Kuluttajaluotto
Kuluttajaluotolla tarkoitetaan luottoa, jonka luotonantaja sopimuksen mukaan myöntää tai lupaa myöntää kuluttajalle lainana, maksunlykkäyksenä tai muuna vastaavana taloudellisena järjestelynä.
Kuluttajaluottoja ovat muun muassa luottokorttiluotot (esim. Visa, Mastercard), asunto- ja opintolainat, osamaksuluotot ja rahoitusyhtiöiden huonekalu- ja kodinkoneliikkeiden kautta tarjoamat korttiluotot. Luottoja myöntävät pankit, rahoitusyhtiöt sekä muut luotonantajat. Kuluttajaluotot jaetaan kertaluottoihin ja jatkuviin luottoihin.
Jatkuva luotto
Jatkuvalla luotolla tarkoitetaan kuluttajaluottoa, joka on ennalta sovittuun luottorajaan asti jatkuvasti kuluttajan käytettävissä ilman luotonantajan erillistä luottopäätöstä.
Luottokortille sovitaan luottoraja tai luottolimiitti, jonka rajoissa asiakas voi korttiaan käyttää. Jatkuvan kuluttajaluoton korkokustannukset vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon luottoa käytetään kuukaudessa. Luotosta voidaan periä muun muassa vuosimaksua ja luoton käytön mukaan laskettavaa korkoa sekä tilinhoitomaksuja ja muita kuluja.
Kertaluotto
Kertaluottoa otetaan kerralla luotonantajalta tietty määrä. Luotto maksetaan sovitussa ajassa kokonaan pois joko kerralla tai erissä. Vakuudettomia kertaluottoja ovat esimerkiksi postimyyntiyritysten tarjoamat lainat ja vakuudellisia esimerkiksi auton ostamiseen otetut luotot.
Osamaksu
Osamaksulla tarkoittetaan sellaista tavaran kauppaa, jota koskevan sopimuksen mukaan hinta suoritetaan maksuerissä.
Kauppa suoritetetaan maksuerissä, joista yksi tai useampi erääntyy sen jälkeen, kun tavara on luovutettu ostajalle ja jossa myyjä on pidättänyt itselleen oikeuden tavaran takaisin ottamiseen, jos ostaja laiminlyö hänelle sopimuksesta johtuvan velvollisuuden täyttämisen tai omistusoikeuden tavaraan siihen asti, kun joko koko hinta tai ainakin määrätty osa niistäkin maksueristä, jotka erääntyvät tavaran luovuttamisen jälkeen, on suoritettu.
Luottokustannukset
Luottokustannuksilla tarkoitetaan kuluttajaluottosuhteen johdosta kuluttajan maksettavaksi tulevien korkojen, kulujen ja muiden maksujen yhteismäärää.
Korko
Korko on luotonantajalle maksettava korvaus ajalta, jolloin lainattu raha on lainaajan käytössä. Luotonsaajalle korko (esim. 3,0 %) koostuu pohjana olevasta viitekorosta (esim. 1,0 %) ja ns. marginaalista (esim. 2 %). Kiinteä korko pysyy samana sovitun ajan. Lyhyeen viitekorkoon (prime, euribor) sidotun lainan korko vaihtelee.
Viitekorko
Korko, johon luotto on sidottu. Prime-korko on pankkikohtainen viitekorko, jonka muutoksesta kukin pankki päättää itse. Euribor on euroalueen viitekorko ja alueen pankkien noteerausten keskiarvo. Euriborit lasketaan päivittäin 1, 2 ja 3 viikon sekä 1-12 kuukauden korkojaksoille. Euribor-sidonnainen laina tarkistetaan aina sovitun jakson kuluttua.
Marginaali
Pankkiluoton viitekoron päälle laskettava asiakaskohtainen lisä, esimerkiksi 1,4 %.
Kokonaiskorko
Viitekorko ja marginaali muodostavat luotosta maksettavan kokonaiskoron.
Todellinen vuosikorko
Korkoprosentti, joka saadaan laskemalla luottokustannukset vuosikorkona luoton määrälle lyhennykset huomioon ottaen.
Lyhennystapa
Luottokorttiluoton voi yleensä maksaa joko kertasuorituksena eräpäivänä tai ennalta sovitun suuruisina kuukausilyhennyksinä. Pankkien myöntämiin lainoihin voi valita takaisinmaksutavaksi kiinteän tasaerälyhennyksen, annuiteetin tai tasalyhennyksen.Korot, kulut ja lyhennystavat vaikuttavat kokonaiskustannuksiin (Finanssivalvonta)
Lyhennystaulukko
Määräaikaisista, erissä maksettavista luotoista kuluttajalla on oikeus saada lyhennystaulukko pyynnöstä maksutta. Asuntolainan lyhennystaulukon antamisesta aiheutuvista kuluista luotonantaja voi periä kohtuulliseen korvauksen, jos lyhennystaulukko pyydetään useammin kuin kerran vuodessa.