21.10.2013
Lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle
Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää ensimmäisen maksupalveludirektiivin uudelleen tarkastelua tarpeellisena. Virasto katsoo, että useita komission muutosehdotuksia voidaan pitää kannatettavana, vaikkakin neuvotteluissa olisi tarpeen täsmentää useita kysymyksiä.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto kannattaa direktiivin soveltamisalan laajentamista muun muassa kaikissa valuutoissa tehtyihin maksuihin sekä kolmansiin maihin lähetettäviin maksuihin ja sieltä saapuviin maksuihin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää erityisen tärkeänä, että soveltamisalaa pyritään täsmentämään teleyritysten tarjoamien maksutyyppisten palveluiden osalta. On tärkeää, että kaikille maksupalvelujen tarjoajille asetetaan lainsäädännössä yhtenäiset velvoitteet ja oikeudet riippumatta esimerkiksi palveluntarjoajan taustasta tai muusta toiminnasta. Direktiiviehdotusta tulisi kuitenkin vielä tarkemmin arvioida neuvotteluissa.
U-kirjelmässä todetaan, että säännösten tulkinnat varmistuisivat luultavasti vasta direktiiviehdotuksen hyväksymisen jälkeen. Tätä ei voida pitää toivottavana. Direktiiviehdotuksessa pyritään täsmentämään soveltamisalaa muun muassa uudella liitännäispalvelun käsitteellä ja euromääräisillä maksutapahtuma- ja laskutuskuukausikohtaisilla rajoilla, [1] mutta ehdotus jättää soveltamisalan edelleen epäselväksi ja lähestymistavan tarkoituksenmukaisuutta tulisi neuvotteluissa vielä arvioida.
Direktiiviehdotuksen johdanto-osan kohdassa 13 todettu ei vastaa viraston näkemystä markkinatilanteesta niiltä osin, kuin siinä viitataan kuluttajien luottamukseen operaattorilaskutukseen. Kuluttajansuojan tarve on sama riippumatta siitä, käytetäänkö maksamiseen matkapuhelinta vai jotakin muuta maksuvälinettä. Kuluttajan oikeusasemaa ei ole nykyisellään turvattu yhdenmukaisesti.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto kannattaa direktiiviehdotusta oikeudetonta käyttöä ja turvallisuusvaatimuksia koskevien parannusehdotusten osalta. Asiakkaan tunnistamiseen liittyvät ehdotukset ovat myös lähtökohtaisesti kannatettavia. Ehdotuksen lopulliset vaikutukset markkinoille delegointisäännökset huomioiden ja ehdotuksen suhde muun muassa komission asetusehdotukseen sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista jää kuitenkin epäselväksi. Asiakasvalitusten sisäistä käsittelyä koskevan ehdotuksen tavoitteet ovat kannatettavat, mutta sääntelyssä tulee lähteä siitä, että reklamaatioihin vastataan aina mahdollisimman nopeasti.
Direktiiviehdotuksen niin kutsuttuihin kolmansiin osapuoliin liittyvät kohdat vaativat vielä jatkopohdintaa neuvotteluvaiheessa. Virasto katsoo, että kolmansiin osapuoliin liittyvässä sääntelyssä on huolehdittava siitä, että vastuusääntely on riittävää ja kattavaa. Kuluttajan asema ei voi olla heikompi niissä virhe- ja väärinkäytöstilanteissa, joissa mukana on kolmas osapuoli.
Direktiiviehdotuksella tavoitellaan kauppiaiden veloittamien lisämaksujen sääntelyn harmonisointia. On tärkeää, että vaatimus yhden yleisesti käytössä olevan maksuvälineen hyväksymisestä ilman maksutapalisää huomioidaan ja että lisämaksuilta edellytetään kustannusvastaavuutta.
Direktiiviehdotuksen 55 artiklan mukaan kauppiaan ei olisi mahdollista asettaa kortin käytöstä lisämaksua kuluttajalle ehdotetulla siirtohinta-asetuksella säänneltävien korttimaksujen osalta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää kuitenkin tärkeänä, että kauppiaan olisi mahdollista myös säänneltyjen korttimaksujen osalta antaa halutessaan alennusta kuluttajalle kauppiaan näkökulmasta edullisemman maksutavan käytöstä. Mikäli näin ei olisi, kansainvälisten korttiyhtiöiden Visan ja MasterCardin ja mahdollisesti muiden korttijärjestelmien välinen kilpailu markkinoilta vähenisi, koska kauppiaalla ei olisi mahdollisuutta edistää kustannuksiltaan edullisimman maksukortin käyttöä. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että vastuullista luotonantoa koskevat vaatimukset voidaan säilyttää. Välittömän alennuksen antaminen vain luotolla maksaville kuluttajille on kansallisen lainsäädännön [2] mukaan kiellettyä.
[1] artikla 3 alakohta l.
[2] Kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §.