Kuluttaja-asiamiehen valvontakeinot ja seuraamukset
Kuluttaja-asiamies voi lainsäädännön mukaan päättää, milloin ja millä tavalla se puuttuu lainvastaiseen menettelyyn varmistaakseen, että lainsäädäntöä noudatetaan. Kuluttaja-asiamies käyttää harkintavaltaansa arvioidessaan, milloin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä ja mitä valvontakeinoja on tarpeen käyttää.
Kuluttaja-asiamiehen valvontakeinot jaetaan tutkintavaltuuksiin ja seuraamuksiin.
Kuluttaja-asiamiehen tutkintavaltuuksia ovat tiedonsaantioikeus, tarkastusoikeus ja koeostot. Seuraamuksia ovat kuluttaja-asiamiehen määräämä kielto, markkinaoikeuden määräämä kielto, markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu sekä verkkorajapintaan ja verkkotunnuksiin liittyvät toimivaltuudet.
Kuluttaja-asiamiehen toimivaltuudet valvonnassa
Kuluttaja-asiamiehellä on säännösten valvonnassa ensisijainen päätösvalta arvioida sitä, onko jokin menettely säännösten vastainen, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy ja millaisia seuraamuksia asiassa käyttää.
Kuluttaja-asiamiehen neuvotteluvelvollisuus on osa kuluttaja-asiamiehen ohjeistavaa toimintaa. Tavoitteena on, että elinkeinonharjoittajat saavat tietoja ratkaisukäytännöstä ja kuluttaja-asiamiehen vaatimusten perusteista voidakseen vapaaehtoisesti luopua säännösten vastaisesta menettelystä.
-
Kuluttaja-asiamiehen huomautus on keino puuttua selkeisiin kuluttajansuojasääntelyn rikkomuksiin. Kuluttaja-asiamies huomauttaa yritykselle rikkomuksesta, johon on vakiintunut ratkaisukäytäntö.
Huomautusmenettelyssä yritystä kehotetaan muuttamaan lainvastaista menettelyään. Kuluttaja-asiamies ei tutki menettelyssä yrityksen toimintaa laajasti, vaan ainoastaan tiettyä huomautusmenettelyn kohteena olevaa rikkomusta.
Yritykselle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi vastaamalla kuluttaja-asiamiehen selvityspyyntöön. Kuluttaja-asiamies pyytää yritystä toimittamaan kirjallisen selvityksen siitä, miten yritys aikoo varmistaa kuluttajansuojalain noudattamisen jatkossa.
Tarve neuvotella huomautuksista on vähäinen, sillä huomautukset koskevat oikeudellisesti selkeitä ja yksiselitteisiä asioita. Huomautusmenettely on nopea ja resurssien kannalta tarkoituksenmukainen molemmille osapuolille.
-
Kuluttaja-asiamiehen sitoumuspyyntö on keino saada elinkeinonharjoittajalta vahvistus siitä, että se lopettaa kuluttaja-asiamiehen lainvastaisena pitämän menettelyn vapaaehtoisesti. Sitoumuspyyntö ei ole oikeudellisesti velvoittava tai rangaistusluontoinen, eikä sen tehosteena ole sakon uhkaa. Sitoumuspyyntö ei siksi myöskään ole muutoksenhakukelpoinen eikä siitä voi valittaa.
Sitoumuksen antamatta jättäminen tai annetun sitoumuksen myöhempi rikkominen voi kuitenkin johtaa siihen, että kuluttaja-asiamies määrää yritykselle uhkasakolla tehostetun kiellon tai saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Kuluttaja-asiamiehen määräämä kielto
Kuluttaja-asiamies voi määrätä kiellon asiassa, joka ei ole lain soveltamisen kannalta huomattava eli ennakkoratkaisuluonteinen.
Kiellon tarkoitus ei ole hyvittää menneisyydessä tapahtunutta asiaa, vaan estää tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuva lainvastainen menettely. Kuluttaja-asiamies voi asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon. Kielto voidaan kohdistaa myös elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaan.
Kuluttaja-asiamies voi antaa kiellon väliaikaisena, jos menettely on asian laajuuden tai menettelyn nopean vaikutuksen vuoksi tai muusta erityisestä syystä tarpeen estää kiireellisesti.
