Kartellit ja muut horisontaaliset kilpailunrajoitukset

Kartellit ovat kaikkein vakavimpia kilpailunrajoituksia. Kartellit aiheuttavat taloudellista vahinkoa asiakkailleen, markkinoille ja koko yhteiskunnalle. Kartelleilla voi olla erilaisia muotoja, joista tyypillisimpiä ovat hinta- ja tarjouskartellit.

Kartellissa keskenään kilpailevat yritykset sopivat esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden hinnoista, hinnankorotuksista tai markkinoiden jakamisesta. Kartellisopimus pyritään yleensä salaamaan asiakkailta ja julkisuudelta. Kartellit on säädetty kilpailulaissa kielletyiksi, koska kartellit tyypillisesti nostavat tuotteiden ja palveluiden hintatasoa sekä rajoittavat asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia. Tutkimuksissa kartellien on arvioitu nostavan tuotteiden ja palveluiden hintatasoa 10–30 prosenttia normaalin hintatason yläpuolelle.

Yritysten välinen kilpailu hyödyttää yhteiskuntaa, koska kilpailu tyypillisesti johtaa entistä parempien tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen entistä edullisemmalla hinnalla. Kilpailu on myös keskeinen kannustin kehittää ja tuoda markkinoille kokonaan uusia hyödykkeitä. Kartelli rikkoo kilpailun pelisääntöjä. Kartellissa yritykset korvaavat keskinäisen kilpailun sopimalla yhdessä esimerkiksi hinnoista, hinnankorotuksista tai asiakkaiden jakamisesta.

Kartellisopimus ei tarkoita pelkästään sitovaa kirjallista sopimusta, vaan laajasti erilaisia yhteisymmärryksen ja yhteistoiminnan muotoja. Kartelli voi perustua myös suulliseen sopimiseen tai muuhun yhteisymmärrykseen.

Kartelleilla voi olla erilaisia muotoja. Tyypillisimpiä kartellien muotoja ovat

  • hintakartellit
  • markkinoiden tai asiakkaiden jakaminen
  • tarjouskartellit
  • tuotannon tai teknisen kehityksen rajoittaminen
  • ostokartellit
  • tietojen vaihto.

Kaikki yhteistyö keskenään kilpailevien yritysten välillä ei kuitenkaan ole kiellettyä. Yhteistyö on kiellettyä vain, jos sen tarkoituksena on rajoittaa kilpailua tai jos sen seurauksena kilpailu rajoittuu. Lisäksi kilpailua rajoittavakin yhteistyö on sallittua, kun yhteistyöllä saavutettavat tehokkuushyödyt ovat suurempia kuin kilpailulle aiheutuva haitta.

Esimerkkejä erilaisista kartelleista ja muista horisontaalisista kilpailunrajoituksista

  • Hintakartellissa keskenään kilpailevat yritykset sopivat tuotteiden tai palveluiden hinnoista tai hinnankorotuksista. Myyntihintojen ohella hintakartelli voi sisältää sopimista esimerkiksi

    • toimitusmaksuista tai muiden lisäpalveluiden hinnoista
    • vähimmäis- tai suositushinnoista
    • alennusprosenteista tai alennusten enimmäismääristä
    • takuuehdoista, maksuajoista tai muista ei-rahallisista ehdoista.

    Sopimisen lisäksi pelkkä tietojenvaihto yritysten tulevista hinnoista on kiellettyä.

    Kopioi linkki leikepöydälle
  • Markkinoidenjakokartellissa yritykset sopivat keskenään, miten markkina-alueet tai asiakkaat jaetaan kartellin osallistujien kesken. Sopiminen voi koskea esimerkiksi maantieteellisten alueiden tai asiakasryhmien jakamista. Markkinoidenjakokartellin seurauksena hinnat nousevat, kun kartelliin osallistuva myyjä kohtaa vähemmän kilpailua. Lisäksi asiakkaille on tarjolla vähemmän vaihtoehtoja.

