Määräaikaishuoltopaikan voi valita itse
Kuluttaja voi valita autonsa määräaikaishuoltopaikan itse, mutta huollot on tehtävä huolto-ohjelman mukaisesti. Jos määräaikaishuolto teetetään muualla kuin ns. merkkikorjaamossa, kannattaa varmistaa, että huolto suoritettaan valmistajan Suomessa voimassaolevan huolto-ohjelman mukaisesti.
Jos määräaikaishuollossa on tehty virhe tai huollon laiminlyönti on aiheuttanut autoon vian, myyjä, valmistaja tai maahantuoja voi kieltäytyä vastaamasta vian korjaamisesta tai muusta hyvityksestä, jotka niille takuuehtojen tai virhevastuun perusteella muuten kuuluisivat. Jos huollon laiminlyönnillä ja ilmenneellä vialla ei ole minkäänlaista syy-yhteyttä, myyjä, valmistaja tai maahantuoja eivät voi vetäytyä vastuustaan pelkästään huollon laiminlyönnin johdosta.
Kuluttaja voi teettää autolleen myös varsinaiseen huolto-ohjelmaan kuulumattoman työn, esimerkiksi lisäruostesuojauksen, jos tällainen toimenpide ei johda auton vahingoittumiseen.
Takuunantaja saa vaatia, että takuun perusteella tehtävät korjaukset tehdään takuunantajan määräämässä korjaamossa.
Työtilaus kannattaa laatia yksityiskohtaisesti
Hyvään korjaamotapaan kuuluu, että huolto on teknisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukainen. Työtilaus on molempia osapuolia sitova sopimus ja se kannattaa laatia mahdollisimman yksityiskohtaisesti.
Usein ennen varsinaisen työtilauksen tekemistä on tarpeen tehdä työtilaus vian etsimisestä. Tällöin varsinainen työtilaus tehdään vasta vian määrittämisen ja hinta-arvion laatimisen jälkeen.
Työtilauksessa kannattaa sopia ainakin seuraavista asioista:
- tehtävät työt ja vaihdettavat varaosat niin yksilöidysti kuin mahdollista
- tieto korjauksen hinnasta ja mitä siihen sisältyy
- menettelytavat, mikäli korjauksen aikana löytyy tarvetta lisätyölle
- maksuehdot
- työn valmistumisajankohta
- yhteydenpito korjaamon aukioloaikoina; puhelinnumero, josta kuluttajan voi tavoittaa päivisin
- käytetäänkö käytettyjä osia
Jos kuluttaja peruuttaa työtilauksen ennen työn aloittamista tai valmistumista, korjaamo voi veloittaa kuluttajalta ennen peruutusta tekemästään työstä, käyttämistään tai tilattua työtä varten hankkimistaan varaosista ja tarvikkeista sekä muista tämän työtilauksen aiheuttamista välttämättömistä kustannuksista.
Korjauksen hinnan määräytyminen
Korjaamon antama hintatieto koskee koko korjausta siinä käytettyine varaosineen ja tarvikkeineen. Auton luovutuksen yhteydessä kannattaa yhdessä käydä läpi autossa tehdyt työt ja laskun sisältö.
Jos korjauksen hinnasta tulee erimielisyyksiä, yrityksellä on oltava näyttöä siitä, mistä hinnasta on sovittu. Hinnan määräytymiseen vaikuttavat yleensä seuraavat periaatteet:
Jos korjauksen tai huollon hinnasta ei ole sovittu, on maksettava yrityksen pyytämä hinta. Hinta ei kuitenkaan voi olla kohtuuton. Hinnan kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa työn sisältö ja laajuus, taloudellisesti tarkoituksenmukainen suoritustapa sekä sopimusajankohdan käypä hinta tai hinnan laskemistapa.
Jos kyseessä on ollut hinta-arvio, korjaamo ei saa ylittää antamaansa hinta-arviota mahdolliset lisätyöt mukaan lukien enempää kuin 15 prosenttia, ellei muusta ole sovittu.
Jos on sovittu työn tekemisestä kiinteällä hinnalla, summa pysyy samana, vaikka esim. työhön käytetty aika tai tarvikekustannukset muuttuisivat. Yritys ei voi siis laskuttaa sovittua kiinteää hintaa enempää. Toisaalta yrityksen ei myöskään tarvitse alentaa hintaa, jos työ tulee oletettua halvemmaksi.
Jos on annettu suuntaa-antava hintatieto, joka ylittyy merkittävästi, yrityksen pitää ilmoittaa viipymättä asiasta työn tilaajalle ja tarvittaessa myös keskeytettävä työ.
Jos on sovittu enimmäishinnasta, yritys ei saa laskuttaa sovittua enimmäishintaa enempää, vaikka työstä aiheuttaisi suuremmat kustannukset. Sen sijaan hinta voi alentua, jos työn tai työssä käytettävien materiaalien kustannukset ovatkin pienemmät.
Palvelutöiden hinnasta sopiminen
Lisätöiden tekeminen
Korjaus- tai huoltotyön yhteydessä saattaa käydä ilmi, että korjaus kannattaa suorittaa toisella tavalla tai eri laajuisena kuin työtilausta tehtäessä sovittiin. Kun työtilaus muuttuu, korjaamolla on velvollisuus pyytää asiakkaalta lupa lisätöiden tekemiseen. Korjaamon pitää samalla ilmoittaa, jos lisätöiden tekemättä jättämisestä aiheutuu vaaraa asiakkaalle.
