Kuluttajille pitää kaupassa aina kertoa lopullinen myyntihinta. Alennusmyynnin yhteydessä tämä tarkoittaa alennettua hintaa.
Alennetun tuotteen myyntihinta
Alennus lasketaan hinnasta, jota on peritty aiemmin samassa kauppapaikassa ja samasta tuotteesta, välittömästi ennen alennusmyyntiä.
Ei riitä, jos tuotteesta kerrotaan vain aikaisemmin peritty hinta ja alennusprosentti ja lopullisen hinnan saa selville vasta kassalla. Aiemmin perittyä hintaa ei ole välttämätöntä ilmoittaa alennusmyyntihinnan yhteydessä lainkaan.
Jos myymälä ei ole todellisuudessa perinyt alentamatonta hintaa, alennusilmaisu on lainvastainen. Näin on esimerkiksi silloin, jos alennetuksi ilmoitettua tuotetta tai tuoteryhmää ei ole koskaan myymälässä myyty ilmoitetulla vanhalla hinnalla (ovh, ruksihinta tms.) tai liike mainostaa jatkuvasti sellaisilla ilmauksilla kuin alennus- tai loppuunmyynti, remonttiale, hintarysäys tms.
Jos tuotteen hintaa alennusmyynnin aikana edelleen alennetaan, lisäalennuksen suuruus lasketaan jo alennetusta hinnasta.
Jos keskimääräistä suurempia alennuksia (esimerkiksi 70% - 80%:n suuruisia alennuksia) halutaan mainostaa, markkinoinnissa pitää kertoa mitä tuotteita suuret alennukset koskevat ja paljonko niitä on myynnissä. On harhaanjohtavaa mainostaa suuria alennuksia, jotka todellisuudessa koskevat vain pientä osaa alennusmyynnin piiriin kuuluvista tuotteista.
Alennusmyynnin rajoitukset
Alennusmyynti-hintojen pitää olla todellisia. Pitkään jatkunut alennusmyynti merkitsee alennettujen hintojen muuttumista kauppapaikan pysyviksi hinnoiksi, joten alennushintailmoittelu ei voi olla jatkuvaa.
Alennusmyynti-ilmaisua ei yleensä voi käyttää, jos kyseessä on:
- kausittainen, varsin lyhyen aikaa myynnissä olevaa tuote. Esimerkiksi ilotulitteille ei ehdi muodostua sellaista hintaa, jota olisi peritty juuri ennen alennetuilla hinnoilla aloitettua myyntiä.
- tilapäinen myyntitilaisuus tai kauppapaikan avaaminen.
Lue lisää kuluttaja-asiamiehen linjauksesta: Alennusilmaisut markkinoinnissa