Näin perintä etenee
Tältä sivulta löydät kuvauksen perinnän etenemisestä vaihe vaiheelta ja saat lainsäädäntöön perustuvaa tietoa omista oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi.
Mitä perintä tarkoittaa?
Perintälain (laki saatavien perinnästä – Finlex) mukaan perintä tarkoittaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti maksamaan erääntynyt velka. Perintä alkaa, kun lasku tai muu velka on erääntynyt eikä sitä ole maksettu.
Perintää säätelee laki, ja perinnän on aina tapahduttava asiallisesti ja velallisen oikeuksia kunnioittaen.
Perinnän tavoitteena on saada velka maksettua vapaaehtoisesti ilman oikeudellisia toimia. Jos velkaa ei makseta, perintä voi edetä oikeudelliseen vaiheeseen, eli tuomioistuimeen ja ulosottoon.
Tällä sivulla:
Vapaaehtoisella perinnällä tarkoitetaan perintälaissa tarkoitettua perintää, eli toimenpiteitä, joilla yritetään saada velallinen maksamaan velka vapaaehtoisesti. Vapaaehtoista perintää ovat esimerkiksi maksumuistutukset ja maksuvaatimukset sekä maksujärjestelyt kuten maksusuunnitelmat.
Oikeudellisella perinnällä tarkoitetaan perintää tuomioistuimessa ja ulosotossa.
Erääntyneen ja maksamatta jääneen velan loppusumma kasvaa koko ajan, sillä sinun on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuneet kohtuulliset kulut ja maksettava viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa.
Perinnän eteneminen
Vapaaehtoinen perintä
Vapaaehtoisen perinnän tavoitteena on saada velka maksetuksi ilman oikeudellisia toimenpiteitä.
Vapaaehtoisessa perinnässä velkoja tai perintätoimisto lähettää velalliselle maksumuistutuksia ja maksuvaatimuksia, mutta myös velallinen voi tehdä ehdotuksia ja yrittää neuvotella velan maksujärjestelyistä.
-
Maksa lasku tai muu velka eräpäivään mennessä.
- Laskun lähettämisen ja eräpäivän välillä on yleensä oltava vähintään kaksi viikkoa aikaa.
- Viivästyskorkoa voi alkaa kertyä heti eräpäivän jälkeen.
Jos et pysty maksamaan laskua tai muuta velkaa eräpäivään mennessä, kerro asiasta heti velkojalle ja neuvottele uudesta maksuaikataulusta.
-
Jos et maksa laskua eräpäivään mennessä, saat 1–2 maksumuistutusta.
Maksumuistutus on yleensä velkojan toimittama huomautuslasku tai muu ilmoitus siitä, että erääntynyt saatava on yhä maksamatta.
Velkoja saa lähettää sinulle ensimmäisen maksullisen muistutuksen aikaisintaan 14 päivän kuluttua eräpäivästä.
- Sinulta voidaan periä uudesta maksumuistutuksesta kuluja vain, jos edellisen maksumuistutuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää.
- Kustakin kirjallisesta tai sähköisestä maksumuistutuksesta voidaan veloittaa enintään 5 euroa.
Jos maksat laskun myöhässä mutta ennen kuin perintäkirje ehtii sinulle, sinulta voidaan silti veloittaa perintäkuluja. Näin voi tapahtua, jos velkoja on jo aloittanut perintätyöt ennen kuin sai tiedon maksustasi.
Velkojan ja ammattimaisen perintätoimijan on järjestettävä perintä niin, että myös määräpäivän jälkeen tekemäsi suoritukset otetaan viipymättä huomioon.
-
Jos et ole maksanut laskua maksumuistutuksesta tai -muistutuksista huolimatta, velkoja voi siirtää perinnän ammattimaiselle perijätaholle kuten perintätoimistolle, joka jatkaa perintää lähettämällä maksuvaatimuksen.
Milloin maksuvaatimus voidaan toimittaa?
Maksuvaatimusta ei saa lähettää ennen kuin sinua on laskun erääntymisen jälkeen muistutettu maksusta ja muistutuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää.
Maksuvaatimuksesta saa vaatia perintäkuluja vain, jos edellisen maksumuistutuksen tai -vaatimuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää.
Maksuvaatimuksen perintäkulut
Perintäkulujen enimmäismäärät riippuvat velan pääomasta ja siitä, monesko maksuvaatimus on kyseessä. Perintäkulujen on aina oltava kokonaisuutena arvioiden kohtuullisia.
Ensimmäisen maksuvaatimuksen kulut
Ensimmäisestä maksuvaatimuksesta voidaan veloittaa:
- enintään 14 euroa, jos velan pääoma on enintään 100 euroa tai velka on suoraan ulosottokelpoinen (esimerkiksi hyvinvointialueen terveyskeskusmaksu)
- enintään 24 euroa, jos velan pääoma on yli 100 euroa, mutta enintään 1 000 euroa
- enintään 50 euroa, jos velan pääoma on yli 1 000 euroa.
Toisen maksuvaatimuksen kulut
Toisesta maksuvaatimuksesta voidaan vaatia:
- enintään puolet ensimmäisen maksuvaatimuksen enimmäiskuluista.
Perintätoimisto, joka kuuluu samaan konserniin tai on saman henkilön yritys
Kun velkoja ja perintää hoitava yritys kuuluvat samaan konserniin tai kun velkoja ja perintää hoitava yritys ovat saman henkilön yrityksiä, voi velkojan saatavien perinnässä vaatia maksuvaatimuksesta
- enintään 5 euroa.
Kuinka monesta maksuvaatimuksesta saa periä kuluja?
Perintäkuluja saa vaatia yleensä enintään kahdesta maksuvaatimuksesta.
Kuluja saa vaatia useammasta kuin kahdesta maksuvaatimuksesta vain, jos useampiin perintätoimiin on ollut erityistä aihetta, eivätkä toteutetut perintätoimet ole suhteettomia, kun huomioidaan erityisesti velan määrä. Sinulle on kerrottava, mitä perintätoimia on tehty ja miksi niihin on ollut erityinen syy.
Oikeudellinen perintä
Jos et maksa velkaa vapaaehtoisen perinnän aikana etkä ole sopinut maksujärjestelyistä velalle, perintä voi edetä tuomioistuimeen ja ulosottoon.
Velkoja tai perintätoimisto hakee ensin tuomioistuimelta saatavaa koskevan tuomion, jonka perusteella ulosotto voi ulosmitata suorituksen velallisen palkasta tai omaisuudesta.
Tiettyjä velkoja voidaan periä suoraan ulosotossa ilman tuomioistuimen tuomiota.
-
Jos et ole maksanut velkaa maksumuistutuksen tai maksuvaatimuksen jälkeen, eikä uutta maksusuunnitelmaa ole tehty, velkoja tai perintätoimisto voi viedä asian käräjäoikeuteen. Oikeudessa he voivat hakea tuomiota, jonka perusteella velkaa voidaan periä ulosotossa.
Valtion ja kuntien saatavat ja pakolliset vakuutusmaksut ovat yleensä ulosmitattavissa ilman, että velkaa peritään käräjäoikeudessa. Tällaisia ovat esimerkiksi
- verot ja sakot
- päivähoitomaksut sekä muut sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut.
Lue lisää oikeudenkäynnin vaiheista oikeus.fi-sivustolta
Lue lisää oikeudenkäynnin kustannuksista Tuomioistuinlaitoksen sivuilta
-
Kun tuomioistuin antaa asiassasi tuomion, velkaa voidaan alkaa periä ulosotossa.
Jos et maksa velkaasi, ulosotossa voidaan ulosmitata sinun tulojasi ja omaisuuttasi.
Tiettyjä velkoja voidaan periä suoraan ulosotossa ilman tuomioistuimen tuomiota. Tällaisia ovat esimerkiksi
- verot ja sakot
- päivähoitomaksut sekä muut sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut.
Lue lisää ulosotosta Ulosottolaitoksen verkkosivuilta.
Oikeus pyytää perinnän keskeyttämistä
Sinulla on oikeus pyytää vapaaehtoisen perinnän keskeyttämistä eli sen siirtämistä oikeudelliseen perintään, jos haluat välttää tarpeettomia perintäkuluja. Sinun voi olla perusteltua pyytää perinnän keskeyttämistä, jos tiedät, ettet pysty suorittamaan velkaa ja haluat sen siirtyvän ulosottoperintään.
-
Keskeytyspyynnön jälkeen velkoja voi periä saatavaa tuomioistuimessa tai hakea ulosottoa.
Velkojan ei ole pakko siirtää saatavaa tuomioistuimeen tai ulosottoon, mutta keskeytyspyyntö rajoittaa velkojan oikeutta vaatia kuluja pyynnön jälkeen lähetetyistä perintäkirjeistä.