Korjaamo saa tehdä vähäisiä ja tarkoituksenmukaisia tilaukseen kuulumattomia lisätöitä, jos se ei saa kuluttajaan yhteyttä kohtuullisessa ajassa. Lisätöiden kustannusten enimmäismäärästä voidaan sopia etukäteen. Korjaamo ei saa ylittää työtilaukseen merkittyä enimmäishintaa lisätöidenkään vuoksi, jos muuta ei ole sovittu.
Korjauksen viivästyminen
Jos korjauksen valmistuminen viivästyy, korjaamon pitää ilmoittaa asiasta. Kuluttajan on yleensä annettava viivästyksen sattuessa kohtuullinen lisäaika.
Tilaajalla on oikeus olla maksamatta palvelun hintaa tai osaa siitä kunnes työ on tehty. Pidätettävän rahamäärän on suurin piirtein vastattava viivästyneen työn osuutta. Koko kauppahinnan voi jättää maksamatta vain silloin, jos viivästys on niin merkittävä, että se voisi oikeuttaa kaupan purkamisen.
Vahingonkorvaus viivästyksestä
Kuluttajalla on oikeus vaatia korvausta vahingoista, joita viivästys on aiheuttanut. Vahingonkorvauksen saaminen edellyttää näyttöä vahingon syntymisestä. Kustannuksista pitää olla kuitti tai muu luotettava selvitys.
Kuluttajalla ja korjaamolla on velvollisuus menetellä niin, että vahingosta aiheutuneet kulut jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Esimerkiksi jos kuluttaja olisi perustellusti voinut vähentää viivästyksestä aiheutuneita kuluja toimimalla toisin, turhiksi katsottavia kuluja ei tarvitse korvata.
Pahasta mielestä tai henkisestä kärsimyksestä ei kuitenkaan voi saada vahingonkorvausta.
Sopimuksen purkaminen
Kuluttajalla on oikeus purkaa sopimus, jos korjaamo ei suorita työtä kuluttajan antamassa lisäajassakaan.
Jos tilaaja on lisäaikaa antamatta vaatinut sopimuksen täyttämistä, hän saa purkaa kaupan, mikäli työtä ei ole tehty kohtuullisessa ajassa vaatimuksen esittämisestä.
Jos työtä tehtäessä ilmenee, että se ei valmistu sovittuna aikana, tilaaja voi purkaa sopimuksen. Tilaajalla on silloin oltava painavia syitä päätellä työn viivästyvän ratkaisevasti.
Purkuoikeus koskee vain sitä osaa työstä, joka on vielä tekemättä. Jo tehdystä virheettömästä työstä on yleensä maksettava täysi hinta.Jos työn tarkoitus jää viivästyksen vuoksi ratkaisevasti saavuttamatta, tilaaja saa purkaa sopimuksen kokonaisuudessan.
Virhe korjaustyössä
Jos korjaus tai huolto on tehty virheellisesti tai muuten puutteellisesti, kuluttajalla on oikeus vaatia virheen oikaisua ja korjaamolla puolestaan on oikeus korjata virhe. Korjaamon on virheen todettuaan korjattava se kohtuullisessa ajassa ilman lisäveloitusta.
Uusintakorjaus on yleensä teetettävä korjaamossa, jossa alkuperäinenkin korjaus tehtiin. Jos uusintakorjausta ei pystytä tekemään kohtuullisessa ajassa kuluttajan ilmoituksesta, osapuolet voivat uusintakorjauksen asemesta sopia hinnanalennuksesta, joka suuruudeltaan vastaa virhettä.
Uusintakorjauksen voi teettää toisessa korjaamossa alkuperäisen korjaamon kustannuksella vain perustelluista syistä, esimerkiksi jos virheen korjaamista ei voi lykätä tai korjaamoon ei saada yhteyttä. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että auton korjauksessa tapahtunut virhe ilmenee kesken matkan toisella paikkakunnalla. Tällöinkin kuluttajan on mahdollisimman nopeasti oltava yhteydessä alkuperäisen korjauksen tehneeseen korjaamoon. Jos kuluttaja on teettänyt uusintakorjauksen ilman perusteltua syytä jossain muualla, hän voi vaatia alkuperäiseltä korjaamolta hyvitystä vain niistä kuluista, jotka kyseiselle korjaamolle virheen korjaamisesta olisi aiheutunut.
Kuluttajalla on oikeus pidättyä maksamasta alkuperäistä laskua virhettä vastaavalta osalta kunnes virheen oikaisu on tehty.
Kuluttajalla on oikeus vaatia korvausta vahingoista, joita virhe on aiheuttanut. Vahingonkorvauksen saaminen edellyttää näyttöä vahingon syntymisestä. Kustannuksista pitää olla kuitti tai muu luotettava selvitys.
Kuluttajalla ja korjaamolla on velvollisuus menetellä niin, että vahingosta aiheutuneet kulut jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Esimerkiksi jos kuluttaja olisi perustellusti voinut vähentää virheestä aiheutuneita kuluja toimimalla toisin, turhiksi katsottavia kuluja ei tarvitse korvata.
Pahasta mielestä tai henkisestä kärsimyksestä ei kuitenkaan voi saada vahingonkorvausta.
Palvelun virhe