    Tapausesimerkki

    Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Matkahuolto, linja-autoyhtiöt ja Linja-autoliitto olivat elo-syyskuun vaihteessa 2010 saavuttaneet yhteisymmärryksen, jonka tarkoituksena oli sulkea 23.6.2010 jälkeen myönnetyt reittiliikennelupavuorot Matkahuollon aikataulu- ja lipunmyyntipalveluista sekä pakettipalveluista. Yhdenmukaistetun menettelytavan tarkoituksena oli markkinoiden säilyttäminen alalla toimivilla, pääosin siirtymäajan sopimuksilla liikennöivillä linja-autoyhtiöillä estämällä tai vaikeuttamalla uusien reittiliikenteen vuorojen pääsy markkinalle. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kysymys oli unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä tarkoitetusta tarkoitukseen perustuvasta markkinoiden jakamiseen tähdänneestä kilpailunrajoituksesta. Korkein hallinto-oikeus määräsi osapuolille yhteensä noin yhdeksän miljoonan euron seuraamusmaksut.

    Kopioi linkki leikepöydälle
  • Tarjouskartelli on kartelli, joka kohdistuu tyypillisesti tavaroita ja palveluita julkisina hankintoina ostaviin kuntiin, virastoihin ja muihin hankintayksiköihin. Tarjouskartellissa tarjouskilpailun järjestävä hankintayksikkö odottaa yritysten jättävän itsenäiset tarjoukset, mutta kartellin jäsenet sopivat tarjouskilpailun voittajasta tai tarjottavista hinnoista keskenään. Tarjouskartellit nostavat julkisilla varoilla hankittavien tuotteiden ja palveluiden hintoja ja ovat siten koko yhteiskunnalle haitallisia.

    Tarjouskartelleissa on usein piirteitä sekä hintakartelleista että markkinoidenjakokartelleista. KKV ja eri maiden kilpailuviranomaiset ovat laatineet ohjeita, kuinka hankintayksiköt voivat tunnistaa ja ehkäistä tarjouskartelleja.

    Julkisten hankintojen lisäksi tarjouskartelleja esiintyy myös markkinoilla, joilla yksityiset yritykset hankkivat tavaroita tai palveluja tarjouskilpailuilla.

    Tapausesimerkki

    Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Suomessa toimi vuosina 1994–2002 valtakunnallinen asfalttikartelli, johon osallistuivat kaikki alan suurimmat ja keskeisimmät toimijat. Yritysten todettiin syyllistyneen vakavaan, pitkäkestoiseen ja laajaan kilpailunrajoituslain vastaiseen markkinoidenjakoon ja tarjousyhteistyöhön. Kyseessä oli yksi yhtenäinen kartelli, joka koostui useista erillisistä osatekijöistä ja jonka tarkoituksena oli poistaa kilpailu asfalttimarkkinoilta. Yritykset olivat sopineet etukäteen valtion, kuntien ja yksityisten teettämien asfaltointitöiden alueellisesta ja määrällisestä jakamisesta. Tätä jakoa ylläpidettiin sopimalla etukäteen tarjouskilpailuissa tarjottavista hinnoista ja valvomalla, että sovitusta hinnoittelusta pidettiin kiinni. Korkein hallinto-oikeus määräsi osapuolille yhteensä noin 83 miljoonan euron seuraamusmaksut.

    Kopioi linkki leikepöydälle
  • Kilpailevat yritykset eivät saa sopia keskenään esimerkiksi tuotannon määristä, investointien tekemisestä tai uuden teknologian käyttöönotosta. Tuotantoon ja teknologiaan liittyvä kilpailijoiden välinen yhteistyö voi kuitenkin olla sallittua.

