Sähkömarkkinoiden poikkeustila jakoi riskit epäreilusti

Sähkö on välttämättömyyspalvelu, jota ilman kuluttajat eivät tule toimeen. Vuoden 2022–2023 syksyn ja talven tilanne osoitti, että kuluttajien asema sähkömarkkinoiden poikkeustilanteissa on heikko.

Syksyllä 2022 sähkönmyyjät tekivät sähkön pörssihintojen merkittävän nousun myötä kuluttajien toistaiseksi voimassa oleviin sähkösopimuksiin yleisesti useiden kymmenien tai satojen prosenttien suuruisia hinnan kertakorotuksia. Moni kuluttaja tarttui myös korkeahintaisiin kahden vuoden määräaikaisiin sopimuksiin, kun mediassa maalailtiin uhkakuvia kilowattituntihinnan kohoamisesta jopa yhteen euroon.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Datahuoneen keräämän hinta-aineiston mukaan joulukuussa 2022 on ollut 420 000 määräaikaista sähkönmyyntisopimusta, joissa sähköenergian hinta on ylittänyt 20 snt/kWh. Tällaisia sopimuksia on noin 13 prosenttia kaikista sähkösopimuksista. Yli 30 snt/kWh -sopimuksia on arvioitu olleen noin 295 000 kappaletta.

Kuluttajilla vaihtoehdot olivat vähissä ja kysymys kuuluukin, mikä on kohtuullinen riskinjako yllättävässä markkinatilanteessa?

Kuluttajansuojan peruslähtökohtana on tasapainottaa elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan sopimussuhdetta ja riskinjakoa. Erityisen tärkeää tämä on välttämättömyyspalveluissa. Sähköyhtiöillä on asemansa vuoksi parempi markkinatuntemus, tietotaito ja edellytykset varautua tilanteeseen ja sen muuttumiseen kuin yksityistaloudestaan huolehtivilla kuluttajilla, joille sähkömarkkina ja sen käyttäytyminen ovat vieraita.

Sähkölaskuista johtuvat maksuhäiriömerkinnät ovat yleistyneet

Poikkeuksellisen tilanteen seurauksena sähkölaskuista aiheutuvissa maksuhäiriömerkinnöissä nähtiin syksyllä 2023 kasvua. Tämä on erityisen huolestuttavaa, kun tiedetään, että maksuhäiriömerkinnät näkyvät tilastoissa aina varsin pitkällä viiveellä.

Vuoden 2023 heinä-syyskuussa noin 2 000 henkilöä sai maksuhäiriömerkintöjä, joiden perusteena oli maksamaton sähkölasku. Vuoden 2024 tammi-maaliskuussa kuluttajille rekisteröitiin yli 2 100 maksuhäiriömerkintää samalla perusteella.

Edellä mainittuja ongelmia on kuluttajien aseman kannalta pahentanut se, että useiden sähköyhtiöiden asiakaspalvelut ovat olleet pahoin ruuhkautuneita kriisin aikana. Kuluttajilla ei ole ollut riittävää mahdollisuutta esimerkiksi pyytää sähkölaskulleen maksuaikaa, vaihtaa sopimustyyppiään, reklamoida myyjän toteuttamasta hinnankorotuksesta tai vaatia määräaikaisen sopimuksensa sovittelua.

Moni kuluttaja on edelleen jumissa kalliissa sopimuksessa

Osa sähköyhtiöistä on erilaisin tavoin tullut kalliin sopimuksen tehneitä asiakkaitaan vastaan, mutta moni kuluttaja on edelleen kiinni korkeahintaisissa sopimuksissa.  

 Kuluttajaviranomaisten toimenpiteet, esimerkiksi kuluttajariitalautakunnan täysistuntoratkaisut ja kuluttaja-asiamiehen neuvottelut toimialajärjestöjen kanssa, eivät ole johtaneet toimialan omaehtoiseen laajamittaiseen vastaantuloon.  

Iso kuluttajajoukko on jäänyt yksin kantamaan hintariskin poikkeuksellisessa tilanteessa. 

Alkuvuoden 2023 tilannetta helpottivat jonkin verran väliaikaiset lainsäädäntöratkaisut, joilla kuluttajien ahdinkoa yritettiin helpottaa. Laeilla pyrittiin tukemaan kuluttajia poikkeuksellisen korkeiden sähköenergian hintojen aiheuttamassa haastavassa taloudellisessa tilanteessa.  

KKV näkemyksen mukaan sähköhyvitys oli perusteltu ja tarpeellinen, mutta sen kohdentamisessa oli huomattavia ongelmia. Suurin tuki kohdistui käytännössä korkeimmalle tulokymmenykselle. 