-
Kuluttaja-asiamiehen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Sen sijaan se, johon kielto kohdistuu, voi saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa siitä tiedon saatuaan. Muutoin päätös jää pysyväksi.
Jos elinkeinonharjoittaja tai muu henkilö, johon kuluttaja-asiamiehen kielto kohdistuu, haluaa viedä asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi, hän tekee kirjallisen hakemuksen markkinaoikeudelle. Hakemus määrittelee riidan kohteen ja sen, mistä asiassa on kysymys.
Markkinaoikeuden määräämä kielto
Kuluttaja-asiamies voi viedä havaitsemansa lainvastaisuuden markkinaoikeuden käsiteltäväksi, jos elinkeinonharjoittaja ei ole vapaaehtoisesti muuttanut lainvastaisena pidettävää menettelyään. Tällöin kuluttaja-asiamies hakee markkinaoikeudelta kieltoa yrityksen menettelylle.
Kuluttaja-asiamies voi viedä asian markkinaoikeuteen, jos asiassa on esimerkiksi tarvetta saada tuomioistuimen ennakkoratkaisu, vaikka elinkeinonharjoittaja on ilmoittanut, ettei se aio toistaa lainvastaista menettelyään.
Markkinaoikeuden päätöksissä on vakiintuneesti katsottu, että lainvastaiseen menettelyyn perustuvan kiellon määräämisessä on olennaista arvioida elinkeinonharjoittajan aikaisemman toiminnan lainmukaisuutta, ei sitä, onko toiminta muuttunut tai lopetettu. Kuluttaja-asiamiehen hakemus markkinaoikeudelle perustuu elinkeinonharjoittajan toteuttamaan menettelyyn, jota kuluttaja-asiamies pitää lainvastaisena.
Hakemus määrittelee riidan kohteen ja sen, mistä asiassa on kysymys. Markkinaoikeus voi kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta antaa kiellon väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
-
Kiellon tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. Jos yritys jatkaa lainvastaista menettelyään uhkasakolla tehostetusta kiellosta huolimatta, kuluttaja-asiamies voi hakea sakon maksuunpanoa markkinaoikeudelta.
-
Sekä kuluttaja-asiamies että kiellon saanut yritys voivat hakea muutosta markkinaoikeuden ratkaisuun valittamalla siitä korkeimpaan oikeuteen. Valitukseen tarvitaan korkeimman oikeuden myöntämä valituslupa.
Markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu
Markkinaoikeus voi määrätä seuraamusmaksun, jos yritys rikkoo kuluttajaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetussa laissa määriteltyjä sääntöjä. Markkinaoikeus voi määrätä seuraamusmaksun kuluttaja-asiamiehen esityksestä.
Seuraamusmaksua ei esitetä määrättäväksi eikä määrätä, jos rikkomus on vähäinen tai seuraamusmaksun määräämistä on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana.
Seuraamusmaksu voidaan jättää esittämättä tai määräämättä, jos elinkeinonharjoittaja on ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin rikkomuksen korjaamiseksi välittömästi sen havaitsemisen jälkeen eikä rikkomus ole vakava tai toistuva.
-
Seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin. Sitä määrätessä otetaan huomioon
- rikkomuksen laatu, laajuus, vakavuus ja kestoaika
- rikkomuksella saavutettu hyöty
- toimet vahingon lieventämiseksi tai korjaamiseksi
- mahdolliset aiemmat kuluttajansuojasäännösten rikkomukset.
Yritykselle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään neljä prosenttia kyseisen rikkomuksen päättymistä edeltäneen vuoden liikevaihdosta.
Muulle kuin yritykselle määrättävä seuraamusmaksu saa olla korkeintaan 40 000 euroa.
-
Sekä kuluttaja-asiamies että kiellon saanut yritys voivat hakea muutosta markkinaoikeuden päätökseen valittamalla siitä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituslupaa ei tarvitse pyytää.
Lainvastaiseen verkkosisältöön puuttuminen
Kuluttaja-asiamies voi poikkeustapauksissa puuttua digitaalisessa ympäristössä olevaan sisältöön, joka selvästi rikkoo kuluttajansuojasäännöksiä. Kuluttaja-asiamies voi puuttua laittomaan verkkosisältöön tilanteissa, joissa kuluttajien yhteiselle edulle voisi aiheutua vakavaa vahinkoa.
