Kuluttaja-asiamiehen valvontakeinot ja seuraamukset

Kuluttaja-asiamies voi lainsäädännön mukaan päättää, milloin ja millä tavalla se puuttuu lainvastaiseen menettelyyn varmistaakseen, että lainsäädäntöä noudatetaan. Kuluttaja-asiamies käyttää harkintavaltaansa arvioidessaan, milloin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä ja mitä valvontakeinoja on tarpeen käyttää.

Kuluttaja-asiamiehen valvontakeinot jaetaan tutkintavaltuuksiin ja seuraamuksiin.

Kuluttaja-asiamiehen tutkintavaltuuksia ovat tiedonsaantioikeus, tarkastusoikeus ja koeostot. Seuraamuksia ovat kuluttaja-asiamiehen määräämä kielto, markkinaoikeuden määräämä kielto, markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu sekä verkkorajapintaan ja verkkotunnuksiin liittyvät toimivaltuudet.

Kuluttaja-asiamiehen toimivaltuudet valvonnassa

Kuluttaja-asiamiehellä on säännösten valvonnassa ensisijainen päätösvalta arvioida sitä, onko jokin menettely säännösten vastainen, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy ja millaisia seuraamuksia asiassa käyttää.

Kuluttaja-asiamiehen neuvotteluvelvollisuus on osa kuluttaja-asiamiehen ohjeistavaa toimintaa. Tavoitteena on, että elinkeinonharjoittajat saavat tietoja ratkaisukäytännöstä ja kuluttaja-asiamiehen vaatimusten perusteista voidakseen vapaaehtoisesti luopua säännösten vastaisesta menettelystä.

Kuluttaja-asiamiehen määräämä kielto

Kuluttaja-asiamies voi määrätä kiellon asiassa, joka ei ole lain soveltamisen kannalta huomattava eli ennakkoratkaisuluonteinen.

Kiellon tarkoitus ei ole hyvittää menneisyydessä tapahtunutta asiaa, vaan estää tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuva lainvastainen menettely. Kuluttaja-asiamies voi asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon. Kielto voidaan kohdistaa myös elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaan.

Kuluttaja-asiamies voi antaa kiellon väliaikaisena, jos menettely on asian laajuuden tai menettelyn nopean vaikutuksen vuoksi tai muusta erityisestä syystä tarpeen estää kiireellisesti.

Markkinaoikeuden määräämä kielto

Kuluttaja-asiamies voi viedä havaitsemansa lainvastaisuuden markkinaoikeuden käsiteltäväksi, jos elinkeinonharjoittaja ei ole vapaaehtoisesti muuttanut lainvastaisena pidettävää menettelyään. Tällöin kuluttaja-asiamies hakee markkinaoikeudelta kieltoa yrityksen menettelylle.

Kuluttaja-asiamies voi viedä asian markkinaoikeuteen, jos asiassa on esimerkiksi tarvetta saada tuomioistuimen ennakkoratkaisu, vaikka elinkeinonharjoittaja on ilmoittanut, ettei se aio toistaa lainvastaista menettelyään.

Markkinaoikeuden päätöksissä on vakiintuneesti katsottu, että lainvastaiseen menettelyyn perustuvan kiellon määräämisessä on olennaista arvioida elinkeinonharjoittajan aikaisemman toiminnan lainmukaisuutta, ei sitä, onko toiminta muuttunut tai lopetettu. Kuluttaja-asiamiehen hakemus markkinaoikeudelle perustuu elinkeinonharjoittajan toteuttamaan menettelyyn, jota kuluttaja-asiamies pitää lainvastaisena.

Hakemus määrittelee riidan kohteen ja sen, mistä asiassa on kysymys. Markkinaoikeus voi kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta antaa kiellon väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu

Markkinaoikeus voi määrätä seuraamusmaksun, jos yritys rikkoo kuluttajaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetussa laissa määriteltyjä sääntöjä. Markkinaoikeus voi määrätä seuraamusmaksun kuluttaja-asiamiehen esityksestä.

Seuraamusmaksua ei esitetä määrättäväksi eikä määrätä, jos rikkomus on vähäinen tai seuraamusmaksun määräämistä on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana.

Seuraamusmaksu voidaan jättää esittämättä tai määräämättä, jos elinkeinonharjoittaja on ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin rikkomuksen korjaamiseksi välittömästi sen havaitsemisen jälkeen eikä rikkomus ole vakava tai toistuva.

 

Lainvastaiseen verkkosisältöön puuttuminen

Kuluttaja-asiamies voi poikkeustapauksissa puuttua digitaalisessa ympäristössä olevaan sisältöön, joka selvästi rikkoo kuluttajansuojasäännöksiä. Kuluttaja-asiamies voi puuttua laittomaan verkkosisältöön tilanteissa, joissa kuluttajien yhteiselle edulle voisi aiheutua vakavaa vahinkoa.

Kuluttaja-asiamiehen määräyksillä voidaan esimerkiksi

  • poistaa sisältöä verkkosivuilta tai sosiaalisen median alustalta
  • estää tai rajoittaa pääsyä tietylle verkkosivulle
  • ohjata palveluntarjoaja antamaan selkeä varoitus, joka näkyy kuluttajille heidän vieraillessaan verkkosivuilla
  • poistaa verkkotunnus kokonaan käytöstä tai määrätä se merkittäväksi kuluttaja-asiamiehen nimiin.

Kuluttaja-asiamies voi antaa määräyksen väliaikaisena, jolloin se on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Tiedonsaantioikeus

Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus saada maksutta valvonnan kohteena olevalta yritykseltä tarpeelliset tiedot ja muulta yksityiseltä yhteisöltä tai henkilöltä asian selvittämiseksi välttämättömät tiedot. Tiedot on saatava salassapitosäännösten estämättä.

Tarkastusoikeus

Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus tehdä tarkastus yrityksen toimitiloihin, jos se on tarpeen valvonta-asian hoitamiseksi. Tarkastus voidaan tehdä ilmoittamatta siitä etukäteen.

Kuluttaja-asiamiehellä on pyynnöstä oikeus saada poliisilta virka-apua tarkastuksen toimittamiseksi.

Koeostot

Kuluttaja-asiamies voi osana valvontatehtäviään tehdä koeostoja, jos se on tarpeellista valvontatehtävän hoitamiseksi. Koeostolla valvotaan erityisesti sitä, noudattaako yritys lainsäädäntöä ostotapahtuman aikana ja sen jälkeen. Kuluttaja-asiamies voi tehdä koeostoja sekä yrittäjän toimitiloissa että verkossa.

Koeostoissa viranomainen voi tekeytyä kuluttajaksi, eli kuluttaja-asiamiehellä on oikeus käyttää valehenkilöllisyyttä, jos se on välttämätöntä koeoston paljastumisen ehkäisemiseksi.

Kuluttaja-asiamiehen on ilmoitettava valehenkilöllisyyden käytöstä yritykselle ja rekisterinpitäjälle niin pian kuin se on mahdollista koeoston tarkoitusta vaarantamatta.

Viranomaisella on koeostoissa myös samanlainen peruutusoikeus kuin kuluttajilla.