen lisäksi tavaran on oltava tiettyjen laissa lueteltujen yleisten vaatimusten mukainen. Toisin sanoen, tavaran virheellisyyttä arvioidaan tapauskohtaisesti sekä subjektiivisten että objektiivisten vaatimusten pohjalta.

Virheen arviointiin vaikuttavat myös tiedot, jotka on annettu tavaran markkinoinnissa tai muuten ennen kaupantekoa.

• Tavarassa on virhe, jos se ei vastaa tietoja, jotka myyjä, aiempi myyntiporras tai joku muu on näiden lukuun antanut.
• Myyjän vastuu kattaa myös hänen palveluksessaan olevan henkilön antamat tiedot.

Tavarassa on virhe,

• jos se ei vastaa sovittua (1.6.1)
• jos se ei täytä yleisiä vaatimuksia (1.6.2)
• jos asennus tai asennusohje ei vastaa sovittua tai poikkeaa yleisistä vaatimuksista (1.6.3)
• jos myyjä on laiminlyönyt tarpeelliset tietoturva- ja muut päivitykset (1.6.4)
• jos jollain muulla on omistus-, pantti- tai muu oikeus tavaraan, eikä kuluttajan kanssa ole sovittu tällaisesta rajoituksesta. (1.6.5)

1.6.1 Tavaran on vastattava sovittua

Jos tavara poikkeaa sovitusta, siinä on virhe.

a) Kuluttajalle myydyn tavaran pitää olla sopimuksen mukainen. Tavaran on vastattava sopimusta muun muassa:

• kuvaukseltaan
• tyypiltään
• määrältään
• laadultaan
• toimivuudeltaan
• yhteensopivuudeltaan
• yhteentoimivuudeltaan
• muilta ominaisuuksiltaan.

b) Tavaran pitää soveltua sellaiseen erityiseen käyttötarkoitukseen, josta kuluttaja on kertonut myyjälle viimeistään sopimuksentekohetkellä ja jonka myyjä on hyväksynyt.

c) Tavaran mukana täytyy toimittaa kaikki lisävarusteet sekä asennus- ja muut ohjeet, joista kuluttajan kanssa on erityisesti sovittu. Kuluttajalle on joka tapauksessa toimitettava tavanomaiset asennus- tai muut ohjeet.

d) Tavaralle pitää toimittaa sellaiset päivitykset, joista kuluttajan kanssa on erityisesti sovittu. Vaikka erityisistä päivityksistä ei olisi sovittu, pitää myyjän toimittaa aina tarpeellisia turva- ja muita päivityksiä (Kuluttajansuojalaki 5 luku 13 b).
Kuluttajansuojalaki 5 luku 12 §
Kuluttajansuojalaki 5 luku 13 §

1.6.2 Tavaran on täytettävä yleiset vaatimukset

Jos tavara ei täytä jotakin kohtien a – e yleisistä vaatimuksista, siinä on virhe.

a) Tavaran on sovittava sellaisiin käyttötarkoituksiin, joihin saman tyyppistä tavaraa yleensä käytetään. Jos tavaraa koskee tietty lainsäädäntö, tekninen standardi tai näiden puuttuessa alakohtaiset käytännesäännöt, pitää tavaran olla myös näiden vaatimustenmukainen.

b) Tavaran pitää olla laadultaan ja kuvaukseltaan samanlainen kuin myyjän esittelemä malli tai näyte. Virhearvioinnissa on merkitystä vain ominaisuuksilla, joita varten mallia tai näytettä on käytetty (HE 180/2021).

c) Tavaran mukana on toimitettava tavanomaiset:

• lisävarusteet. Esimerkiksi pelikonsolin ohjain tai liitinkaapeli (KA).
• pakkaukset. Tavaran on oltava pakattu tavanmukaisella tai muuten sopivalla tavalla, jos pakkaus on tarpeen tavaran säilyttämiseksi tai suojaamiseksi (HE 180/2021).
• asennus-, käyttö- ja muut ohjeet. Näillä tarkoitetaan ohjeita, jotka ovat tarpeellisia tavaran käyttöönottamiseksi, käyttämiseksi ja säilyttämiseksi (HE 180/2021). Tarpeellisia ohjeita ovat muut kuin normaalin yleistiedon ja elämänkokemuksen piiriin kuuluvat asiat (HE 180/2021).

d) Tavaran pitää olla määrältään, laadultaan, kestävyydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan samankaltainen kuin muutkin saman tyyppiset tavarat yleensä.

