Tiivistelmä
Tiivistelmä
Markkinaoikeuden ratkaisu MAO:290/19. Lainvoimainen.
Markkinaoikeus kielsi kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta Alektum Oy:tä samaan tilaussopimukseen perustuvien, perättäisiin maksamattomiin tavaralähetyksiin kohdistuvien saatavaerien perinnässä;
- noudattamasta menettelyä, jonka mukaan se vaatii kuluttajavelalliselta ensimmäisen lähetyksen jälkeisten lähetysten osalta yksittäisiin lähetyksiin perustuvista maksuvaatimuksista perintäkuluja useammasta kuin yhdestä maksuvaatimuksesta lähetystä kohden
- vaatimasta kuluttajavelalliselta ensimmäistä maksuvaatimusta seuraavista maksuvaatimuk-sista perintäkuluja enemmän kuin puolet ensimmäisen maksuvaatimuksen kuluista.
Kiellon tehosteeksi markkinaoikeus asetti 200.000 euron uhkasakon. Asiassa ei ollut perintälaissa tarkoitettua erityistä syytä olla asettamatta uhkasakkoa.
Vaatimusten juridisena perusteena oli 2013 voimaan tullut perintälain 10 c §, jonka mukaan saman kuluttajasaatavan perinnässä kuluttajalta saa vaatia perintäkuluja lähtökohtaisesti enintään kahdesta maksuvaatimuksesta. Velalliselta saa vaatia perintäkuluja useammista maksuvaatimuksista vain, jos useampiin perintätoimiin on ollut erityistä aihetta. Lisäksi samaa saatavaa koskevien myöhempien maksuvaatimusten perintäkulu voi perintälain 10 a §:n nojalla olla enintään puolet ensimmäisen maksuvaatimuksen perintäkulun määrästä.
Alektum Oy:n perimät saatavat olivat perustuneet toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin, joiden perusteella kuluttajille oli lähetetty tuotelähetyksiä, mikäli he eivät olleet peruuttaneet seuraavan tuotelähetyksen toimittamista tai irtisanoneet sopimusta. Jokainen tilaussopimuksen perusteella lähetetty maksamatta jäänyt tuotelähetys oli Alektum Oy:n perinnässä muodostanut oman saatavan. Yhtiö oli lähettänyt saatavia periessään jokaisesta maksamatta jätetystä tuotelähetyksestä säännönmukaisesti kaksi maksullista maksuvaatimusta, joista se on vaatinut kuluttajavelalliselta enimmäismääräiset perintäkulut 1. maksuvaatimuksesta 14 € ja 2. maksuvaatimuksesta 7 €.
Alektum Oy ei vastustanut kuluttaja-asiamiehen vaatiman kiellon määräämistä ottaen huomioon, että Alektum Oy:llä ei aluehallintoviraston tekemän päätöksen perusteella ollut enää oikeutta harjoittaa perintätoimintaa Suomessa.
Markkinaoikeus katsoi kuluttaja-asiamiehen hakemuksen mukaisesti, että Alektum Oy:n edellä todettu menettely oli ollut perintälain 10 c §:n vastaista ja 4 §:ssä tarkoitetun hyvän perintätavan vastaista.