Keskeytyspyynnön jälkeen velkoja ei voi lähettää sinulle enää maksullisia perintäkirjeitä, paitsi sellaisia ilmoituksia, joita velkojan on lähetettävä esimerkiksi:
- maksuhäiriömerkinnän tekemiseksi
- velan vanhentumisen katkaisemiseksi tai
- muuten velkojan oikeuksien säilyttämiseksi.
-
Keskeytyspyynnön tekeminen edellyttää, että:
- velka on kokonaan erääntynyt
- pyyntö tehdään kirjallisesti tai sähköisesti tallennettavassa muodossa (esimerkiksi sähköpostilla).
-
Jos olet saanut laskun tai perintäkirjeen, jota pidät perusteettomana, lue ohjeet perusteettomasta perinnästä reklamoimiseen.
Usein kysyttyä
Maksuvaatimus
-
Perintätoimistojen lähettämät maksuvaatimukset ovat lähtökohtaisesti kirjallisia, fyysisiä kirjeitä. Sähköisiä toimittamistapoja ovat esimerkiksi pankin e-lasku, sähköposti ja sähköinen postilaatikko.
Sinulle voidaan lähettää maksuvaatimuksia myös sähköisesti, jos olet erikseen kirjallisesti tai sähköisesti antanut siihen suostumuksen.
- Ennen suostumuksen antamista kannattaa miettiä huolella, missä muodossa haluat maksuvaatimukset saada ja mikä tapa on omalla kohdalla varmin.
- Suostumusta voi pyytää velkoja tai perintätoimisto. Perintäyhtiön pyytämä suostumus voi koskea useampia, myös tulevia velkoja.
- Suostumus on voimassa enintään vuoden ja sinulla on oikeus peruuttaa se milloin tahansa.
Suostumuksen tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:
- valittu toimittamistapa (esim. sähköposti)
- maksuvaatimuksia lähettävä perintätoimisto
- mitä velkaa tai velkoja suostumus koskee
- suostumuksen päiväys ja voimassaoloaika.
Tiettyä yksittäistä velkaa koskevat maksuvaatimukset voidaan toimittaa sinulle sähköisesti myös, jos olet sen nimenomaisesti hyväksynyt velan erääntymisen jälkeen.
Jos maksuvaatimus toimitetaan sinulle sähköisesti, perintätoimiston on riittävällä huolellisuudella varmistettava, että maksuvaatimus on tosiasiassa tullut saatavillesi.
Myös edunvalvojalla tai edunvalvontavaltuutetulla on pyynnöstä oikeus saada maksuvaatimukset kirjallisesti tai sähköisesti. Tästä ei voi periä erillistä kustannusta.
Perintäkulut
-
Laki asettaa enimmäismäärät perintäkuluille ja viivästyskorolle.
Alla olevasta taulukosta näet lain mukaiset enimmäismäärät eri perintätoimenpiteille ja perintäkulujen kokonaissummalle. Taulukossa esitetyt kulut ovat enimmäismääriä ja kulujen tulee aina olla myös kokonaisuutena arvioiden kohtuullisia.
Velkoja saa ylittää enimmäismäärät vain silloin, jos perintä on perustellusti ollut poikkeuksellisen vaikeaa, eikä perintätoimia voida pitää suhteettomina, kun huomioidaan erityisesti saatavan pääoma. Sinulle pitää kertoa, mitä perintäkuluja sinulta vaaditaan, mihin ne perustuvat ja miksi kulut ylittävät lain sallimat enimmäismäärät.
Perintätoimi Alle 100 €
lasku100–1000 €
laskuYli 1000 €
laskuSuoraan
ulosotto-
kelpoinen *1. maksumuistutus 5 € 5 € 5 € 5 € 2. maksumuistutus 5 € 5 € 5 € 5 € 1. maksuvaatimus perintätoimistolta 14 € 24 € 50 € 14 € 2. maksuvaatimus perintätoimistolta 7 € 12 € 25 € 7 € Maksusuunnitelma 20 € 30 € 50 € 20 € Perintäkulujen yläraja 60 € 120 € 210 € 51 € Lisäksi
+
viivästys-
korko+
viivästys-
korko+
viivästys-
korko+
viivästys-
korko* Ulosottokelpoisia saatavia ovat esimerkiksi verot, sakot päivähoitomaksut sekä muut sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut.
-
Jos maksu viivästyy, sinun on maksettava viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa.
Viivästyskorko määräytyy korkolain mukaan. Jos eräpäivä on ennalta sovittu, viivästyskorko alkaa eräpäivästä.