Muilla ominaisuuksilla tarkoitetaan tavaran toimivuuteen, yhteensopivuuteen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Samankaltaisten tavaroiden välillä voi olla laatueroja, eikä heikomman tasoinen tavara ole automaattisesti virheellinen. (HE 180/2021)

e) Tavaran on oltava myös kuluttajan kohtuullisten odotusten mukainen.
Kohtuulliset ja aiheelliset odotukset perustuvat siihen mitä kuluttajat voivat yleisesti ja perustellusti olettaa, ja ne riippuvat muun muassa tavaran luonteesta ja markkinoinnissa tai ennen kaupantekoa annetuista tiedoista (HE 180/2021).

Merkitystä voi olla myös tavaran hinnalla, sillä laatuerot vaikuttavat usein myös hintatasoon (HE 180/2021). Lisäksi tavaran iällä on vaikutusta siihen, mitä ostaja voi siltä kohtuudella odottaa. Käytetyltä tavaralta ei voi edellyttää yhtä pitkää kestoikää kuin uudelta.
Kuluttajansuojalaki 5 luku 12 §
Kuluttajansuojalaki 5 luku 13 §

1.6.3 Virhe tavaran asennuksessa tai asennusohjeissa

Tavarassa on virhe, jos se virheellisen asentamisen takia poikkeaa sovitusta tai yleisistä vaatimuksista.

Myyjä on vastuussa virheestä, kun

• tavaran asentaminen sisältyy myyntisopimukseen ja tavaran on asentanut myyjä tai joku muu myyjän puolesta
• kuluttajan vastuulla oleva tavaran virheellinen asennus on johtunut puutteista myyjän toimittamissa asennusohjeissa tai
• kuluttajan vastuulla oleva digitaalisia elementtejä sisältävän tavaran virheellinen asennus on johtunut puutteista myyjän taikka digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimittajan toimittamissa asennusohjeissa. Asennusohjeiden puutteellisuudesta on kyse esimerkiksi silloin, kun ohjeet ovat niin riittämättömät tai vaikeaselkoiset, ettei kuluttaja kykene toimimaan niiden mukaisesti. (KA)

Kuluttajansuojalaki 5 luku 13 a §

1.6.4 Päivitysten laiminlyönnistä johtuva virhe digitaalisia elementtejä sisältävän tavaran kaupassa

Kun kyse on digitaalisia elementtejä sisältävän tavaran kaupasta, myyjän on huolehdittava siitä, että kuluttajalle kerrotaan ja toimitetaan tarpeelliset tietoturva- ja muut päivitykset. Jos myyjä ei toimi näin, tavarassa on virhe.

Tarpeellisilla päivityksillä tarkoitetaan päivityksiä, joiden ansiosta tavara säilyy sovitun mukaisena ja täyttää laissa luetellut yleiset vaatimukset. Kuluttajalle ei tarvitse toimittaa esimerkiksi päivitettyjä versioita tavaran digitaalisesta sisällöstä tai palvelusta, jos siitä ei ole erityisesti sovittu (HE 180/2021).

• Jos kyse on digitaalisen sisällön tai palvelun kertatoimituksesta, pitää tarvittavia päivityksiä toimittaa kohtuullinen aika. Tyypillisesti kohtuullinen aika on tavaran käyttöikä (HE 180/2021).
• Jos kyse on digitaalisen sisällön tai palvelun jatkuvasta toimittamisesta, tarvittavia päivityksiä on toimitettava niin pitkään kuin myyjä on vastuussa tavaran virheellisyydestä ja joka tapauksessa vähintään sen ajan, jona digitaalista sisältöä tai palvelua on sovittu toimitettavan.

Kuluttajansuojalaki 5 luku 13 b §

1.6.5 Tavaran oikeudellinen virhe

Tavara on virheellinen, jos jollain muulla on omistus-, pantti- tai muu oikeus tavaraan, eikä kuluttajan kanssa ole sovittu tällaisesta rajoituksesta.

Oikeudellista virheestä on kyse esimerkiksi silloin, kun kuluttajalle on myyty toiselle henkilölle kuuluva tavara.
Kuluttajansuojalain 5 luku 14 §

1.6.6. Tilanteet, joissa kuluttaja ei voi vaatia hyvitystä

Tavaroihin voi tulla vikoja tai puutteita, joista myyjä ei ole vastuussa. Joissain tilanteissa tavarassa saattaa olla myös kuluttajasuojalain tarkoittama virhe, josta myyjä ei poikkeuksellisesti vastaa.