Tuleviin sähkömarkkinoiden poikkeustilanteisiin pitää varautua

Sähkön pörssihinnat vaihtelevat nykyisin enemmän kuin mihin Suomessa on aiemmin totuttu. Koska tilanne sähkömarkkinoilla on aiempaa herkempi muun muassa geopolitiikan ja sähköntuotantorakenteessa tapahtuneiden muutosten vuoksi, poikkeustilanteiden varalle tulisi luoda valmiiksi mekanismit, jotka parantaisivat kotitalouksille suunnattujen tukitoimenpiteiden kohdentumista.

Energiaköyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisellä on vaikeuksia ylläpitää perustarpeita energian kustannusten takia. Suomessa ei ole energiaköyhyysstrategiaa.

Meillä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, keiden sähkölaskut ovat vaarassa jäädä maksamatta, ketkä kuluttavat huolestuttavan vähän energiaa suhteessa tarpeisiinsa, ketkä käyttävät suuren osan tuloistaan energiaan ja keillä on vaikeuksia lämmittää asuntojaan riittävästi.

Energiaköyhyyden juurisyihin on puututtava

Ympäristöministeriön selvityksessä vuonna 2015 arvioitiin, että energiaköyhyyden riskiryhmiin kuuluu noin kaksi prosenttia väestöstä. Markkinatilanne on muuttunut huomattavasti tuosta ajankohdasta.

EU:n komissio antoi lokakuussa 2023 uuden suosituksen energiaköyhyydestä. Siinä suositellaan ensimmäistä kertaa energiaköyhyyden määritelmän sisällyttämistä kansalliseen lainsäädäntöön. Energiaköyhiksi katsotaan sellaiset kotitaloudet, joiden tuloista yli 10 prosenttia menee energiakuluihin.

Energiaköyhyyden määrittelyn avulla on mahdollista nykyistä paremmin selvittää ilmiön laatua ja laajuutta Suomessa sekä kohdentaa eri politiikkalohkojen, esimerkiksi energiapolitiikan, sosiaali- ja terveyspolitiikan ja kuluttajapolitiikan tehokkaita toimenpiteitä oikeille henkilöille.

Komission suosituksen mukaan energiaköyhyyden torjunnassa olisi syytä panostaa ennen kaikkea rakenteellisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan puuttua ongelman juurisyihin. Tällaisia keinoja olisivat esimerkiksi energiatehokkaampi asuminen, lämmitysjärjestelmät sekä yhtäläinen mahdollisuus käyttää uutta innovatiivista teknologiaa.

KKV:n hiljattain julkaisema katsaus kokoaa yhteen tietoa suomalaisesta energiaköyhyydestä. Siinä pohditaan myös kuluttajansuojan keinoja energiaköyhyyden torjumisessa. Energiaköyhyyden näkökulmasta on syytä huomata, että vaikka sähkön hinta Suomessa on tällä hetkellä eurooppalaisessa vertailussa keskimääräistä halvempaa, hintataso ja uusien sopimuksien hinnat vaikuttavat kuitenkin jääneen ainakin toistaiseksi aiemmin totuttua korkeammalle tasolle, eikä poikkeustilanteen mahdollisuutta voida poissulkea.

Julkaisimme hiljattain kuluttajien avuksi myös laskurin, jolla voi arvioida määräaikaisen kiinteähintaisen sähkösopimuksensa hinnan kohtuullisuutta. Laskuri on tarkoitettu ensisijaisesti kuluttajille, jotka ovat tehneet määräaikaisen kiinteähintaisen sopimuksen vuosien 2022 ja 2023 hintakriisin aikana. Laskurilla kuluttaja voi arvioida, onko sähkönmyyntisopimuksen hinta mahdollisesti muuttunut kohtuuttomaksi hintatason laskettua ja kannattaako sähköyhtiöltä vaatia hyvitystä.

Kuluttaja-asiamies tulee hakemaan ratkaisua tuomioistumesta

Kuluttajariitalautakunta on antanut useita määräaikaisen sähkösopimuksen hinnan kohtuullisuutta koskevia ratkaisuja. Tapauskohtaisissa ratkaisuissaan lautakunta on sovitellut keskitasoa korkeamman hinnan useimmiten noin 20 senttiin kWh:lta.

Sähköyhtiöt eivät ole kuitenkaan noudattaneet suosituksia. Kuluttaja-asiamies tulee hakemaan asiaan ratkaisua tuomioistuimessa sellaisissa tapauksissa, joilla on suuri ennakkopäätösarvo.

Lue lisää: