Kilpailuviraston lausunto valtiovarainministeriölle 3.2.2003
Dnro 1161/72/2002
Valtiovarainministeriö on pyytänyt Kilpailuvirastolta lausuntoa Juomapakkausten ympäristöohjausjärjestelmä -työryhmämuistiossa esitetyistä ehdotuksista. Työryhmä on tehnyt ehdotuksen uudeksi juomapakkausten ympäristöohjausjärjestelmäksi arvioituaan eräiden juomapakkausten nykyistä kierrätysjärjestelmää, sen epäkohtia ja vaihtoehtoisia juomapakkausten ympäristöohjausmalleja. Lausuntonaan Kilpailuvirasto esittää kunnioittaen seuraavaa.
Työryhmän esitykset
Työryhmä pitää nykyisenkaltaista, verotukseen perustuvaa ympäristöohjausjärjestelmää Suomen oloihin soveltuvana, mutta ehdottaa lainsäädäntöön muutoksia. Ympäristöperusteisen lisäveron piiriin kuuluu tällä hetkellä vain osa perusveron alaisista virvoitusjuomaryhmistä. Työryhmä ehdottaa tuotteiden välisen kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi juomapakkausten ympäristöohjausjärjestelmän veropohjaa laajennettavaksi koskemaan koko tullitariffin ryhmään 22 kuuluvia juomia pakkauksesta riippumatta. Uuden veron piiriin kuuluisivat kaikkien nykyisinkin veron piiriin kuuluvien tuotteiden lisäksi tällä hetkellä verovapaat vedet ja 0,5–1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät juomat. Juomapakkausten ympäristöohjauksen tukemista jatkettaisiin juomapakkausverotuksen avulla. Työryhmä esittää juomapakkausveron alentamista 67 sentistä 51 senttiin litralta. Pantillisten uudelleentäytettävien kiertopullojen verovapaus jatkuisi ja raaka-aineena uudelleenkäytettävien juomapakkausten vero alenisi nykyisestä 16 sentistä 8,5 senttiin litralta ehdotuksen mukaan. Verottomuus tai alempi juomapakkausvero edellyttää verovelvollisen käyttämien päällyksien kuulumista ympäristöministeriön hyväksymään, panttiin perustuvaan palautusjärjestelmään.
Kilpailuviraston kannanotto
Kilpailuvirasto pitää muistiota oikeansuuntaisena, mutta sen esityksiä kilpailun turvaamisen kannalta riittämättöminä. Nykyinen järjestelmä on ollut omiaan sulkemaan mm. tuontijuomia pois Suomen juomamarkkinoilta, koska tuonnin logistiikkaan sopiva kierrätysjärjestelmä on näiltä puuttunut. Nyt esitettävä veropohjan laajennus sinänsä edistää kilpailuneutraliteettia. Esitetty veropohjan laajennus voi kuitenkin aiheuttaa vakavia kilpailuongelmia myös jo markkinoilla oleville kotimaisille ja ulkomaisille tuotteille, jotka tällä hetkellä eivät kuulu verotuksen piiriin. Kertakäyttöisillä muovisilla juomapakkauksilla, kuten lähdevesipullot, ei ole toimivaa kierrätysjärjestelmää. Suomeen tulisikin saada luoduksi toimiva, koko maan kattava kierrätysjärjestelmä kertakäyttöisille PET-pulloille. Tällöin huomattava osa nykyisin syntyvästä pakkausjätteestä, joka nyt veropohjan laajennuksen myötä tulee ympäristöverotuksen piiriin, saataisiin kerätyksi talteen ja hyödynnetyksi raaka-aineena.
