Miten KKV voi puuttua julkisyhteisön toimintaan?

KKV:n tavoitteena on vaikuttaa julkisen sektorin toimintaan siten, että julkisen sektorin markkinoilla tapahtuva toiminta ja yksityinen sektori kilpailisivat tasapuolisesti. KKV:n ensisijainen keino puuttua kilpailuneutraliteettiongelmaan on neuvottelu julkisyhteisön kanssa. Velvoitteiden ja kiellon asettaminen voivat tulla kyseeseen vasta, jos neuvottelu ei johda tulokseen. 

Miten kilpailuneutraliteettiasia tulee vireille? 

KKV voi selvittää julkisyhteisön toimintaa markkinoilla saamansa toimenpidepyynnön perusteella tai oma-aloitteisesti. KKV seuraa julkisyhteisöjen toimintaa eri toimialoilla ja voi tehdä markkinoita koskevia selvityksiä esimerkiksi valvonnan suuntaamista varten. Keskustelut toimialajärjestöjen kanssa ovat myös keino saada tietoa mahdollisista kilpailuongelmista. 

Jos haluat saattaa asian KKV:n arvioitavaksi, tulisi sinun tehdä toimenpidepyyntö. Toimenpidepyynnön perusteella KKV voi tehdä esiselvityksiä asiassa ja päättää, onko perusteltua ottaa asia tarkempaan tutkintaan. 

Voit myös antaa KKV:lle nimettömän vihjeen kilpailuongelmasta. KKV voi käyttää vihjeitä selvitysten suuntaamisessa, mutta vihjeiden perusteella asia ei vielä tule vireille.

KKV priorisoi toimintaansa ja ottaa tarkempaan tutkintaan vain sellaiset tapaukset, joissa kielteisiä kilpailuvaikutuksia voidaan pitää todennäköisinä ja merkittävinä.

Millaisia selvityskeinoja KKV:lla on käytössään? 

KKV voi kerätä tietoja julkisista lähteistä ja pyytää tietoja selvitysten kohteena olevalta julkisyhteisöltä. Usein KKV pyytää tietoja julkisyhteisön markkinoilla tarjoamien palveluiden ja tuotteiden laajuudesta ja myynnin suuntautumisesta eri asiakkaille. KKV tarvitsee selvityksissään myös julkisyhteisön hinnoitteluun ja kustannuslaskentaan liittyviä tietoja.  

KKV voi pyytää tietoja myös samoilla markkinoilla toimivilta yksityisiltä yrityksiltä, jotta se voisi verrata julkisen sektorin ja yksityisen sektorin elinkeinotoimintaa toisiinsa sekä saada yleisempää tietoa markkinoista. 

Sekä julkisyhteisö että sen toiminnasta valittanut yritys voivat myötävaikuttaa KKV:n selvitysten etenemiseen toimittamalla mahdollisimman kattavat tiedot jo selvitysten alkuvaiheessa. Julkisyhteisöillä ja yksityisillä yrityksillä on pyydettäessä velvollisuus toimittaa tietoja KKV:lle. 

KKV:lla ei ole kilpailuneutraliteettiasioissa oikeutta tehdä yllätystarkastuksia selvitysten kohteen tiloihin. 

Kilpailuongelmat pyritään ratkaisemaan neuvotellen 

KKV pyrkii ensisijaisesti löytämään keinot kilpailuongelmien korjaamiseen neuvottelemalla julkisyhteisön kanssa. Korjauskeinoilla pyritään parantamaan markkinoiden toimivuutta ja kilpailuneutraliteettia tarkasteluhetkestä eteenpäin. Siten KKV:n kilpailuneutraliteettivalvonnan tavoittelemat korjaustoimenpiteet suuntautuvat tulevaisuuteen. 

Neuvottelussa julkisyhteisön on esitettävä korjaavat toimenpiteet ongelmien poistamiseksi. Tällaisia voi olla esimerkiksi toiminnan yhtiöittäminen, kustannuslaskennan tarkentaminen tai hinnoitteluperiaatteiden muuttaminen. 

Voimavarat suunnataan yksittäisissä tapauksissa kaikkein merkittävimpien ongelmien poistamiseen. Julkisyhteisön toiminnasta pyritään korjaamaan sellaiset ongelmat, joiden muuttamisella suurimmat kilpailuneutraliteettiriskit saadaan riittävällä tavalla poistettua. 

KKV:n kilpailuneutraliteettivalvonnassa ei toistaiseksi ole ollut tapauksia, joissa olisi ollut tarpeen edetä viralliseen neuvottelumenettelyyn, kun ratkaisut kilpailutilanteen korjaamiseksi ovat löytyneet jo selvitysten aikana. Jos kilpailuongelma poistuu jo selvitysten aikana julkisyhteisön korjaavien toimien, lainsäädäntömuutoksen tai muun syyn vuoksi, KKV poistaa asian käsittelystä. 

Velvoitteet, kielto ja uhkasakko viimesijaisia puuttumiskeinoja

KKV voi asettaa velvoitteita toiminnalle tai kieltää toiminnan, jos se katsoo, että julkisyhteisön toiminta vääristää kilpailua eikä neuvottelussa löydetä ratkaisua. KKV ei voi kieltää julkisyhteisön toimintaa, mikäli se perustuu lainsäädäntöön. Jos julkisyhteisön lakisääteisenä tehtävänä on esimerkiksi tietyn palvelun tuottaminen, sitä ei voi määrätä lopettamaan, mutta KKV voi silti asettaa kilpailuneutraliteettia turvaavia velvoitteita tehtävän toteuttamiselle. 