    Tapausesimerkki

    Euroopan komission käsittelemässä kuorma-autokartellissa kartelliin osallistuneiden kuorma-autovalmistajien katsottiin muun ohella keskustelleen ajankohdista, jolloin tiukentuvien päästönormien mukaisia teknologioita otettaisiin käyttöön. Yritysten väliset keskustelut tähtäsivät uuden ympäristöystävällisemmän teknologian käyttöönoton viivästyttämiseen ja kustannusten siirtämiseen asiakkaille. Komissio määräsi yrityksille kartellista yhteensä lähes kolmen miljardin euron sakot.

    Kopioi linkki leikepöydälle
  • Myyntihintojen lisäksi myös ostohinnoista sopiminen kilpailijoiden kesken on kiellettyä. Ostokartelleissa kiellettyä voi olla myös pelkkä keskustelu ostohinnoista tai -ehdoista tai hintoihin vaikuttavista tekijöistä.

    Esimerkki

    Markkinaoikeus katsoi, että Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj olivat syyllistyneet vuosina 1997–2004 valtakunnalliseen kiellettyyn hintayhteistyöhön ja tietojenvaihtoon raakapuun hankinnassa. Metsäyhtiöiden metsäpäälliköt olivat mm. tavanneet toisiaan säännöllisesti keskustellakseen raakapuun saatavuuteen ja hintaan vaikuttavista kysymyksistä. Tapaamisissa oli tarkasteltu tilastojen avulla metsäkeskusalueittain ja puutavaralajeittain raakapuun ostohinnan kehitystä. Yhtiön hintaa oli verrattu keskihintaan tai muiden yhtiöiden hintaan. Keskusteluissa ei tehty nimenomaisia päätöksiä, mutta niillä pyrittiin vaikuttamaan tulevaan hinnoitteluun. Markkinaoikeus määräsi osapuolille yhteensä 51 miljoonan euron seuraamusmaksut. UPM-Kymmene Oyj vapautettiin seuraamusmaksusta, koska se paljasti kartellin Kilpailuvirastolle.

    Kopioi linkki leikepöydälle
  • Horisontaalisella kilpailunrajoituksella tarkoitetaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien yritysten menettelyä, jonka tarkoituksena on rajoittaa kilpailua tai jonka seurauksena kilpailu rajoittuu. Käytännössä horisontaaliseen kilpailunrajoitukseen osallistuvat yritykset ovat toistensa kilpailijoita tai mahdollisia kilpailijoita tuotteen tai palvelun tuottamisessa. Kartelli on vakavin muoto horisontaalisista kilpailunrajoituksista.

    Kun kyse on kartellin sijaan muusta kilpailijoiden välisestä yhteistyöstä, jonka aiheuttama haitta kilpailulle ei ole yhtä ilmeistä, yhteistyön kilpailuoikeudellinen arviointi edellyttää perusteellista punnintaa yhteistyöstä koituvien hyötyjen ja haittojen välillä. Yritys on itse vastuussa menettelynsä lainmukaisuudesta. Kilpailunrajoitusasioissa KKV:n toimivalta rajoittuu yritysten toiminnan jälkikäteiseen valvontaan, eikä KKV voi antaa yrityksille ennakollista ratkaisua toiminnan lainmukaisuudesta.

    Kopioi linkki leikepöydälle
  • Keskenään kilpailevat yritykset saattavat jakaa keskenään monenlaista tietoa eri yhteyksissä. Tietojenvaihdossa voi olla kyse esimerkiksi toimialan tuotantomäärien tai hintakehityksen tilastoinnista.

    Tietojenvaihdolla voi olla yritysten väliselle kilpailulle sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Tietojenvaihdon hyväksyttävyyden arviointi perustuu kyseessä olevan markkinan sekä vaihdettavien tietojen luonteen ja muodon tarkasteluun. Yrityksen on syytä arvioida huolellisesti toimintansa lainmukaisuus ennen tietojenvaihtoon ryhtymistä, kun tietojenvaihdon osapuolina on kilpailevia yrityksiä.