Kierrätysjärjestelmä on luotavissa oikeanlaisin ja riittävin kannustimin. Tähän päästään, jos raaka-aineena hyödynnettävien kertakäyttöisten juomapakkausten verotus yhdenmukaistetaan uudelleen täytettävän pakkauksen verotuksen kanssa. Tällöin juomamarkkinoilla todetut kilpailuhaitat, joihin komissiokin on viitannut[1], poistuisivat samalla, kun pakkausjätteiden määrä vähenisi merkittävästi.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei työryhmän käyttämän elinkaaritutkimuksen avulla voida pitävästi ja objektiivisesti perustella kierrätysjärjestelmien erilaista verokohtelua. Painottamalla erilaisia ympäristövaikutuksia saadaan aina erilaisia tuloksia. Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen raportin hyväksikäyttöä nyt esitetyllä tavalla on perustellusti arvosteltu laajalti. Lisäksi selvityksen puutteena voidaan pitää sitä, ettei kertakäyttöistä PET-pulloa, jolle on tarpeen saada kierrätysjärjestelmä, ollut otettu mukaan tutkimukseen.
Työryhmän ehdotuksen mukaan esimerkiksi kartonkipakkauksissa myytävät mehujuomat ja nektarit tulisivat juomapakkausveron piiriin, kun taas samaan käyttötarkoitukseen myytävät nimikkeeseen 20.09 kuuluvat mehut välttyisivät verolta. Ryhmään 22 kuuluvia mehujuomia saattaisi sulkeutua pois markkinoilta. Pakkausvero kohtelee uudistuksenkin jälkeen materiaaliltaan ja tyypiltään samanlaiseen pakkaukseen pakattuja erilaisia juomia eri tavalla; sisältö ratkaisee verotetaanko pakkausta vai ei. Verotus tulisi järjestää pakkaustyypin mukaan, jotta verotus kohtelisi tasapuolisesti samanlaisia juomia.
Suomessa on nykyisellään toimiva nestepakkauskartongin kierrätys lähes koko maassa (yli 10000 asukkaan taajamat). Uuden panttiin perustuvan kierrätysjärjestelmän perustaminen ei olisi mielekästä kartonkipakkauksille. Kilpailuviraston katsoo, että riittävä peruste nestepakkauskartongin verottomuudelle olisi tuottajan liittyminen jo olemassa olevaan järjestelmään. Vaihtoehtoisesti veropohjan laajennuksesta voitaisiin luopua nestepakkauskartongin osalta.
Yhteenveto
Juomapakkausten ympäristöohjausjärjestelmän lähtökohdaksi tulisi Kilpailuviraston mukaan ottaa pakkauksista ja pakkausjätteestä annettu neuvoston direktiivi (94/62/EY). Direktiivin tarkoituksena on yhtäältä ehkäistä ja lieventää haitallisia ympäristövaikutuksia ja toisaalta taata sisämarkkinoiden toiminta ja ehkäistä kaupan esteiden syntyminen sekä kilpailun vääristyminen ja rajoittuminen yhteisössä. Pakkausdirektiivin mukaan pakkauksista ja pakkausjätteistä huolehtimisen ensisijaisena tavoitteena on pakkausjätteiden syntymisen ehkäiseminen ja muina perusperiaatteina pakkausten uudelleenkäyttö, kierrätys ja muunlainen pakkausjätteiden hyödyntäminen sekä sitä kautta näiden jätteiden lopullisen hävittämisen vähentäminen. Kun ensisijaisena tavoitteena on jätteen määrän vähentäminen, ei ole merkitystä sillä, kierrätetäänkö pullot uudelleen täytettäviksi vai käytetäänkö syntynyt jäte uudelleen. Parhaiten tähän tavoitteeseen päästään, kun kaikkien kierrätysjärjestelmien verokohtelu on sama. Kilpailuvirasto toteaa, että juomapakkausvero on edelleen hyvä taloudellisena ohjauskeinona ympäristönsuojelussa, kun se peritään toimivaan kierrätysjärjestelmään kuulumattomasta juomapakkauksesta. Pantti puolestaan toimii kannusteena kierrätysjärjestelmän toimivuudelle.
[1] Komission virallinen huomautus 31.01.2002/C(2002)301 koskien pakkauksia ja pakkausjätettä ja Komission perusteltu lausunto 17.7.2002/C(2002)2851.