Seuraavissa tilanteissa kuluttaja ei voi vaatia hyvitystä:

1.7. Virheen seuraukset

1.7.1 Kauppahinnan pidätys

Kuluttajalla on virhetilanteissa oikeus maksun pidättämiseen.

• Jos kauppahintaa ei ole maksettu vielä kokonaan, kuluttaja voi jättää maksamatta virhettä vastaavan osan, kunnes virhe on hyvitetty.
• Myyjä saa vaatia, että kuluttaja maksaa muun osa kauppahinnasta sopimuksen mukaisesti.

Kuluttajansuojalaki 5 luku 17 §

1.7.2 Virheen oikaisu: Tavaran korjaus tai vaihto virheettömään

Tavaran virhe hyvitetään ensisijaisesti oikaisemalla virhe. Virheen oikaisutapoja ovat

• tavaran korjaaminen tai
• tavaran vaihtaminen virheettömään.

Kuluttaja saa valita oikaisutavan. Tämä valinnanvapaus ei ole kuitenkaan ehdoton. Virhettä ei tarvitse oikaista kuluttajan vaatimalla tavalla tai ollenkaan, jos virheen oikaisu ei ylivoimaisen esteen takia ole mahdollista tai siitä aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia. Myyjän on osoitettava, että kyse on ylivoimaisesta esteestä tai siitä, että oikaisu aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia (KA).

Myyjän on mahdollista kieltäytyä tavaran vaihtamisesta virheettömään ja oikaista virhe korjaamalla esimerkiksi silloin,

• kun kyse ommeltavasta napista, joka on irronnut vähäisen käytön jälkeen. (KA)
• kun kyse on irronneen kengänpohjan liimaamisesta. (KA)
• kun kyse on vähäisestä naarmusta, joka on helposti korjattavissa. (HE 180/2021).

Myyjän oikeuteen kieltäytyä kuluttajan vaatimasta oikaisutavasta vaikuttavat muun muassa seuraavat asiat:

• virheen merkitys
• tavaran arvo, jos virhettä ei olisi
• voidaanko oikaisu suorittaa muulla tavalla aiheuttamatta kuluttajalle merkittävää haittaa.

Käytetyn auton tai muun käytetyn tavaran kaupassa vaihto ei yleensä tule virheen oikaisutapana kyseeseen, sillä myyjän voi olla käytännössä mahdotonta tarjota kuluttajalle virheetöntä tavaraa. Käytettyjen tavaroiden virhetilanteet hyvitetään pääasiassa korjaamalla, alentamalla kauppahintaa tai purkamalla kauppa.

Kuluttajan ei tarvitse antaa myyjälle mahdollisuutta oikaista virhe, jos oikaisun odottaminen olisi olosuhteiden vuoksi kohtuutonta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun virheellinen tavara aiheuttaa lisävahinkoa tai muuta olennaista haittaa, jos korjaustyötä ei suoriteta viivytyksettä.

Kuluttajansuojalain 5 luku 18 §

1.7.2.1 Virheen oikaisun menettelytavat

1. Virheen selvittäminen

Myyjä saa tarkastaa tavaran tai varmistua muulla tavoin sen virheellisyydestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuluttaja toimittaa tavaran myyjälle tai sitä, että myyjän kanssa sovitaan tavaran noutamisesta.

Kookkaiden ja painavien tavaroiden, kuten sängyn tai pesunkoneen, kohdalla on suositeltavaa, että myyjä järjestää tavaran noudon tai menee tarkastamaan tavaran sinne, missä se on (KA).

2. Virheen oikaisu

Tavara on korjattava tai vaihdettava kohtuullisessa ajassa kuluttajan virheilmoituksesta. Kohtuullinen oikaisuaika riippuu kulloisestakin tapauksesta ja siihen vaikuttaa esimerkiksi se, onko kyse virheen korjaamisesta vai vaihdosta (HE 180/2021).

Kuluttajalle ei saa aiheutua virheen oikaisemisesta merkittävää haittaa. Kun arvioidaan sitä, mikä on merkittävä haitta, otetaan huomioon tavaran luonne ja tarkoitus, jota varten ostaja hankki tavaran.

Kuluttajalle ei saa aiheutua virheen oikaisemisesta kustannuksia.

• Oikaisu on tehtävä maksutta ja kuluttajalle on korvatta esimerkiksi tavaran virheestä aiheutuneet reklamointi- ja lähetyskulut.
• Myyjä vastaa virheellisen asennetun tavaran poistamisesta ja virheettömän tavaran takaisinasentamisesta sekä näistä aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että tavara on asennettu sen luonteen ja käyttötarkoituksen mukaisesti. Näin on silloinkin, kun tavaran asentamisen on tehnyt kuluttaja.