    Tietojenvaihdon arvioinnissa tarkastellaan markkinoiden ominaisuuksista muun muassa:

    • Keskittymisastetta: Mitä vähemmän yrityksiä, sitä todennäköisemmin tietojenvaihto rajoittaa kilpailua.
    • Läpinäkyvyyttä: Kilpailun rajoittuminen on todennäköisempää, kun yritykset voivat paremmin valvoa toisiaan.
    • Vakautta: Kilpailun rajoittuminen on todennäköisempää, kun kysyntä ja tarjonta säilyvät vakaina.
    • Symmetrisyyttä: Kilpailun rajoittuminen on todennäköisempää, kun yritysten kustannukset, kysyntä, markkinaosuudet, tuotevalikoima ja kapasiteetit ovat samankaltaisia keskenään.
    • Tuotteiden tai palveluiden monimutkaisuutta: Kilpailun rajoittuminen on todennäköisempää, kun markkinoiden tuotteet tai palvelut ovat yksinkertaisia ja vertailukelpoisia keskenään.

    Tietojenvaihdon arvioinnissa tarkastellaan vaihdettavien tietojen luonteesta ja muodosta muun muassa:

    • Tietojen ikää: Kilpailun rajoittuminen on sitä todennäköisempää, mitä tuoreempia vaihdettavat tiedot ovat. Kilpailulle haitallisinta on vaihtaa tulevaisuutta koskevia tietoja
    • Tietojen yksilöitävyyttä: Kilpailun rajoittuminen on todennäköisempää, kun vaihdettavista tiedoista pystyy tarkastelemaan yrityskohtaisia tietoja sen sijaan, että tietoja olisi koottu yhteen ja yksittäisten yritysten tiedot peitetty.
    • Tietojen julkisuutta: Kilpailu tuskin rajoittuu, jos vaihdettavat tiedot ovat muutenkin julkisesti kaikkien saatavilla.
    • Tietojenvaihdon tiheyttä: Toistuva tietojenvaihto lisää kilpailun rajoittumisen riskiä.
    • Tietojenvaihdon julkisuutta: Kilpailun rajoittuminen on todennäköisempää, kun tietoja vaihdetaan vain kilpailevien yritysten kesken sen sijaan, että tiedot olisivat samalla myös asiakkaiden ja potentiaalisten kilpailijoiden saatavilla.
    • Tietojenvaihdon kattavuutta: Kilpailun rajoittuminen on todennäköisempää, kun tietojenvaihtoon osallistuvat kaikki samoilla markkinoilla toimivat yritykset.

    Kun keskenään kilpailevat yritykset jakavat toisilleen esimerkiksi ei-julkisia tietoja tulevista hinnoistaan, KKV käytännössä tulkitsee menettelyn kartelliksi.

    Kopioi linkki leikepöydälle
  • Yritykset saattavat toisinaan harkita julkisiin hankintoihin tai muihin tarjouskilpailuihin tarjoamista yhdessä yhden tai useamman yrityksen kanssa itsenäisten tarjousten sijaan. Yhteistarjouksen tekemiseen voi houkutella esimerkiksi tarjottavan kokonaisuuden suuri koko yritysten resursseihin verrattuna tai tarjottavaan kohteeseen liittyvät taloudelliset riskit. Kilpailulain näkökulmasta yhteistarjouksiin liittyy riskejä tilanteessa, jossa yhdessä tarjoavat yritykset ovat keskenään kilpailevia yrityksiä.

    Yhdessä tarjoaminen on lähtökohtaisesti kiellettyä, jos yhteistarjoukseen osallistuvat yritykset olisivat kyenneet tarjoamaan itsenäisesti. Tällöin tarjoajien määrä vähenee yhteistarjouksen vuoksi, mikä yleensä tarkoittaa vähäisempää kilpailua, korkeampia hintoja ja vähemmän vaihtoehtoja ostajalle. Yhteistarjoukseen osallistuvat yritykset voivat kuitenkin esittää, miksi ja miten yhdessä tarjoaminen hyödyttää tarjouksia pyytävää hankintayksikköä.

