Perintäkulut ja perinnän eteneminen

Jos et pysty maksamaan laskua, kerro asiasta heti laskun lähettäjälle ja neuvottele uudesta maksuaikataulusta.

Jos maksat laskun eräpäivän jälkeen, mutta ennen kuin saat perintäkirjeen, perintäkulut pitää maksaa, jos velkoja on ehtinyt tehdä kulujen perusteena olevat perintätoimet ennen kuin olet maksanut laskun.

Lainsäädäntö asettaa enimmäismäärät perintäkuluille ja viivästyskorolle. Velkoja voi ylittää perintäkulujen enimmäismäärät vain, jos perintä edellyttää tavanomaista suurempaa työmäärää. Velkojan on tällöin eriteltävä perintäkulut ja niiden perusteet sekä ilmoitettava velalliselle, että kulujen määrät ovat enimmäismääriä suurempia.

Perinnän eteneminen

1. Maksumuistutus (vapaaehtoinen perintä)

Velkojan lähettämä maksumuistutus tuo lisää maksettavaa enintään 5 € muistutuksesta. Velkoja saa lähettää

  • ensimmäisen maksullisen muistutuksen aikaisintaan 14 päivän kuluttua laskun eräpäivästä.
  • toisen maksullisen muistutuksen aikaisintaan 14 päivän kuluttua edellisen muistutuksen lähettämisestä.

Maksumuistutuksesta ei seuraa vielä maksuhäiriömerkintää.Sovi velkojan kanssa maksuajasta tai maksusuunnitelmasta
Valita perusteettomasta muistutuksesta

2. Maksuvaatimus (vapaaehtoinen perintä)

Jos lasku on velkojan maksumuistutuksen tai -muistutusten jälkeen vielä maksamatta, velkoja on voinut siirtää perinnän ammattimaiselle perijätaholle kuten perintätoimistolle, joka jatkaa perimistä lähettämällä maksuvaatimuksen. Ammattimaista perintätoimintaa harjoittavat perintätoimistojen ohella lähinnä asianajo-, lakiasiain- ja tilitoimistot.

Maksuvaatimuksesta saa vaatia perintäkuluja vain, jos edellisen maksumuistutuksen tai -vaatimuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää.

Perintäkuluja saa vaatia yleensä enintään kahdesta maksuvaatimuksesta. Useammasta kuin kahdesta maksuvaatimuksesta saa kuluja vaatia vain, jos lähettämiseen on ollut erityistä aihetta ja maksuvaatimuksessa eritellään perintätoimet ja kerrotaan lähettämisen erityinen syy.

Ensimmäisestä maksuvaatimuksesta perintäkuluina saa vaatia velalliselta enintään:

  • 14 €, jos velan pääoma on enintään 100 € tai velka on suoraan ulosottokelpoinen (esimerkiksi kunnan terveyskeskusmaksu)
  • 24 €, jos velan pääoma on yli 100 € ja enintään 1 000 €
  • 50 €, jos velan pääoma on yli 1 000 €

Toisesta maksuvaatimuksesta velkoja saa veloittaa enintään puolet ensimmäisen maksuvaatimuksen kulujen enimmäismäärästä.

Velkojan kanssa samaan konserniin kuuluva perintätoimisto tai velkojan perintää suorittava aputoiminimi voi omien velkojensa perinnässä vaatia maksuvaatimuksesta enintään 5 €.

Maksuvaatimuksesta ei seuraa vielä maksuhäiriömerkintää. Maksamaton kuluttajaluotto voi 60 päivän viivästyksen jälkeen aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän, jos asiasta on maininta luottosopimuksessa. Lisäksi velalliselle on vähintään 21 päivää ennen lähetettävä maksukehotus, jossa tämä uhka on mainittu

Perinnän kokonaiskuluille on saman velan osalta määrätty enimmäissummat. Velkoja saa ylittää ne vain silloin, jos perintä on perustellusti ollut poikkeuksellisen vaikeaa. Enimmäismäärät ovat:

  • 60 €, jos velan pääoma enintään 100 €
  • 120 €, jos velan pääoma 100–1000 €
  • 210 €, jos velan pääoma yli 1000 €

Suoraan ulosottokelpoisen saatavan perinnästä saa vaatia perintäkuluina enintään 51 €, jota ei voi ylittää, vaikka perintä olisi ollut poikkeuksellisen vaikeaa.
Sovi velkojan kanssa maksuajasta tai maksusuunnitelmasta

3. Käräjäoikeus (Oikeudellinen perintä)

Jos lasku on maksuvaatimuksen tai -vaatimusten jälkeen edelleen maksamatta, eikä maksusuunnitelmasta ole sovittu, velkoja tai perintätoimisto saattaa viedä asian oikeuteen saadakseen tuomion, jonka perusteella velkaa voidaan periä viranomaistoimin.