1.7.3 Hinnanalennus ja kaupan purku

Kuluttaja saa vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkamista, jos

• virheen oikaiseminen on mahdotonta tai siitä aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun on jo ennalta selvää, ettei virhettä voida korjata tai tavaraa vaihtaa virheettömään. (HE 180/2021).
• kohtuullinen aika virheilmoituksesta on kulunut ja oikaisu on edelleen suorittamatta.
• myyjä ei ole huolehtinut asennetun virheellisen tavaran poistamisesta ja virheettömän tavaran asentamisesta omalla kustannuksellaan.
• myyjän ilmoituksen tai olosuhteiden perusteella on selvää, että myyjä ei oikaise virhettä kohtuullisessa ajassa tai aiheuttamatta ostajalle merkittävää haittaa. Haitan arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa tavaran laatu ja se, mihin tarkoitukseen kuluttaja on tavaran hankkinut (HE 180/2021).
• myyjä on jo aikaisemmin yrittänyt oikaista tavarassa olleen virheen. Myyjällä on pääsääntöisesti oikeus yrittää virheen oikaisua vain yhden kerran.Kuluttajalla on yleensä oikeus vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua jo yhden tuloksettoman oikaisuyrityksen jälkeen. Jos tavarassa ilmennyt virhe on muu kuin aiemmin ilmennyt virhe, myyjälle olisi annettava vielä uusi mahdollisuus virheen oikaisemiseen erityisesti silloin, kun kyse on kalliista ja rakenteeltaan monimutkaisesta tavarasta. Siihen, saako myyjä yrittää vielä uuttaa oikaisua vaikuttaa myös se, voiko kuluttajan enää odottaa luottavan myyjän kykyyn oikaista virhe. (HE 180/2021).

Hinnanalennuksen on oltava suuruudeltaan virhettä vastaava.

• Usein hinnanalennuksen määrä arvioidaan ottamalla huomioon virheen merkitys tavaran käyttö- tai vaihtoarvon tai ulkonäön kannalta, esimerkiksi vertaamalla virheellisen tavaran todellista arvoa siihen arvoon, joka tavaralla olisi virheettömänä.
• Hinnanalennuksen määrä arvioidaan tapauskohtaisesti.

Kaupan purkaminen on mahdollista vain, jos kyse on vähäistä suuremmasta virheestä.

• Todistustaakka virheen vähäisyydestä on myyjällä. Virheen vähäisyyden arvioinnissa on huomioitava virheen kokonaismerkitys kuluttajalle.
• Virhettä voidaan pitää vähäisenä esimerkiksi silloin, kun se on helposti ja nopeasti korjattavissa. Myös erilaiset pintaviat voivat olla luonteeltaan vähäisiä. (HE 180/2021).

Kun tavarassa oleva virhe on niin vakava, ettei sen oikaiseminen tule kyseeseen, saa kuluttaja vaatia hinnanalennusta tai kaupanpurkua välittömästi. Tällaisesta tilanteesta voi olla kyse silloin, kun virhe vaikuttaa merkittävästi kuluttajan mahdollisuuksiin käyttää tavaraa normaalisti, eikä kuluttajan voida odottaa luottavan siihen, että myyjän tekemä oikaisu ratkaisi ongelman (HE 180/2021).
Kuluttajansuojalaki 5 luku 19 §
Kuluttajansuojalaki 5 luku 19 a §

1.7.3.1 Purkutilanteen menettelytavat

Kaupan purkautuessa myyjän on palautettava rahat, kun asiakas palauttaa tavaran myyjälle.

Kauppahinnan palauttaminen

Myyjän täytyy palauttaa kauppahinta vastaanotettuaan tavaran. Kauppahinta on palautettava myös, kun ostaja on toimittanut todisteen, kuten palautuskuitin, tavaran takaisin lähettämisestä (HE 180/2021).

• Lähtökohtaisesti myyjän on palautettava kauppahinta ostajalle samalla tavoin ja samassa paikassa kuin kauppahinta on myyjälle maksettu. Jos tämä ei ole enää mahdollista, myyjä voi palauttaa kauppahinnan myös muulla myyjän ja ostajan sopimalla tavalla (HE 180/2021).
• Myyjä voi vähentää palautettavasta kauppahinnasta käyttöhyödyn, jonka kuluttaja on tavarasta saanut. Käyttöhyödyn vähentäminen edellyttää, että ostaja on voinut käyttää tavaraa normaaliin tapaan. Mahdollisen korvauksen suuruus on harkittava tapauskohtaisesti.
• Myyjän on maksettava palautettavalle kauppahinnalle ns. tuottokorkoa korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisesti

Tavaran palauttaminen

Kuluttajan on palautettava tavara myyjälle. Myyjän on korvattava kuluttajalle aiheutuneet palautuskulut.

