Puuttumiskeinot lainvastaisiin hankintoihin

KKV voi kieltää lainvastaisen suorahankinnan tai esittää hankintayksikölle seuraamuksia markkinaoikeudessa. Muissa hankinnoissa KKV voi päätöksellään ohjata hankintayksikköä.

KKV puuttuu haitallisiksi katsomiinsa menettelytapoihin kieltopäätöksillä, seuraamusesityksillä markkinaoikeudelle sekä hallinnollisella ohjauksella.

Kieltopäätökset sekä markkinaoikeusesitykset ovat mahdollisia, kun kyseessä on lainvastainen suorahankinta. Muissa kuin suorahankinnoissa käytettävissä on hallinnollinen ohjaus.

KKV voi kieltää hankintasopimuksen tekemisen

KKV voi kieltää hankintayksikköä panemasta täytäntöön lainvastaiseksi katsomansa suorahankintapäätöksen eli kieltää hankintasopimuksen tekemisen (kieltopäätös). Kielto voi koskea joko koko sopimusta tai ainoastaan osaa siitä. KKV ei voi määrätä kieltoa, mikäli asiassa on jo tehty hankintasopimus.

Mikäli hankintayksikkö järjestää kiellon kohteena olevasta hankinnasta hankintalain mukaisen tarjouskilpailun, ei KKV:n kielto estä tämän hankintapäätöksen täytäntöönpanoa.

Kieltopäätöksestä on mahdollista valittaa markkinaoikeuteen.

Sitoumusmenettely

Hankintayksikkö voi KKV:n selvitysten aikana antaa virastolle kirjallisen sitoumuksen olla tekemättä hankintasopimusta. Tällöin KKV voi päättää asian selvittämisen, mikäli virasto katsoo, ettei asiaa tarvitse selvittää enempää.

Esitys markkinaoikeudelle

Virasto voi tiettyjen laittomien suorahankintojen osalta esittää seuraamusten määräämistä hankintayksikölle markkinaoikeudessa. Esitys on mahdollinen, kun hankinnasta on jo tehty hankintasopimus, hankinta on tehty suorahankintana ilman hankintalaissa säädettyä perustetta ja kyseessä on

  • EU-kynnysarvot ylittävä hankinta
  • sosiaali- ja terveyspalveluiden kynnysarvot ylittävä hankinta
  • muiden erityisten palveluiden kynnysarvot ylittävä hankinta (esimerkiksi ateriapalvelut ja aterioiden kuljetuspalvelut sekä vartiointipalvelut) tai
  • kynnysarvot ylittävä käyttöoikeussopimus.

KKV arvioi tapauskohtaisesti markkinaoikeusesityksen tarpeellisuuden. Seuraamuksen esittämistä ei estä se, että hankintayksikkö ei ole toiminut tahallisesti lain vastaisesti. Selkeimmin seuraamuksen esittämistä koskevan kynnyksen ylittää tilanne, jossa suorahankinta näyttää olevan tehdyn lain säännöksistä piittaamatta.

Mitä seuraamuksia KKV voi esittää?

KKV voi esittää markkinaoikeudelle

Tehottomuusseuraamus ja sopimuskauden lyhentäminen

Markkinaoikeus voi viraston esityksestä määrätä sopimusvelvoitteita tehottomiksi. Tehottomuusseuraamus voi koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita. Markkinaoikeus voi tehottomuusseuraamuksen sijaan yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä määrätä myös sopimuskauden lyhentämisestä. Yleiseen etuun liittyvänä pakottavana syynä on pidetty esimerkiksi hankinnan kohteena olevien palvelujen varassa oleville henkilöille tehottomuusseuraamuksesta koituvaa merkittävää haittaa.

Seuraamusmaksun määrä

Viraston esityksestä markkinaoikeus voi määrätä hankintalakia rikkoneen hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. KKV ottaa seuraamusmaksun määrässä huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laadun sekä hankinnan arvon. Seuraamusmaksu ei saa ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintayksikön oikeus tulla kuulluksi

Esityksen kohteena olevalla hankintayksiköllä on oikeus tulla kuulluksi ennen KKV:n markkinaoikeusesitystä.

Milloin KKV ei voi tehdä esitystä markkinaoikeudelle?

Hallinnollinen ohjaus

Kun on kyse muunlaisesta menettelystä kuin lainvastaisista suorahankinnoista, KKV voi antaa hankintayksikölle hallintolain mukaista ohjausta. Tällaisesta muunlaisesta menettelystä on kyse esimerkiksi silloin, kun hankintayksikkö on suosinut selvästi tiettyä tarjoajaa tarjousvertailussa tai kun hankintayksikkö on tietoisesti ja perusteettomasti asettanut soveltuvuusvaatimukset tai määritellyt hankinnan kohteen siten, että jotkut yritykset eivät pääse osallistumaan hankintamenettelyyn.

Hallinnollista ohjausta voidaan antaa myös silloin, kun kyse on suorahankinnasta, mutta asian laatuun ja laajuuteen nähden tai yleiseen etuun liittyvän syyn vuoksi kieltopäätöksen tai markkinaoikeusesityksen tekeminen ei ole välttämätöntä. Lisäksi hallinnollinen ohjaus on mahdollinen tilanteissa, joissa markkinaoikeusesitystä koskeva määräaika on umpeutunut.

Hallinnollisen ohjauksen tarkoituksena on lisätä hankintayksikön tietoa hankintalainsäädännön soveltamisesta ja velvoitteista, eikä hankintayksiköllä ole hallinnollisen ohjauksen seurauksena velvollisuutta esimerkiksi muuttaa tai kumota ohjauksen kohteena olevaa hankintaa koskevaa hankintapäätöstään.

KKV:n antama hallinnollinen ohjaus ei ole valituskelpoinen päätös eli siihen ei voi hakea muutosta.

Huomautus, huomion kiinnittäminen tai käsityksen ilmaiseminen

Antaessaan hallinnollista ohjausta KKV voi

  • kiinnittää hankintayksikön huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin tai ilmaista käsityksensä lain mukaisesta menettelystä
  • antaa hankintayksikölle huomautuksen.

Huomautus on hallinnollisen ohjauksen toimenpiteistä vakavin.

Hallinnollisen ohjauksen määräaika

KKV ei tutki kahta vuotta vanhempaa asiaa, ellei siihen ole erityistä syytä. Määräajan alkamisajankohta ratkaistaan tapauskohtaisesti, mutta lähtökohtana on, että vanhentumisaika alkaa kulua lainvastaiseksi väitetystä viranomaisen ratkaisusta tai muusta virkatoimesta. Hankinta-asiassa hankintasopimuksen allekirjoitusajankohta on usein keskeinen määräajan kannalta. Määräajan alkamisajankohtaa selvitettäessä merkitystä on myös sillä, milloin kantelija on tosiasiassa saanut tiedon viranomaisen ratkaisusta tai muusta toimenpiteestä.

Vanhentumisaika ei ole ehdoton, vaan siitä voidaan poiketa erityisestä syystä. Erityisten syiden arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa asian yleiseen merkitykseen, ilmoitetun lainvastaisen tai virheellisen menettelyn merkittävyyteen sekä kantelijan tosiasiallisiin mahdollisuuksiin reagoida säännönmukaisen vanhentumisajan puitteissa. Lähtökohtana on, että yli viittä vuotta vanhempaa asiaa ei oteta tutkittavaksi.