Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevaksi lainsäädännöksi

Dnro 563/72/2006

Yleistä

Lain tarkoituksena on mahdollistaa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasta koskevan tiedon oikea-aikainen ja tietoturvallinen saatavuus sekä edistää näin – ensi vaiheessa erityisesti terveydenhuollossa – palvelutapahtumien ja palvelukokonaisuuksien tuottamista asiakaslähtöisesti ja joustavasti. Lain tarkoituksena on myös edistää asiakkaan mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hänelle annettavan palvelun järjestämiseen.

Kilpailuvirasto pitää esityksen tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina. Järjestelmä on omiaan parantamaan terveydenhuollon tehokkuutta. Myös terveydenhuollon monipuolisten tuottamisvaihtoehtojen käytölle on entistä paremmat edellytykset, kun tiedon siirtyminen joustavasti julkisen ja yksityisen sektorin toimintayksiköstä toiseen on mahdollista.

Valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut ja niiden järjestäminen (15 §)

Ehdotuksen mukaan Kansaneläkelaitos toimisi laissa tarkoitettujen palvelujen järjestäjänä. Vaihtoehtoina lakiesityksen valmistelussa on ollut arvioitavana myös osakeyhtiömalli sekä vapaaehtoismalli.

Kuten ehdotuksessa todetaan, järjestelmässä on kyse kansalaisen yksityisyyden kannalta arkaluonteisten henkilötietojen säilyttämisen valtakunnallisesta järjestämisvastuusta sekä tietojärjestelmäpalvelujen järjestämisestä. Kyseessä on myös tieto, jolla voi olla ratkaiseva merkitys potilasturvallisuuden kannalta. Järjestelmältä edellytetään myös mahdollisimman suurta neutraliteettia suhteessa kaikkiin palvelujen käyttäjiin.

Virasto arvioi, että edellä mainittujen seikkojen nojalla on perusteltua, että terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden järjestäminen on viranomaistoimintaa tai siihen rinnastettavaa julkishallinnon toimintaa. Toiminnon säätäminen Kelan tehtäväksi lienee perusteltua ottaen huomioon sen kokemus arkaluonteisen asiakastiedon käsittelystä ja suurista tietomassoista. Tehtävän antamisen Kelan järjestettäväksi ei tule kuitenkaan merkitä sitä, että se myös tuottaa kaikki siihen liittyvät palvelut. Järjestelmän staattisen ja dynaamisen kehityksen kannalta on olennaista, että viranomaistyyppinen toiminta koskee ainoastaan sellaisia toimintoja, joiden erityisluonne sitä edellyttää.

Viranomaistyyppinen järjestelmä ei itsessään sisällä markkinapohjaisiin ratkaisuihin liittyviä kannusteita asiakkaiden tarpeiden huomioon ottamiseksi. Tämän takia järjestelmän asiakasnäkökulmaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tätä korostaa myös se, että terveydenhuollon tietojen hyödyntäjien laaja sitoutuminen palveluiden järjestäjään ja koko muutosprosessiin on kriittinen tekijä haluttujen tulosten saavuttamiseksi.

Eri osapuolten näkemyksien huomioimiseksi esityksessä ehdotetaan perustettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi käsitellä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköistä tietohallintoa koskevia periaatteellisia kysymyksiä, valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden toteutusta sekä palvelujen käyttäjien tietojärjestelmien yhtenäistämistä ja kehittämistä. Neuvottelukunnan rooli ei ole vielä täsmällisemmin arvioitavissa, koska sen tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään myöhemmin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Kun neuvottelukunnan tehtäviä määritellään, tulee ottaa huomioon kilpailunrajoituslain vaatimukset elinkeinonharjoittajien keskinäistä yhteistyötä koskeville sopimuksille[1].

Ohjaus, valvonta ja seuranta (22 §)

Ehdotuksen mukaan järjestelmän ohjauksesta, valvonnasta ja seurannasta vastaavat monet eri tahot. Sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluisivat laissa tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen järjestämisen ja toteuttamisen yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta. Tietosuojavaltuutetun toimisto, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus[2] sekä lääninhallitus alueellaan ohjaavat ja valvovat osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä ja tietojen luovutuksen lainmukaisuutta. Mm. periaatekysymysten käsittelyä varten perustetaan edellä mainittu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta. Kansaneläkelaitos on lisäksi eduskunnan valvonnan alainen itsenäinen julkisoikeudellinen laitos. Ehdotuksessa arvioidaan myös, että kun julkisuuslain mukaiset tiedonsaantioikeudet ja viranomaisen velvollisuudet sekä hyvä tiedonhallintatapa ohjaavat Kelan toimintaa, se antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuuden valvoa Kelan julkisen vallan ja siihen liittyvää varojen käyttöä sekä mahdollisuuden valvoa oikeuksiaan ja etujaan sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön.

Viraston arvion mukaan ehdotetussa muodossaan ohjaus- ja valvontajärjestelmästä näyttäisi muodostuvan monimutkainen ja epäselvä. Tämä on omiaan vaikuttamaan siihen, että ohjauksella ja valvonnalla ei ole edellytyksiä saavuttaa sille asetettavia tavoitteita. Ohjaus- ja valvontajärjestelmää tulisikin selkeyttää siten, että eri toimijoiden tehtävät sekä valta- ja vastuusuhteet ovat yksiselitteiset ja selkeät.

Palvelujen käytöstä perittävät maksut (24 §)

Ehdotuksen mukaan valtakunnallisten palvelujen käyttö on maksullista. Käyttömaksujen suuruudet määritellään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella siten, että ne kattavat palvelujen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset.

Virasto kiinnittää huomiota siihen, että maksuja määriteltäessä ei luoda veroluonteisia lisämaksuja palvelujen käyttäjille ja että maksuperusteet ovat tasapuoliset, läpinäkyvät ja syrjimättömät.

[1] Laki kilpailunrajoituksista (480/92), 4 §:
Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä.
Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:

1. joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;
2. joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;
3. joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;
4. joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai
5. joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.

[2] Luonnos hallituksen esitykseksi, s. 17, "Vuoden 2006 syyskuun 1. päivänä voimaan tulevan lainmuutoksen mukaisesti terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävät laajenevat koskemaan myös terveydenhuollon toiminnan ohjausta ja valvontaa eli niin kutsutta organisaatiovalvontaa sekä julkisesti että yksityisesti hoidetun terveydenhuollon osalta. Terveydenhuollon tiedonhallinta ja -käsittely kuuluvat edellä tarkoitetun organisaatiovalvonnan ydinalueisiin. Ehdotettava vastuu terveydenhuollon sähköisestä varmennepalvelusta tukee ja täydentää osaltaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen roolia organisaatiovalvonnan alueella."