• Kuluttaja saa pääsääntöisesti palauttaa kivijalkamyymälästä hankkimansa tavaran sen ostopaikkaan. (KA)
• Etäkaupassa kuluttajan pitää yleensä lähettää tavara myyjälle. Kuluttajan kanssa voi sopia myös muista palautustavoista. (KA)
• Jos kyse on tavarasta, jonka palauttaminen tai lähettäminen on tavaran luonteesta johtuen vaikeaa, tulisi myyjän tarjota kuluttajalle muita tapoja järjestää tavaran palautus. Tällainen tapa voi olla esimerkiksi se, että myyjä hoitaa tavaran noudon. (KA)
• Jos kuluttaja on saanut tavarasta tuottoa, pitää hänen luovuttaa se myyjälle.

Kuluttajansuojalaki 5 luku 28 d §
Kuluttajansuojalaki 5 luku 28 e §

1.7.4 Vahingonkorvaus

Kuluttajalla on oikeus saada korvaus, jos tavaran virhe aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Koska kuluttajan on toimittava siten, että vahingosta aiheutuneet kulut jäävät mahdollisimman vähäisiksi, myyjän ei tarvitse korvata tarpeettomia ja turhia kuluja.

Koska vahingonkorvauksen saaminen edellyttää näyttöä vahingon syntymisestä, saa myyjä edellyttää, että kuluttaja esittää kustannuksista kuitin tai muun luotettavan selvityksen.

Välittömät vahingot on korvattava poikkeuksetta. Tällaisia ovat muun muassa

• virheen aiheuttamat kohtuulliset matka-, posti- ja puhelinkulut
• virheen selvittelykulut, esimerkiksi tavarantarkastajan lausunto tms.
• kulut, jotka aiheutuvat korjaamisen ajaksi kuluttajan vuokraamasta tavarasta
• korjauskulut, jos virhe on jouduttu perustellusta syystä korjauttamaan muun kuin myyjän toimesta.

Välillisen vahingon korvaaminen edellyttää, että virhe tai vahinko on johtunut yrityksen huolimattomuudesta. Huolimattomuus voi olla velvollisuuksien laiminlyöntiä, taitamattomuutta, piittaamattomuutta tai varomattomuutta.

Välillisiä vahinkoja ovat:

• tulonmenetys.
  Esimerkki: kuluttaja on joutunut olemaan virheen selvittämisen tai korjauttamisen vuoksi poissa työstään ja häneltä on vähennetty poissaolon ajalta palkka.
• vahinko, joka liittyy kuluttajan muuhun sopimukseen.
  Esimerkki: kuluttajan auton rikkoutuminen virheen vuoksi johtaa siihen, että hän myöhästyy lennolta, johon hänellä on ollut lippu sellaisin ehdoin, että matkan hintaa ei voi saada takaisin.
• olennainen käyttöhyödyn menetys tai muu haitta.
  Esimerkki: virheellisen tavaran pitkä korjausaika aiheuttaa kuluttajalle konkreettista, olennaista haittaa. Tällöin kuluttajalle on maksettava korvaus, vaikka hänelle ei synny suoranaista taloudellista vahinkoa. Merkitykseltään vähäisestä haitasta ei voi saada korvausta.

Kuluttajalla on aina oikeus korvaukseen vahingosta, joka johtuu kaupantekohetkellä olemassa olleesta oikeudellisesta virheestä, josta kuluttaja ei tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää.
Kuluttajasuojalaki 5 luku 20 §

1.7.5 Tuotevahingot

Kuluttajalla on oikeus saada myyjältä korvausta myös tuotevahingosta. Tuotevahingolla tarkoitetaan kuluttajansuojalaissa tilannetta, jossa tavaran virheestä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle kuin myydylle tavaralle.

Myyjän on korvattava virheen muille esineille aiheuttama vahinko, jos vahinkoa aiheuttaneella ja vahingoittuneella esineellä on välitön käyttöyhteys.

