Asunnon vuokraaminen

Vuokra-asuntoja voi hakea yksityisiltä vuokranantajilta, vuokratalo-yhtiöltä tai julkiselta puolelta kuten kaupungilta tai kunnalta.

Kuntien ja kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaat valitaan sosiaalisin perustein. Vuokra määräytyy niissä omakustannusperiaatteen mukaan. Vuokralla katetaan muun muassa talon rakentamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä kiinteistön hoitokulut.

Yksityisten vuokranantajien asuntojen vuokran suuruuden määräävät markkinat ja vuokrasopimus.

Vuokra-asuntojen välitykseen erikoistuneilla välitysliikkeillä on tiedossaan vuokrattavina olevia asuinhuoneistoja. Vuokra-asunnon hakija voi itse ottaa yhteyttä välitysliikkeeseen ja tehdä sen kanssa toimeksiantosopimuksen asunnon löytämiseksi.

Välityspalkkion maksaminen

Välitysliike saa periä vuokra-asunnon välittämisestä palkkion vain siltä, joka on tehnyt sen kanssa toimeksiantosopimuksen. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti niin, ettei sitä voi jälkikäteen muuttaa.

Välitysliikkeen palkkion maksaja voi olla joko vuokra-asunnon etsijä tai vuokranantaja tai kumpikin. Esimerkiksi

  • toimeksiantosopimuksen tehnyt vuokranantaja maksaa välityspalkkion, jos asunnon etsijä löytää lehti- tai verkkoilmoituksesta kiinnostavan asunnon, menee näytölle ja tekee vuokrasopimuksen
  • vuokra-asunnon hakija maksaa välityspalkkion, jos välittäjä löytää toimeksiantosopimuksen tehneelle vuokra-asunnon etsijälle vuokranantajan
  • osapuolet maksavat palkkion puoliksi, jos molemmat vuokrasopimuksen osapuolet ovat välitysliikkeen toimeksiantajina. Välitysliike saa periä vain yhden välityspalkkion.

Välityspalkkiota ei voi periä ilman toimeksiantosopimusta

Välitysliikkeelle voi tehdä pelkän ilmoituksen halukkuudesta vuokrata asunto tai antaa vuokralle. Sähköpostilla tms. välitysliikkeelle lähetetty ilmoitus vuokranantajista/vuokralaisista ei ole kuitenkaan toimeksiantosopimus.

Välitysliike voi periä välityspalkkion vain silloin, kun se on ennen tietojen välittämistä tehnyt selkeän toimeksiantosopimuksen jommankumman osapuolen kanssa.

Jos välitysliikkeellä on toimeksiantosopimus jommankumman osapuolen kanssa, se voi välittää pelkän ilmoituksen toimeksiannon tehneelle osapuolelle. Tällöin toimeksiantosopimuksen tehnyt osapuoli maksaa välityspalkkion.

Jos välitysliike markkinoi ilman toimeksiantosopimusta saamiaan tietojaan asiakkaalle, jolla ei ole voimassa olevaa toimeksiantosopimusta, se ei saa periä palkkiota kummaltakaan osapuolelta.

Lainvastaista vuokra-asunnon välitystä on esimerkiksi se, että

  • välittäjä markkinoi vuokra-asuntoja esim. lehti-ilmoituksella tai verkossa, mutta ei suostu näyttämään asuntoa tai antamaan siitä tietoja ennen kuin vuokralaisehdokas allekirjoittaa toimeksiantosopimuksen.
  • välittäjä antaa asiakkaalle tietoja vuokra-asunnoista/vuokralaisista, mutta asiakas joutuu allekirjoittamaan toimeksiantosopimuksen ennen kuin pääsee tekemään vuokrasopimusta.

Jos vuokralainen/vuokranantaja huomaa joutuneensa maksamaan lainvastaisen välityspalkkion, voi välitysliikkeeltä vaatia perityn palkkion palauttamisesta.

Välityspalkkioon liittyvissä ongelmissa voit ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan. Sieltä saat ohjeita kuinka toimitaan ja miten tarvittaessa tehdään valitus kuluttajariitalautakuntaan tai kantelu aluehallintovirastoon.
Palvelun virhe

Vuokrasopimus kirjallisesti

Vuokrasopimus tehdään kirjallisesti. Vuokrasopimukseen on kirjattava ainakin seuraavat asiat:

  • huoneiston kunto
  • vuokrasuhteen kesto
  • vuokran määrä
  • muut mahdolliset maksut, kuten vesimaksu
  • vuokran maksutapa ja maksupäivä
  • vuokran tarkistaminen
  • mahdollinen vuokravakuus

Toistaiseksi voimassaoleva sopimus on irtisanottava kirjallisesti

Toistaiseksi voimassaoleva vuokrasopimus jatkuu kunnes se irtisanotaan. Sekä vuokralainen että vuokranantaja voi irtisanoa toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen:

  • Kun vuokranantaja irtisanoo sopimuksen, irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jos vuokrasuhde on ennen irtisanomista kestänyt vähintään yhden vuoden. Tätä lyhyemmissä vuokrasuhteissa irtisanomisaika on kolme kuukautta.
  • Kun vuokralainen irtisanoo sopimuksen, irtisanomisaika on aina yksi kuukausi.

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomiskuukauden lopusta, jos muuta ei ole sovittu.