Muussa tapauksessa viivästyskorkoa voidaan alkaa periä 30 päivän kuluttua siitä, kun sinulle on lähetetty lasku tai sinulta on muulla tavalla vaadittu maksua.
Laskussa tai muussa maksuvaatimuksessa on mainittava voimassa olevan viivästyskoron suuruus ja ajankohta, josta alkaen sinun on maksettava viivästyskorkoa.
Et ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa siltä ajalta, joka on kulunut ennen kuin olet saanut velkojalta viivästyskorkoa koskevat tiedot.
-
Viivästyskoron suuruus on 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomen Pankin ilmoittama viitekorko. Yleinen viivästyskorko määritellään kaksi kertaa vuodessa.
Jos velka on otettu ennen 1.2.2010 ja yleinen viivästyskorko on alempi kuin lainalle sovittu korko, viivästysajalta peritään kuitenkin lainan koron suuruista viivästyskorkoa.Jos velka on otettu 1.2.2010 tai sen jälkeen, viivästyskorkona voidaan periä lainan koron suuruista korkoa enintään 180 vuorokauden ajan koko lainan erääntymishetkestä alkaen ja sen jälkeiseltä ajalta enintään yleistä viivästyskorkoa
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot (Suomen pankki)
Maksuhäiriömerkintä ja velkojen vanhentuminen
-
Maksumuistutuksesta tai maksuvaatimuksesta ei seuraa sinulle vielä maksuhäiriömerkintää.
- Maksamaton kuluttajaluotto voi 60 päivän viivästyksen jälkeen aiheuttaa sinulle maksuhäiriömerkinnän, jos asiasta on maininta luottosopimuksessasi. Ennen merkintää sinulle on kuitenkin lähetettävä kirjallinen maksukehotus vähintään 21 päivää aikaisemmin, ja siinä on kerrottava maksuhäiriömerkinnän uhasta.
- Muiden laskujen tai velkojen osalta maksuhäiriömerkintä syntyy, kun käräjäoikeus antaa riidattomassa asiassa velkomustuomion, jossa sinut on määrätty maksamaan velka. Asia on riidaton, jos se ei ole riitautunut tuomioistuimessa tekemäsi, vaatimuksen perustetta tai määrää koskevan väitteen vuoksi.
- Maksuhäiriömerkintä voi syntyä myös ulosottovaiheessa.
- Maksuhäiriömerkintä voi liittyä myös velkojen järjestelyyn.
Lisätietoa maksuhäiriömerkinnöistä.
-
Velkojien ja perintätoimistojen kanssa voi yleensä neuvotella erilaisista maksujärjestelyistä, kuten eräpäivän siirtämisestä tai maksusuunnitelmasta. Sinun kannattaa ottaa heti maksuvaikeuksien ilmetessä yhteyttä velkojaan tai perintätoimistoon ja sopia maksujärjestelyistä.
Tilapäisten maksuvaikeuksien järjestely on pankeille ja yrityksille arkipäivää, ja yhteistyöhalua arvostetaan.
Voit neuvotella myös silloin, kun lasku tai muu velka on siirtynyt tuomioistuimeen tai ulosottoon.
Lue lisää maksujärjestelyistä
-
Velan vanhentuminen tarkoittaa sitä, että velka lakkaa eikä sitä voi enää periä.
Useimmat velat vanhenevat kolmen vuoden kuluttua eräpäivästä, ellei vanhentumista katkaista. Velan vanhentumisaika riippuu myös siitä, onko kyseessä velka yksityiselle vai julkiselle toimijalle. Vanhentumisaikaan vaikuttaa myös se, onko velasta annettu tuomioistuimessa lainvoimainen tuomio.
Velkoja voi katkaista vanhentumisen esimerkiksi lähettämällä muistutuksen tai tekemällä muita perintätoimia. Myös maksujärjestelyistä sopiminen ja velallisen tekemä maksu katkaisevat vanhentumisen.
Yksityishenkilöiden rahavelat vanhenevat lopullisesti viimeistään 20 vuodessa velan erääntymisestä, jos velkojana on yritys.
Lisätietoa velan vanhentumisesta.
Lue lisää
Tietoa muun muassa talousvaikeuksissa auttavista toimijoista sekä laskureita taloudenhallinnan tueksi (esimerkiksi lainalaskuri ja budjettilaskuri sekä maksuvara- ja järjestelylainalaskuri).
Tietoa talous- ja velkaneuvonnasta sekä muista toimijoista (oikeus.fi)
Laskureita taloudenhallintaan (Takuusäätiö)