Kansainvälinen yhteistyö kilpailuasioisssa

Kansainvälisissä kilpailuasioissa KKV:n keskeiset sidosryhmät ovat EU:n komissio (DG Competition), OECD:n kilpailukomitea, Pohjoismaiset kilpailuviranomaiset ja International Competition Network (ICN). Virasto osallistuu näiden piirissä yli 30 työryhmään, joista monet toimivat sähköisesti esimerkiksi puhelinkokouksia, teleseminaareja ja webinaareja hyödyntäen.

EU-asiat

EU-yhteistyö on keskeisessä asemassa, koska kauppavaikutuksen täyttyessä kaikki EU -kilpailuviranomaiset soveltavat samoja EU:n kilpailusääntöjä. Tässä yhteistyössä keskeistä on vuonna 2004 perustettu EU:n kilpailuviranomaisten välinen ECN-verkosto (European Competition Network)

KKV:ssä käsitellään ECN-verkostoon liittyviä työtehtäviä päivittäin. ECN-yhteistyö on pääasiallista luottamuksellista ja ei-julkista. ECN-tehtäviin kuuluu myös toimialakohtaista kilpailunrajoitusten käsittelyä. Näin siksi, että saman toimialan kilpailukysymykset ovat usein yhteisiä eri maissa. Toimialakohtaisia ECN-työryhmiä on mm. elintarvike-, energia-, liikenne-, lääke, pankki-, televiestintä- ja ympäristökysymyksissä. Yhteistyöllä säästetään resursseja ja voidaan vaihtaa ajatuksia kilpailuongelmien vaihtoehtoisista ratkaisuista. EU:n komissio kutsuu kansalliset kilpailuviranomaiset keskustelemaan myös yksittäisistä kilpailunrajoitustapauksista ennen kuin se antaa niistä ratkaisunsa.

Koska komission uudet EU:n kilpailuoikeuden linjaukset vaikuttavat suoraan myös Suomen kilpailulain soveltamiseen, on valmisteluun osallistuminen Brysselissä tarpeellista. Myös monissa EU:n kilpailuviranomaisten sektorityöryhmissä, joihin KKV osallistuu, on kyse kilpailuoikeuden soveltamisen suunnasta. KKV osallistuu myös EU:n kilpailulainsäädännön kehittämiseen yhdessä komission ja muiden jäsenmaiden kanssa. Tästä viimeisimpänä esimerkkinä on osallistuminen kilpailuoikeudellisen vahingonkorvausdirektiivin valmisteluun. Parhaillaan EU:n kilpailuviranomaiset arvioivat EU:n kilpailuoikeudellisten prosessisääntöjen ja sanktiojärjestelmien muutostarvetta.

KKV saa muilta EU-kilpailuviranomaisilta vuosittain noin 60–80 toimeksiantoa (request for information, RFI). Niissä tiedustellaan Suomen soveltamiskokemuksia kulloinkin esillä olevassa kilpailuasiassa. Tällainen yhteistyö on tärkeää muun muassa yhdenmukaisen soveltamiskäytännön edistämiseksi etenkin, kun 85 prosenttia EU:n kilpailuoikeuden tapauksista ratkaistaan EU:n jäsenmaissa. Komission ratkaisukäytäntö muodostaa noin 15 prosentin osuuden. KKV tulee saamiensa toimeksiantojen kautta tietoiseksi muissa maissa vireillä olevista tapauksista ja voi soveltuvin osin hyödyntää tietoja myös omissa selvityksissään.

KKV avustaa ulkoministeriötä EU-tuomioistuinasioissa. Luxemburgissa vireillä olevat kilpailuasioiden ennakkoratkaisupyynnöt tulevat KKV:n arvioitaviksi sen suhteen, tulisiko Suomen lausua ennakkoratkaisuasiasta oma kansallinen kilpailuoikeudellinen näkemys.

OECD, ICN ja Pohjoismaat

Suomen kansallinen kilpailuviranomainen osallistuu lisäksi aktiivisesti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:ssä (Organization for Economic Cooperation and Development) tehtävään kansainväliseen yhteistyöhön. OECD on Suomen kilpailupolitiikan kehittämiselle tärkeä foorumi, sillä monet kilpailupolitiikan ja kilpailuoikeuden ajankohtaiset haasteet tulevat ensimmäiseksi perusteelliseen tarkasteluun juuri kilpailukomiteassa.
Kilpailunrajoituksiin liittyvä vahinkoteoria (theory of harm) on monissa kilpailuoikeuden soveltamiskysymyksissä yhteinen siitä riippumatta, missä maassa kilpailunrajoitus ilmenee. Tästä syystä yhteistyö OECD:ssa on tärkeää. ja KKV:n kannattaa vahvasti hyödyntää OECD-työtä omassa toiminnassaan. Lisäksi se, että ratkaisuja etsivät noin 30 maan kilpailuviranomaiset yhdessä – joukossa esimerkiksi USA, Australia, Japani ja Kanada – takaavat sen, että vahinkoteoriaan saadaan monipuolisesti näkemyksiä myös Euroopan ulkopuolelta.

Muita kilpailuasioihin liittyviä kansainvälisiä yhteistyötahoja ovat mm. ICN (International Competition Network) ja ECA (European Competition Authorities) –verkostot sekä pohjoismaiset kilpailuviranomaiset. ICN on maailman kattavin kilpailuoikeuteen ja – politiikkaan erikoistunut järjestö. Järjestö toimii maailmanlaajuisesti ja sen jäseninä on yli 130 kilpailuviranomaista kaikilta mantereilta. ICN on muun muassa kartoittanut kilpailuviranomaisten toiminnan ja suoritusten arviointitapoja (agency evaluation) sekä selvitystoimenpiteiden riippumattomuutta (investigative ethics). ICN on julkaissut myös suuntaviivat, jotka linjaavat kilpailurajoitusten selvittämiselle asettavat oikeudenmukaisen prosessin periaatteet. Viranomaistoiminnan tehokkuuden lisäksi ICN:llä on myös kartelleihin, yrityskauppoihin, määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön ja kilpailun edistämiseen erikoistuneet työryhmät.

Oikeuksia, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia

Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa konkreettisia oikeuksia, joihin voidaan vedota myös yksittäisissä kilpailunrajoitustapauksissa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi esimerkiksi pyytää toisen EU-valtion kilpailuviranomaista tekemään puolestaan tarkastuksia kyseisen valtion alueella toimivissa yrityksissä, jos yrityksiä epäillään Suomen markkinoihin tai suomalaisiin asiakkaisiin kohdistuvasta kilpailun rajoittamisesta.

Viraston tehtävänä on toisaalta huolehtia myös niistä kansainvälisistä velvoitteista, joista Suomi valtiona ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto kansallisena kilpailuviranomaisena ovat sitoutuneet huolehtimaan. Kansainvälinen yhteistyö lisää viraston henkilöstön osaamista ja luo siten uusia mahdollisuuksia kansallisen kilpailuvalvonnan ja kilpailun edistämisen tehostamiseen. Yhteistyö varmistaa sen, että Kilpailu- ja kuluttajavirastossa tunnetaan kansallista kilpailupolitiikkaa toteutettaessa myös viimeisimmät kansainväliset kilpailuoikeuden ja kilpailun taloustieteen kehityslinjat. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi vastaavasti nostaa kansainvälisen keskustelun aiheiksi tärkeinä pitämiään kysymyksiä.

Päivitetty 17.2.2017 Tulosta