    Jos mikään yhteistarjoukseen osallistuvista yrityksistä ei olisi voinut tarjota yksinään, yhteistarjous on yleensä sallittu. Arvioinnissa huomioidaan yritysten olemassa olevan kapasiteetin lisäksi kohtuullinen mahdollisuus laajentaa kapasiteettia tarjouskilpailun voittamisen jälkeen. Yhteistarjouksen lainmukaisuus on syytä arvioida huolellisesti ennen tarjouksen jättämistä.

    Kopioi linkki leikepöydälle

Tehokkuuspuolustus

Yritysten välisellä yhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä, kuten säästää kustannuksissa, lisätä investointeja, parantaa tuotteiden laatua, laajentaa tuotevalikoimaa ja tuoda innovaatioita nopeammin markkinoille. Tehokkuuspuolustuksella tarkoitetaan kilpailulain soveltamisessa arviointia, jonka perusteella yritysten kilpailua rajoittavakin yhteistyö voidaan tapauskohtaisesti todeta sallituksi. Tehokkuuspuolustuksen tarkoituksena on yhteistyön myönteisten vaikutusten punninta suhteessa kilpailua rajoittaviin vaikutuksiin.

Tehokkuuspuolustuksen täyttyminen edellyttää neljän ehdon täyttymistä:

  1. Yhteistyö tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä,
  2. kuluttajille jää kohtuullinen osuus yhteistyöllä saavutettavista hyödyistä,
  3. mukana oleville yrityksille ei aseteta rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä tavoiteltavien hyötyjen saavuttamiseksi, ja
  4. yhteistyöllä ei poisteta kilpailua merkittävältä osalta kyseessä olevista hyödykkeistä.

Tehokkuuspuolustukseen vetoavan yrityksen on aina itse osoitettava tehokkuuspuolustuksen edellytysten täyttyminen. Tehokkuuspuolustusta koskeva itsearviointi on perusteltua tehdä ennen yhteistyöhön ryhtymistä.

Mitä KKV tekee kartellitutkinnoissa?

Kartellitutkinnat alkavat KKV:n saamien vihjeiden, viraston oma-aloitteisten selvitysten tai kartelliin osallistuvan yrityksen ilmiannon perusteella. Koska kartellin jäsenet pyrkivät lähes aina salaamaan laittoman toimintansa, todisteiden kerääminen ja arviointi vaatii KKV:lta tavallisesti useamman vuoden kestävän tutkinnan. Virastolle toimitetut vihjeet ja leniency-hakemukset ovat arvokkaita tiedon lähteitä.

  • Kartelliin osallinen voi tietyin ehdoin joko vapautua seuraamusmaksusta kokonaan tai saada siitä alennusta. Seuraamusmaksusta voi vapautua kokonaan vain kartellin ensimmäisenä paljastunut yritys.

    Kartelliin osallistunut yritys voi paljastaa kartellin kilpailuviranomaiselle ja hakea samalla vapautusta tai alennusta seuraamusmaksuista (ns. leniency-menettely). Hakemuksen seuraamusmaksusta vapautumiseksi voi tehdä joko

    • ennen kuin kartelli on viranomaisen tiedossa tai
    • sen jälkeen, kun kilpailuviranomainen on toimittanut tarkastuksia kartellista epäillyiden yritysten tiloissa.

     

    Kopioi linkki leikepöydälle
  • Seuraamusmaksusta vapautumista tai seuraamusmaksun alentamista voi hakea vain kartelliin osallistunut yritys. Yksityishenkilöt ja muut kuin kartelliin osallistuneet yritykset voivat kertoa kartelliepäilyistään KKV:lle vihjeinä.

