Julkisten hankintojen valvonta

KKV valvoo julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattamista. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa yleisen edun sekä veronmaksajien ja julkisten varojen käytön tehokkuuden kannalta keskeisten periaatteiden, kuten julkisten hankintojen menettelyjen avoimuuden ja syrjimättömyyden sekä tehokkaasti kilpailutettujen hankintamenettelyjen, toteuttaminen.

Tärkeitä säännöksiä ovat:

  • laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016)
  • laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1398/2016) (ns. erityisalojen hankintalaki)
  • kilpailulain 30 a § 2 momentti (kilpailulain kilpailuneutraliteettisääntöjen soveltaminen sidosyksiköiltä eli erillisiltä, hankintayksikön määräysvaltaan kuuluvilta yksiköiltä tehdyissä hankinnoissa syntyneisiin kilpailun vääristymiin)
  • kuntalain 50 § (kuntien yhteistoiminnan suhde hankintalainsäädäntöön)
  • kuntalain 126 § (kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla)
  • kuntalain 127 § (yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset)
  • hankintalain 174 § (lain siirtymäsäännökset, muun muassa sidosyksikkömyyntien raja-arvojen voimaantulo ja eräiden toimialojen erityiset siirtymäajan raja-arvot)

Hankintalainsäädäntö perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskeviin direktiiveihin (2014/23-25/EU).

Toimenpidepyynnön tekeminen

Jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalainsäädännön vastaisesti, voi tehdä toimenpidepyynnön KKV:lle (hankintalaki 139 § 2 momentti). Koska julkisissa hankinnoissa on kyse julkisten varojen käytöstä, ei ole perusteltua, että esimerkiksi vain vääryyttä hankintamenettelyssä kärsineiden yritysten valitukset voisivat johtaa asian yksityiskohtaiseen käsittelyyn.

KKV:lle on tärkeää saada toimenpidepyynnössä mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot siitä, miksi menettelyä pidetään virheellisenä, mistä hankintayksiköstä on kysymys ja milloin virheellinen menettely on tapahtunut. Virasto on tietoinen siitä, että toimenpidepyynnön tekeminen saattaa olla arkaluontoinen asia. Tällaisissa tilanteissa KKV on valmis käymään esimerkiksi suullisia keskusteluja.

KKV julkaisee erillisen ohjeen toimenpidepyynnön tekemisestä.

Valvonnan kohde ja priorisointi

KKV valvoo koko hankintalain noudattamista, mutta keskittyy valvonnassa olennaiseen ja välttää tarpeettoman joustamatonta ja raskasta käsittelyä. Valvonta kohdistuu hankintayksikköjen toimintaan.

Olennaista valvonnassa on hallituksen esityksen (HE 108/2016 vp) mukaisesti hankintalainsäädännön keskeisten periaatteiden kuten avoimuuden ja syrjimättömyyden kannalta merkittävät virheet ja laiminlyönnit, kuten hankintojen kilpailuttamatta ja ilmoittamatta jättäminen (lainvastaiset suorahankinnat), toimittajien tarjouskilpailuun pääsyn estäminen ja esimerkiksi tarkoituksellinen hankintailmoituksen laatiminen puutteellisena niin, että kilpailuttamisen hyödyt jäävät saavuttamatta.

Eduskunnan talousvaliokunta (TaVM 31/2016 vp) toteaa antamassaan mietinnössä tärkeäksi, ”että valvontaviranomaisen resurssit ohjataan lainsäädännön tavoitteiden kannalta olennaisimpiin rikkomuksiin”. Hallituksen lakiesitys (HE 108/2016 vp) on samoilla linjoilla: ”Säännös antaisi virastolle laajan harkintavallan laajamittaiseen tai yksityiskohtaiseen käsittelyyn otettavien asioiden valinnassa”.

Virasto noudattaa näitä periaatteita. Niukat voimavarat kohdistetaan taloudellisen merkittävyyden tai periaatteellisen merkittävyyden kannalta oleellisiin asioihin. On tärkeää saada aikaan hallinto- ja oikeuskäytäntöä, joka ehkäisisi ennakolta rikkomuksia ja laiminlyöntejä.

KKV arvioi priorisointia koskevien periaatteiden täsmentämisen ja niiden julkaisemisen tarpeen, kun on saanut riittävästi kokemuksia valvonnasta ja siinä esille tulleiden rikkomusten tai laiminlyöntien luonteesta.

KKV:n valvonta ei vaikuta tarjoajien ja muiden asianosaisten mahdollisuuteen hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin taikka muiden tahojen mahdollisuuteen tehdä hallintolain mukainen hallintokantelu muulle viranomaiselle. KKV:n valvonta ei korvaa säännönmukaista muutoksenhakumenettelyä, eikä KKV:lle annetun valvontatoimivallan tarkoituksena hallituksen esityksen (HE 108/2016 vp) mukaan ole se, että KKV hakisi muutosta hankintamenettelyissä tapahtuneisiin virheisiin tarjoajien tai muiden asianosaisten puolesta.

Valvonnan luonne ja rikkomusten seuraukset

Valvonnassa voi sanoa olevan kolme erilaista pääpiirrettä:

1) hallintolain 8 a luvun mukainen kantelumenettely, jonka tuloksena virasto voi antaa hallinnollisen ohjauksen hankintayksikölle; 

2) hankintalain 140 §:n mukainen laittoman suorahankinnan kieltäminen ja esityksen tekeminen markkinaoikeudelle 141 §:n mukaisten seuraamusten (tehottomuus, seuraamusmaksu, sopimuskauden lyhentäminen, hankintapäätöksen kumoaminen) määräämiseksi, sekä;

3) raportointi valvonnassa havaituista lainvastaisista tai haitallisista menettelyistä (hankintalaki 144 §), jolla ministeriön tietoon voidaan saattaa järjestelmän toimivuuteen liittyviä ongelmakohtia.

Yhteydenotot julkisten hankintojen valvonta-asioissa

Apulaisjohtaja Arttu Juuti, p. 029 505 3614, tutkimuspäällikkö Maarit Taurula, p. 029 505 3381, etunimi.sukunimi@kkv.fi

Päivitetty 30.12.2016 Tulosta