• Välitön käyttöyhteys tarkoittaa toiminnallista yhteyttä. Esimerkiksi myyjä voi joutua korvaamaan pesukoneen pilaamat tekstiilit tai pakastimen sulattamat elintarvikkeet, jos laitteessa on ollut virhe.
• Korvattavalla vahingolla ei ole alarajaa.
  Kuluttajansuojalaki 5 luku 21 §

Puutteellisen turvallisuuden aiheuttamasta vahingosta henkilölle tai muulle omaisuudelle kuin myydylle tavaralle vastaa valmistaja tai maahantuoja.
Tuotevastuulaki

2. Takuu

Takuuta koskevat periaatteet tiivistetysti

1.  Myyjä voi irtautua aiemman myyntiportaan antamasta takuusta vain ilmoittamalla siitä kuluttajalle nimenomaisesti ja selkeästi ennen kaupantekoa.
2. Tavarassa on virhe, jos se takuuaikana huonontuu niiden ehtojen mukaisesti, jotka on esitetty takuutodistuksessa ja takuuta koskevassa mainonnassa.
3. Myyjän on vastuusta vapautuakseen osoitettava, että tavaran vikaantuminen johtuu todennäköisesti esimerkiksi tavaran vääränlaisesta käsittelystä.
4. Myyjän pitää hyvittää virhe laissa määriteltyjä periaatteita noudattaen, jos takuuehdot eivät ole kuluttajalle edullisempia.
5. Kuluttajalle on korvattava tavaran virheestä aiheutunut vahinko, kuten esimerkiksi virheen aiheuttamat kohtuulliset matka-, posti- ja puhelinkulut.
6. Kuluttajalle pitää antaa takuutodistus viimeistään silloin, kun kuluttaja saa tavaran.
7. Takuu on pääsääntöisesti tuotekohtainen.

2.1. Mikä on takuu

Takuun antaminen on sitoutumista vastaamaan tavaran käyttökelpoisuudesta tai muista ominaisuuksista määrätyn ajan. Jotta tällainen lisäsitoumus täyttäisi takuun määritelmän, siitä ei voi periä kuluttajalta lisämaksua (HE 180/2021).

• Laki ei määrää antamaan takuuta, vaan sen tarjoaminen on vapaaehtoista.
• Takuuehdoilla ei voi rajoittaa kuluttajalle lain mukaan kuuluvia oikeuksia.
• Takuu on yksi kaupan sopimusehdoista.

Kulutustavaran kaupassa takuun voi tarjota esimerkiksi myyjäliike, tavaran valmistaja tai maahantuoja.

• Myyjä vastaa aiemman myyntiportaan, kuten valmistajan tai maahantuojan, antamasta takuusta aivan samoin kuin omastaankin.
• Myyjä voi irtautua aiemman myyntiportaan antamasta takuusta ilmoittamalla asiasta kuluttajalle nimenomaisesti ja selkeästi ennen kaupantekoa (kuluttajansuojalaki 5 luku 15 a). Jos myyjä ei ole ilmoittautunut irtisanoutuneensa takuusta, kuluttaja voi valita, mille myyntiportaalle hän kohdistaa takuuseen perustuvat vaatimuksensa.

Takuu on voimassa niin laajasti kuin takuuehdoissa määritellään.

• Takuun ulkopuolelle ei voi rajata tilanteita, joissa on kyse laissa tarkoitetusta virheestä.
• Takuuehdoissa voidaan laajentaa takuunantajan vastuuta ja tarjota kuluttajalle parempi asema tältä osin.

Takuu on pääsääntöisesti tuotekohtainen. Koska takuusitoumus annetaan lähtökohtaisesti tuotteelle, se pysyy voimassa, vaikka tuote vaihtaisi omistajaa.

• Takuuta ei voi yleensä rajoittaa tavaran ensimmäiseen omistajaan, vaan takuunantaja vastaa sitoumuksestaan koko takuuajan tavaran omistajasta riippumatta.
• Tavaran käyttötarkoitus ei saa olennaisesti muuttua, esimerkiksi yksityiskäytöstä ammattikäyttöön.

2.2. Takuu ja sen suhde lakisääteiseen virhevastuuseen

Tavarassa on virhe, jos se takuuaikana huonontuu takuutodistuksessa ja takuuta koskevassa mainonnassa esitettyjen ehtojen mukaisesti. Kuluttaja saa tällöin vaatia hyvitystä takuun perusteella. Kun tavaralla ei ole takuuta, myyjä vastaa tavaran virheestä lain virhevastuusäännösten nojalla.

Takuun voimassaolon aikana näyttövelvollisuus virheestä on myyjällä. Tämä on kuluttajalle lisäetu lain säännöksiin verrattuna.