Velkomuskanne on mahdollista nostaa ilman edeltäviä vapaaehtoisen perinnän menettelyitä. Jos saatava on kuitenkin siirretty ammattimaiselle perijälle, sen on lähetettävä kirjallinen maksuvaatimus ennen velkomuskanteen nostamista tuomioistuimessa.

Huom! Valtion ja kuntien saatavat ja pakolliset vakuutusmaksut ovat yleensä ulosmitattavissa ilman oikeuden päätöstä, esimerkiksi sakot, verot, kunnalliset pysäköintimaksut, liikennevakuutusmaksut, terveyskeskusmaksut ja sosiaalitoimen asiakasmaksut.

Kun tuomioistuin lähettää sinulle velkojan tekemän haastehakemuksen,

  • voit olla reagoimatta haastehakemukseen, jolloin tuomioistuin määrää sinut maksamaan koko velan kerralla.
  • voit riitauttaa asian, jos katsot vaatimuksen olevan perusteeton tai epäselvä, esimerkiksi määrä on väärä tai et ole vastuussa velasta. Asia käsitellään tällöin tuomioistuimessa riita-asiana. Edellytyksenä on, jos että esität asiassa perusteltuja asiaan vaikuttavia väitteitä.
  • voit edelleen neuvotella maksusuunnitelmasta velkojan tai asiaa hoitavan perintätoimiston kanssa.  Maksuhäiriömerkinnältä et voi kuitenkaan yleensä tässä vaiheessa enää välttyä muuten kuin maksamalla velan kokonaisuudessaan haastehakemus- ja oikeudenkäyntikuluineen. 

Oikeudenkäyntimaksut lisäävät velan määrää 110–240 €. Oikeudenkäyntikulut voivat olla enintään seuraavanlaiset:

  • velka on alle 300 €, perustaksa 50 € ja korkea taksa 80 €
  • velka on 300–1000 €, perustaksa 80 € ja korkea taksa 120 €
  • velka yli 1000 € tai kyse häädöstä, perustaksa 110 €, korkea taksa 160 €

Lisäksi käräjäoikeus perii asian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun:

  • 60 €, jos tiedot on toimitettu käräjäoikeudelle sähköisesti
  • 80 €, jos tiedot on toimitettu käräjäoikeudelle kirjallisesti

4. Ulosotto (oikeudellinen perintä)

Kun tuomioistuin antaa velkomustuomion,

  • saat maksuhäiriömerkinnän.
  • velkaa voidaan alkaa periä ulosotossa. Ulosotossa tuloja ja omaisuutta ulosmitataan niin paljon, että velka tulee maksetuksi. Ulosottoperintä tehdään palkasta tai omaisuudesta. Koko palkkaa ei voida ulosmitata. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki, toimeentulotuki ja lapsilisät eivät ole ulosmittauskelpoisia.
  • saat perimiskirjeen ulosottomieheltä, kun velkoja on siirtänyt velan ulosottoperintään. Ota häneen yhteyttä ja yritä sopia maksusuunnitelmasta.
    Esimerkkejä perintäkulujen kertymisestä

Viivästyskorkoa kertyy koko perinnän ajan

Viivästyskorko määräytyy korkolain mukaan. Jos eräpäivä on ennalta sovittu, viivästyskorko alkaa eräpäivästä. Muissa tapauksissa korkoa voidaan alkaa periä kuukauden kuluttua siitä, kun yritys on lähettänyt laskun tai muulla tavalla vaatinut maksua.

Viivästyskorko on suuruudeltaan 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomen Pankin ilmoittama viitekorko. Yleinen viivästyskorko määritellään kaksi kertaa vuodessa.

Jos velka on otettu ennen 1.2.2010 ja yleinen viivästyskorko on alempi kuin lainalle tai luotolle sovittu korko, viivästysajalta peritään lainan koron suuruista viivästyskorkoa.

Jos velka on otettu 1.2.2010, viivästyskorkona voidaan periä lainan koron suuruista korkoa enintään 180 vuorokauden ajan koko lainan erääntymishetkestä ja sen jälkeiseltä ajalta enintään Suomen Pankin ilmoittaman viivästyskoron määrä.

Korkolain mukainen viivästyskorko

Päivitetty 15.5.2014 Tulosta

Linjaukset

Linjaukset sisältävät tietoa säännösten soveltamisesta.