Määräaikainen sopimus sitoo sovitun ajan

Vuokrasopimus voi olla myös määräaikainen. Määräaikainen sopimus sitoo sekä vuokranantajaa että vuokralaista sovitun ajan.

Määräaikaista vuokrasopimusta ei kannata irtisanoa kevein perustein. Jos vuokralainen irtisanoo määräaikaisen vuokrasopimuksen ennen määräajan loppua, hän joutuu yleensä maksamaan vuokranantajalle vahingonkorvausta. Se voi maksimissaan olla jäljellä olevan vuokrakauden kuukausivuokrien suuruinen.

Vahingonkorvauksen määrä riippuu mm. jäljellä olevan vuokrakauden pituudesta ja siitä, milloin asuntoon saadaan uusi vuokralainen. Joissakin erityistapauksissa vuokralainen voi irtisanoa määräaikaisen vuokrasopimuksen pienemmin korvauksin.

Vuokrasopimus voidaan purkaa heti painavasta syystä

Vuokrasopimus voi päättyä joskus välittömästikin, jos sopimuksen purkautumiselle on erityisen painavat syyt.

  • Vuokralaisella on oikeus purkaa sopimus heti, jos asumisesta aiheutuu vaaraa asukkaiden terveydelle.
  • Vuokranantaja voi purkaa sopimuksen, jos vuokralainen jättää maksamatta vuokransa, asuntoa on käytetty muuhun kuin sovittuun käyttöön, on käyttäydytty naapureita häiritsevästi jne.

Vuokran määrä ja korotukset

Vuokralaisen tärkein velvollisuus on vuokran maksaminen. Vuokra maksetaan kunkin kuukauden toisena päivänä, ellei toisin ole sovittu.

  • Vuokra määräytyy sen mukaan, mitä vuokralainen ja vuokranantaja ovat sopineet.
  • Vuokran määrää voidaan muuttaa vuokrasopimuksessa mainitun ns. tarkistuslausekkeen perusteella – esimerkiksi indeksiehto, prosenttikorotus tai euromääräinen korotus.

Vuokranantajan on ilmoitettava kirjallisesti ennen korotetun vuokran voimaantuloa vuokralaiselle uusi vuokra ja sen voimaantuloaika.

Alle kolmen vuoden määräaikaisessa vuokrasopimuksessa ei saa olla esimerkiksi indeksiin sidottua korotusehtoa.

Vuokravakuus voi olla enintään 3 kk:n vuokra

Vuokranantaja voi pyytää vuokralaiselta vakuuden, jolla vuokranantaja varmistaa saavansa korvauksen muun muassa

  • maksamatta jääneistä vuokrista
  • vuokralaisen huoneistolle aiheuttamista vahingoista

Vakuus voi olla enintään kolmen kuukauden vuokran suuruinen. Usein pyydetty vakuus vastaa kuitenkin 1-2 kuukauden vuokraa.

Vuokralainen saa vakuuden takaisin vuokrasuhteen päätyttyä, jos vuokrat on maksettu ajallaan eikä asunto ole vahingoittunut.

Jos vuokranantaja kieltäytyy perusteettomasti palauttamasta vuokravakuutta, vuokralaisella on oikeus vaatia maksamatta olevalle summalle myös viivästyskorkoa.

Vakuudelle kertyvästä korosta kannattaa sopia vuokrasopimuksessa.

Asunnon kunnon tarkastus ja vikojen kirjaaminen ehkäisee riitoja  

Suurin osa vuokralaisen ja vuokranantajan välisistä riidoista koskee vakuuden palauttamista vuokralaiselle: vuokranantaja pitää vakuuden tai sen osan, koska vuokralainen on hänen mielestään vahingoittanut asuntoa tai jättänyt sen muuten epäasianmukaiseen kuntoon.

Riitojen ehkäisemiseksi kannattaa esimerkiksi

  • kirjata asunnon mahdolliset viat ja puutteet vuokrasuhteen alkaessa yhdessä vuokranantajan kanssa. Sama kannattaa tehdä vuokrasuhteen lopussa.
  • ottaa asunnon pinnoista valokuvia vuokrasopimuksen tekemisen yhteydessä, päivätä ja säilyttää ne.

Vuokralainen ei ole vastuussa naarmuista tai kolhuista, jotka kuuluvat normaalin asumisen jälkiin.

Vuokra-asunnon kunnossapito ja korjaustyöt

Vuokralaisen velvollisuus on huolehtia

  • asunnon pysymisestä normaalikunnossa
  • talon järjestyssääntöjen noudattamisesta

Asunnon vahingoittumisesta on syytä ilmoittaa heti vuokranantajalle.

  • Vuokralaisen on korvattava aiheuttamansa vahingot asunnon omistajalle.
  • Vuokralaisella on oikeus vuokranalennukseen, jos asunnosta löytyy korjausta vaativia vikoja tai puutteita, jotka estävät normaalia asumista.  Näin silloin, kun vuokralainen ei ole vikoja aiheuttanut.

Vuokralaisen vastuulla on yleensä myös asunnon loppusiivous.

Korjaustöihin pyydettävä lupa vuokranantajalta

Vuokralaisen on sovittava asunnon muutos- ja korjaustöistä vuokranantajan kanssa. Vuokralaisella ei ole oikeutta edes omalla kustannuksellaan tehdä korjauksia ilman vuokranantajan lupaa. Lupa korjauksiin kannattaa pyytää kirjallisesti.

Päivitetty 14.5.2014 Tulosta