• Näyttövelvollisuus koskee sekä vuoden virheolettaman soveltamisaikaa että sen jälkeistä aikaa.
• Myyjän on vastuusta vapautuakseen osoitettava, että tavaran vikaantuminen johtuu todennäköisesti esimerkiksi tavaran vääränlaisesta käsittelystä.

Takuuajan päättyminen ei merkitse sitä, että vastuu tavaran virheestä samalla päättyisi. Kun takuu ei ole enää voimassa, myyjä vastaa tavaran virheestä lain virhevastuusäännösten nojalla. Esimerkiksi tavaroissa, joiden kestoikä on useita vuosia, alusta saakka ollut valmistusvika tai muu piilevä virhe on myyjän vastuulla, vaikka se ilmenisi vasta takuuajan päätyttyä.
kuluttajansuojalaki 5 luku 15 a

2.3. Virhe ja sen hyvittäminen takuuaikana

Tavarassa on virhe, jos se takuuaikana huononee niiden ehtojen mukaisesti, jotka on kerrottu takuutodistuksessa ja takuuta koskevassa mainonnassa ennen sopimuksen tekemistä tai sopimuksentekohetkellä.

Myyjä on vastuussa sekä takuutodistuksessa että markkinoinnissa annetuista tiedoista.

• Jos takuutodistuksen ehdot poikkeavat mainonnassa esitetyistä ehdoista kuluttajan vahingoksi, saa kuluttaja vedota mainonnassa kerrottuihin ehtoihin.
• Kuluttaja ei voi vedota mainoksessa kerrottuihin ehtoihin, jos nämä on oikaistu samalla tai samantyyppisellä tavalla kuin alkuperäinen mainos ennen kuin kuluttaja tekee sopimuksen.

Myyjän pitää hyvittää virhe laissa määriteltyjä periaatteiden mukaisesti, jos takuuehdot eivät ole kuluttajalle edullisempia (ks. kohta 1.7. Virheen seuraukset). Lain säännöksiä parempi virheen oikaisukeino voi olla esimerkiksi takuuehto, jonka mukaan kuluttaja voi purkaa kaupan, vaikka virhe olisikin vähäinen.

Vaikka takuuehdoissa olisi ilmoitettu korjauspaikaksi muu kuin myyjän liiketila, voi kuluttaja kuitenkin viedä tavaran myös myyjälle, jos tavaran muualle toimittaminen on hänen kannaltaan hankalaa. Tämä perustuu siihen, että takuuasioissa ostajalla on oikeus asioida aina myös myyjän kanssa.

Vapautuakseen vastuusta, myyjän on osoitettava, että tavaran huonontuminen johtuu todennäköisesti:

• tapaturmasta
• tavaran vääränlaisesta käsittelystä tai
• muusta ostajasta johtuvasta syystä.

Pelkkä väite huollon laiminlyönnistä ei ole riittävä, vaan myyjän on saatettava todennäköiseksi, että laite on vioittunut laadultaan puutteellisten tai tavaraan muuten soveltumattomien varaosien tai huollon laiminlyömisen vuoksi. Laitteen vioittumisen ja käytetyn varaosan tai puutteellisen huollon välillä pitää olla syy-yhteys, jotta takuu voisi raueta. (KA)

Myyjän näyttövelvollisuuden vuoksi pääsääntö on, ettei kuluttajalta saa periä maksua vian selvittämisestä takuuaikana. Poikkeuksellisesti kohtuullisia kuluja voi kuitenkin vaatia, jos

• maksusta on sovittu etukäteen
• tarkastus on tehty huolellisesti ja kuluttajan etu huomioiden ja
• kuluttajan olisi pitänyt ymmärtää, ettei tavarassa ole virhettä, vaan kyse on kuluttajan itse aiheuttamasta viasta. (KA)

Kuluttajalle pitää antaa selvitys vian syystä ja kertoa, miksi myyjä ei ole vastuussa.

Kuluttajansuojalaki 5 luku 15 a

2.4 Vahingonkorvaus takuuaikana

Myyjä on velvollinen korvaamaan kuluttajalle virheestä aiheutuneet välittömät vahingot samaan tapaan kuin silloin, jos takuuta ei olisi.

Välittömiä vahinkoja ovat esimerkiksi tavaran korjattavaksi toimittamisesta ja palauttamisesta aiheutuneet kulut.

Välilliset vahingot myyjä on velvollinen korvaamaan vain,

• jos virhe tai vahinko johtuu hänen huolimattomuudestaan tai
• jos tavara kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin takuussa on erityisesti sitouduttu. Sanamuoto ”erityisesti sitoutunut” ei tarkoita tavaralle annettua tavanomaista toimivuustakuuta. Se tarkoittaa nimenomaisesti tarjottua takuuta siitä, että tavaralla on tietty ominaisuus tai että takuunantaja on muuten markkinoinnissaan erityisesti korostanut määrättyä tavaran ominaisuutta (KKO 2004:123).