Kuluttaja-asiamiehen määräyksillä voidaan esimerkiksi
- poistaa sisältöä verkkosivuilta tai sosiaalisen median alustalta
- estää tai rajoittaa pääsyä tietylle verkkosivulle
- ohjata palveluntarjoaja antamaan selkeä varoitus, joka näkyy kuluttajille heidän vieraillessaan verkkosivuilla
- poistaa verkkotunnus kokonaan käytöstä tai määrätä se merkittäväksi kuluttaja-asiamiehen nimiin.
Kuluttaja-asiamies voi antaa määräyksen väliaikaisena, jolloin se on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
-
Lainvastainen verkkosisältö voi olla esimerkiksi
- teksti
- kuva
- äänitiedosto
- kommentti
- mainos
- video
- kokonainen verkkosivu.
-
Kuluttaja-asiamies voi tehostaa määräyksiä uhkasakolla. Jos määräyksen saaja ei noudata uhkasakolla tehostettua määräystä, kuluttaja-asiamies voi hakea sakon maksuunpanoa markkinaoikeudelta.
-
Määräyksen saaja ja säännöksiä rikkonut yritys voivat viedä muun kuin väliaikaisen määräyksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa siitä tiedon saatuaan. Muutoin määräys jää pysyväksi.
Tiedonsaantioikeus
Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus saada maksutta valvonnan kohteena olevalta yritykseltä tarpeelliset tiedot ja muulta yksityiseltä yhteisöltä tai henkilöltä asian selvittämiseksi välttämättömät tiedot. Tiedot on saatava salassapitosäännösten estämättä.
-
Tiedonantovelvollisuuden tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. Rikoksesta epäillyllä henkilöllä on kuitenkin oikeus kieltäytyä myötävaikuttamasta häntä koskevan rikosepäilyn selvittämiseen.
-
Lisäksi kuluttaja-asiamiehellä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta viranomaiselta ja muulta julkista tehtävää hoitavalta tiedot, jotka ovat välttämättömiä rikkomuksen selvittämiseksi.
Tiedonsaantioikeutta on rajattu poliisien ja muiden esitutkintaviranomaisten osalta.
-
Tiedonsaantioikeus on laaja. Kuluttaja-asiamies voi pyytää asian selvittämiseksi muun muassa
- asiakirjoja
- kuvia
- äänitiedostoja
- videoita jne.
Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus saada erityisiä henkilötietoryhmiä koskevia tai näihin yksityiselämänsuojan näkökulmasta rinnastuvia tietoja vain silloin, kun ne ovat välttämättömiä asian selvittämiseksi. Tällöin kuluttaja-asiamies voi pyytää pankki- tai maksutilitietoja, kuluttajan terveydentilaa koskevia tietoja tai muita vastaavia tietoja.
Tarkastusoikeus
Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus tehdä tarkastus yrityksen toimitiloihin, jos se on tarpeen valvonta-asian hoitamiseksi. Tarkastus voidaan tehdä ilmoittamatta siitä etukäteen.
Kuluttaja-asiamiehellä on pyynnöstä oikeus saada poliisilta virka-apua tarkastuksen toimittamiseksi.
Koeostot
Kuluttaja-asiamies voi osana valvontatehtäviään tehdä koeostoja, jos se on tarpeellista valvontatehtävän hoitamiseksi. Koeostolla valvotaan erityisesti sitä, noudattaako yritys lainsäädäntöä ostotapahtuman aikana ja sen jälkeen. Kuluttaja-asiamies voi tehdä koeostoja sekä yrittäjän toimitiloissa että verkossa.
Koeostoissa viranomainen voi tekeytyä kuluttajaksi, eli kuluttaja-asiamiehellä on oikeus käyttää valehenkilöllisyyttä, jos se on välttämätöntä koeoston paljastumisen ehkäisemiseksi.
Kuluttaja-asiamiehen on ilmoitettava valehenkilöllisyyden käytöstä yritykselle ja rekisterinpitäjälle niin pian kuin se on mahdollista koeoston tarkoitusta vaarantamatta.
Viranomaisella on koeostoissa myös samanlainen peruutusoikeus kuin kuluttajilla.