    KKV saa vuosittain satoja vihjeitä, jotka ovat hyödyllisiä markkinoiden seurannassa. Kartellitapauksissa arvokkaita vihjeitä tulee erityisesti kartellin asiakkailta, yritysten työntekijöiltä sekä hankintoja tekeviltä viranomaisilta.

    KKV toivoo vihjeitä ensisijaisesti vihjelomakkeen kautta. Voit lähettää yhteydenoton myös nimettömänä. Yhteystietojen antaminen vihjeen yhteydessä parantaa merkittävästi vihjeen mahdollisuuksia päätyä tutkintaan. Saadut vihjeet käsitellään luottamuksellisina.

    Kopioi linkki leikepöydälle
  • Vihjeiden tai seuraamusmaksusta vapautumiseksi tehdyn hakemuksen perusteella KKV aloittaa kartelliepäilyn selvittämisen. Kartelliepäilyissä KKV:n ensimmäinen selvitystoimenpide on yleensä tarkastukset kartellista epäiltyjen yritysten toimitiloissa. KKV tekee tarkastukset yllätyksenä niiden kohteille, jotta epäillyt yritykset eivät hävitä todistusaineistoa.

    Tarkastuksella KKV:n virkamiehet voivat

    • pyytää pääsyä kaikkiin liiketiloihin
    • tutkia kaiken kartelliepäilyyn liittyvän liiketoiminta-aineiston tallennusmuodosta tai -välineestä riippumatta
    • ottaa jäljennöksiä aineistosta, jolla voi olla merkitystä kartelliepäilyn selvittämisessä
    • pyytää yrityksen työntekijöiltä suullisia selvityksiä ja tallentaa saamansa vastaukset
    • sinetöidä liiketiloja tai aineistoja tarkastuksen ajaksi
    • pyytää poliisilta virka-apua.

    Kesäkuusta 2019 lähtien KKV:lla on ollut oikeus tutkia sähköisessä muodossa oleva yrityksen aineisto omissa toimitiloissaan. Tarkastuksen kohteena olevalla yrityksellä on aina oikeus seurata KKV:n tutkintaa ja kutsua paikalle oikeudellinen avustaja.

    Kopioi linkki leikepöydälle
  • Tarkastusten lisäksi KKV:n muita selvityskeinoja ovat 

    • kirjalliset selvityspyynnöt tutkinnan kohteena oleville ja muille asiaan liittyville yrityksille tai viranomaisille,
    • markkinaolosuhteiden selvittäminen kyselytutkimuksilla sekä
    • avainhenkilöiden suulliset kuulemiset. 

    Kartellitutkinnan aikana KKV tutkii tarkastuksilla kerättyä todistusaineistoa ja hankkii sen pohjalta lisäselvityksiä. Tutkinnan aikana varataan osapuolille mahdollisuus esittää näkemyksensä kaikesta viraston keräämästä aineistosta. Laaja kartellitutkinta kestää tyypillisesti 2-3 vuotta. 

    Kopioi linkki leikepöydälle
  • Kartellitapauksissa KKV esittää yleensä markkinaoikeudelle seuraamusmaksujen määräämistä kartelliin osallistuneille yrityksille. Seuraamusmaksut voivat olla enimmillään 10 prosenttia kunkin yrityksen liikevaihdosta.

    Kilpailunrajoitustutkinta voi päättyä myös yritysten esittämien sitoumusten vahvistamiseen tai KKV:n tekemään kieltopäätökseen. Kartellitapauksissa KKV kuitenkin esittää käytännössä lähes aina seuraamusmaksujen määräämistä, koska kartellit ovat kaikkein vakavimpia kilpailunrajoituksia.

    Jos näyttöä kartellista ei löydy, KKV lopettaa asian käsittelyn päätöksellä tai muistiolla.

    Kopioi linkki leikepöydälle