Kuluttajansuojalaki 5 luku 20 §

2.5. Takuutodistus ja takuusta annettavat tiedot

Kuluttajalle pitää antaa takuutodistus viimeistään silloin kun kuluttaja saa tavaran. Todistus on annettava henkilökohtaisesti kirjallisesti tai sähköisesti siten, että sen voi tallentaa ja toisintaa muuttumattomana. Riittävää ei ole esimerkiksi se, että kuluttajalle tarjotaan ainoastaan linkki takuuasioita sisältävälle verkkosivulle.

Takuutodistuksen on oltava selkeä ja ymmärrettävä ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot:

1. takuun antajan nimi ja osoite;
2. tavara, jota takuu koskee;
3. takuuehdot;
4. menettely, jota ostajan on noudatettava takuun käyttämiseksi;
5. selkeä ilmoitus siitä, että ostajalla on lain mukaiset oikeudet ja että takuulla ei rajoiteta näitä oikeuksia.

Kuluttaja saa vedota takuuseen, vaikka se ei täyttäisi edellä lueteltuja vaatimuksia.
(Kuluttajansuojalaki 5 luku 15 b §)

2.6. Takuun voimassaoloaika

Myyjän kannattaa tavaran takuuajan pituutta harkitessaan ottaa huomioon se, että tavaran tulee kestoiältään vastata ostajan perusteltuja odotuksia.

Takuuajan pitäisi olla niin pitkä, että se yhdessä myyjällä olevan näyttövelvollisuuden kanssa antaa ostajalle todellista lisäetua. Takuuajan pituus on myös kuluttajien kannalta ensisijainen ja usein ainoa takuuta koskeva ehto, jota he pitävät merkittävänä tavaran hankintaa harkitessaan. (KA)

Joidenkin tavaroiden normaali kestoikä saattaa olla hyvinkin pitkä, jolloin myös takuuajan voidaan edellyttää olevan tavanomaista pidempi. Tällaisia pitkäkestoisia 15–30 vuotta voimassa olevia takuita on muun muassa joillakin rakennustarvikkeilla, kuten kattomateriaaleilla sekä eräillä työkaluilla.

Pitkien takuuaikojen käyttöä markkinoinnissa arvioidaan myös kuluttajansuojalain harhaanjohtavaa ja sopimatonta markkinointia koskevien säännösten perusteella. Niin sanottuja ”ikuisia” tai ”elinikäisiä” takuita on lähinnä pidettävä pelkkinä markkinointikeinoina eikä varsinaisina takuusitoumuksina. Tällaisten takuiden markkinointi ei yleensä ole kuluttajansuojalain mukaista.

2.7. Maksulliset huolto- ja korjaussopimukset

Maksulliset huolto- ja korjaussopimukset, samoin kuin erilaiset lisäturvat ja tuotevakuutukset, ovat eri asia kuin takuu.

Myyjä voi halutessaan tarjota kulutustavaran kaupan yhteydessä esimerkiksi maksullista huolto- ja korjaussopimusta tavaran huoltamiseen tai sellaisen vian korjaamiseen, jota laki ei kata. Kysymys voi olla esimerkiksi tavanomaisesta kulumisesta aiheutuneista häiriöistä tai ulkopuolisesta syystä aiheutuneesta viasta.

Maksullinen huolto voi sisältää esimerkiksi puhdistuksia, säätöjä, nopeasti kuluvien osien tai tarvikkeiden vaihtamisia ja muita toimenpiteitä, joita ei korjattaisi kuluttajansuojalain virhesäännösten perusteella.

Maksulliset huolto- ja korjaussopimukset on erotettava selkeästi takuusta.

• Takuussa ei saa olla kuluttajan omavastuuosuutta tai muuta maksuvelvoitetta, sillä takuukorjauksen on oltava kuluttajalle täysin maksuton.
• Markkinatuomioistuin on kieltänyt käyttämästä takuusitoumuksessa sopimusehtoa, joka sisältää takuuta rajoittavan omavastuun sekä sellaista takuuta koskevaa sopimusehtoa, jossa kuluttajan on maksettava omavastuuosuus huolto- tai korjaustoimenpiteestä (Markkinatuomioistuimen päätökset 1983:2, 1983:12 ja 2000:7).

Linjaus on laadittu vuonna 2022.