Jos neuvottelu julkisyhteisön kanssa ei johda tulokseen, KKV voi asettaa velvoitteiden tai kiellon tehosteeksi uhkasakon. Markkinaoikeus määrää uhkasakon maksettavaksi, jos julkisyhteisö ei korjaa toimintaansa KKV:n edellyttämällä tavalla. KKV:lla ei kuitenkaan ole toimivaltaa esittää kilpailuneutraliteettiasioissa seuraamusmaksua. 

Jos KKV:n ratkaisusta valitetaan, siirtyy kilpailuneutraliteettiasia markkinaoikeuden ratkaistavaksi. Kilpailuneutraliteettiasia voi päätyä markkinaoikeuden käsiteltäväksi myös, jos KKV tekee päätöksen jättää asia tutkimatta, ja päätöksestä valitetaan markkinaoikeuteen. 

KKV:lta voi kysyä neuvoa! 

KKV neuvoo sekä markkinoilla toimivia julkisyhteisöjä että kilpailun vääristymisestä kärsiviä yrityksiä. KKV ei voi ottaa toiminnan lainmukaisuuteen ennakollisesti kantaa tutkimatta asiaa, mutta se antaa lain sisältöön liittyvää yleistä neuvontaa.

Julkisyhteisö voi myötävaikuttaa kilpailuongelmien ennaltaehkäisemiseen arvioimalla itse aktiivisesti toimintansa lainmukaisuutta. Valittujen toimintaperiaatteiden arviointi ja perusteleminen sekä näiden dokumentointi helpottavat myös KKV:n tietopyyntöihin vastaamista ja nopeuttavat tutkinnan etenemistä. 

Missä tilanteissa KKV ei voi puuttua kilpailuongelmiin? 

KKV saa markkinoilta hyödyllisiä vihjeitä ja yhteydenottoja. Joissain tapauksissa KKV:lla ei kuitenkaan ole toimivaltaa puuttua yhteydenotoissa kuvattuihikilpailuongelmiin.

  • Markkinoilla kilpailevien yritysten havaitsema kilpailuongelma voi olla seurausta lainsäädännöstä. KKV:lla ei ole toimivaltaa muuttaa lainsäädäntöä. 

    Esimerkiksi lainsäädäntöön, joka kohtelee yksityistä ja julkista sektoria markkinoilla eri tavalla, KKV voi vaikuttaa vain lausunnoin ja aloittein. KKV voi lausunnossaan tai aloitteessaan nostaa lainsäädännöstä esille tekijöitä, jotka saattavat heikentää tasapuolisia kilpailuolosuhteita markkinoilla. 

    KKV tekee myös läheistä yhteistyötä muiden viranomaisten ja ministeriöiden kanssa varmistaakseen, että valmisteltavassa lainsäädännössä ja muussa viranomaistoiminnassa otetaan huomioon tasapuoliset kilpailuedellytykset yksityisen ja julkisen sektorin välillä. KKV voi myös tehdä selvityksiä markkinoiden toimivuudesta.

    Kopioi linkki leikepöydälle
  • Kilpailuneutraliteettivalvonnassa tarkastellaan julkisyhteisön markkinoilla harjoittamaa myyntitoimintaa. KKV valvoo myös julkisen sektorin tekemiä hankintoja ja erityisesti laittomia suorahankintoja, joissa hankintayksikkö on hankkinut palveluita suoraan valitsemaltaan tarjoajalta ilman hankintalaista seuraavaa perustetta ja ilman tarjouskilpailua. Julkisia hankintoja koskevat yhteydenotot voi toimittaa esimerkiksi vihjelomakkeen kautta.

    KKV voi puuttua kilpailuneutraliteettivalvonnassaan esimerkiksi hankintalaissa tarkoitettujen sidosyksikköjen toimintaan, jos sidosyksikön markkinoille suuntautuva myynti vääristää kilpailua. Sidosyksikkö on yhden tai useamman hankintayksikön määräysvallassa oleva erillinen yksikkö, jolla voi olla muille kuin omistajilleen suuntautuvaa myyntiä enintään 5 % liiketoiminnastaan tai enintään 500 000 euroa. Hankintayksikkö voi hankkia sidosyksiköltään tavaroita ja palveluita suorahankintana ilman kilpailutusta. 

  • Tilanteet, joissa julkinen sektori on myöntänyt tukea yksityiselle yritykselle tai yhdistykselle, eivät kuulu KKV:n valvontaan. KKV voi puuttua vain julkisen sektorin markkinoilla tapahtuvassa toiminnassaan saamiin, kilpailua vääristäviin etuihin. Euroopan komissio voi puuttua kiellettyihin valtiontukiin. Suomessa valtiontukiasioiden koordinoiva viranomainen on työ- ja elinkeinoministeriö.

  • KKV:lla ei ole toimivaltaa puuttua tilanteisiin, joissa julkisyhteisö toimii viranomaisena. Näin on esimerkiksi lupien myöntämisen osalta. Tällaisissa tilanteissa toimivaltainen valvova viranomainen on yleensä oikeuskanslerinvirasto.

  • Julkisyhteisöllä voi olla lain nojalla oikeus päättää, tuottaako se itse jotakin tuotetta tai palvelua vai ostaako se sen markkinoilta. KKV ei voi puuttua tähän valintaan tai velvoittaa julkisyhteisöä hankkimaan palvelu tai tuote esimerkiksi yksityiseltä yritykseltä. Julkisyhteisö voi myös ostaa suoraan sidosyksikköasemassa olevalta yhtiöltään ilman, että KKV voisi tähän puuttua.