KKV:n ehdotukset hallituskaudelle 2027–2031

• Markkinoiden haitallinen keskittyminen johtaa hintojen nousuun, laadun heikkenemiseen ja innovaatioiden vähenemiseen. Sen seurauksena kilpailupaine heikentyy, tuottavuuden kasvu hidastuu sekä niin kuluttajien kuin julkisen sektorinkin kustannukset kasvavat.
• Markkinoiden keskittymistä voidaan ehkäistä yrityskauppavalvonnalla. Nykyiset yrityskaupan ilmoitusvelvollisuuden liikevaihtorajat ovat kuitenkin korkeat Suomen kansantalouden kokoon nähden. Valvonnan ulkopuolelle jää siksi edelleen yrityskauppoja, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia kilpailuun.
• Esimerkiksi suuret terveysalan yritykset ovat viimeisen 15 vuoden aikana pystyneet hankkimaan satoja paikallisia lääkäri- ja hammaslääkäriasemia, minkä seurauksena hinnat ovat ostetuissa lääkäriasemissa nousseet keskimäärin 10–20 % ja laboratorio- ja kuvantamispalveluissa pahimmillaan jopa 50 %. Hintojen nousu heijastuu myös julkisen sektorin palveluostoihin ja kasvattaa julkisia menoja.
• Kaikissa muissa Pohjoismaissa sekä useissa muissakin EU-maissa viranomainen voi tarvittaessa tutkia myös liikevaihtorajojen alittavia yrityskauppoja niin kutsutun otto-oikeuden perusteella.

Lisätietoja

• Kartellit rajoittavat kilpailua, nostavat hintoja ja vähentävät kannustimia innovaatioille. Tämän seurauksena tuottavuuden kasvu hidastuu, investoinnit vähenevät ja talouskasvun edellytykset heikkenevät. Kartellit lisäävät myös julkisen sektorin kustannuksia markkinoilla, joilta valtio, kunnat ja hyvinvointialueet hankkivat palveluja, tavaroita ja urakoita.
• Valvonnan resurssit ovat supistuneet valtionhallinnon säästötoimenpiteiden seurauksena. Kartellivalvonnan vahvistaminen hyödyttäisi koko yhteiskuntaa ja parantaisi julkisen talouden tilaa. Samalla se hillitsisi kustannuspaineita ja vahvistaisi talouden tehokkuutta. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana KKV on kerännyt seuraamusmaksuina valtion kassaan 231 miljoonaa euroa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä kilpailuvalvontaan osoitettuihin määrärahoihin (121,4 miljoonaa euroa) verrattuna.

Lisätietoja

• Yritystuilla voidaan korjata markkinapuutteita, tukea talouden rakennemuutosta ja vahvistaa tuottavuuden kasvua. Yritystuet voivat kuitenkin kohdentua heikosti tuottaville yrityksille, vääristää kilpailua tai valua hankkeisiin, joissa niiden vaikutus jää vähäiseksi.  Tällöin julkisia varoja ei kohdenneta mahdollisimman vaikuttavasti, ja talouden rakenteellinen uudistuminen hidastuu.
• Tarve parantaa yritystukien vaikuttavuutta on tunnistettu laajasti, mutta on erimielisyyttä siitä, miten karsiminen tulisi kohdentaa ja mistä se pitäisi aloittaa.

Lisätietoja

• Julkiset hankinnat kustantavat julkiselle sektorille lähes 40 miljardia euroa vuodessa. Puoleen julkisista hankinnoista saadaan kolme tarjousta tai vähemmän. Heikko kilpailu nostaa hankintojen kustannuksia ja heikentää julkisten varojen vaikuttavuutta. Useampien tarjousten saaminen voi tutkimusten mukaan tuoda yhteensä jopa satojen miljoonien eurojen vuosittaiset säästöt.
• Hankintalaki sallii toistaiseksi voimassa olevat hankintasopimukset, jolloin hankintayksikkö voi ostaa tuotteita tai palveluita ilman uudelleen kilpailutusta jopa useiden vuosikymmenien ajan. Toistaiseksi voimassa olevien sopimuksien käyttöä ei nykyään seurata. Pitkään kilpailuttamatta jatkuvat sopimukset voivat vähentää kilpailupainetta, nostaa kustannuksia ja hidastaa palveluiden kehittymistä.
  Kilpailuttaminen voisi tuoda merkittäviä säästöjä ja parantaa hankittujen palvelujen laatua.
• Suunnitteilla olevan Valtiokonttorin hankintatietovarannon avulla voidaan seurata, mitkä hankinnat kilpailutetaan, miten paljon julkisiin hankintoihin käytetään rahaa ja mitä rahoilla hankitaan. Tietovarannon hyödyt syntyvät kuitenkin vasta, kun tietoa analysoidaan systemaattisesti ja hyödynnetään hankintakäytäntöjen kehittämisessä.

Lisätietoja

• Yksityiset sote-yritykset tarjoavat yksityis- ja yritysasiakkaille työterveyspalveluja sekä yksityisiä lääkäri-, hammaslääkäri- ja kuntoutuspalveluja. Lisäksi ne tuottavat julkiselle sektorille ostopalveluita. SOTE-markkinoiden toimivuus vaikuttaa suoraan kotitalouksien, työnantajien, hyvinvointialueiden ja Kelan kustannuksiin sekä julkisten varojen tehokkaaseen käyttöön. Yksityisen palveluntuotannon arvo oli vuonna 2023 yli 5 miljardia euroa.
• Yksityinen sote-markkina on hyvin keskittynyt. Neljän suurimman toimijan osuus sote-palveluiden markkinasta on noin 75 prosenttia. Valtaosa keskittymiseen johtaneista terveysalan yrityskaupoista on jäänyt yrityskauppavalvonnan ulkopuolelle. Heikko kilpailu vähentää kannustimia tehostaa toimintaa ja kehittää uusia palveluita, mikä heikentää pitkällä aikavälillä tuottavuuden kasvua.
• Markkinan keskittyminen on johtanut useiden kymmenien prosenttien hintojen nousuun. Keskittyminen heijastuu myös julkisen sektorin kustannuksiin, sillä hyvinvointialueet ja Kela hankkivat ulkoistettuja palveluita yksityisiltä markkinoilta. Keskittyminen korostaa tarvetta tehokkaille ja kilpailua lisääville hankintakäytännöille kuten etusijajärjestyksen ja tarvittaessa hintakattojen käytölle.
• Monikanavarahoitus ei ole kustannustehokas tapa rahoittaa sote-palvelut vaan julkisia varoja olisi mahdollista kohdentaa vaikuttavammin. Kela-korvausten hyödyt kohdentuvat merkittävin osin suurituloisille asiakkaille ja palveluntarjoajille. Kelan järjestämät kuntoutuspalvelut puolestaan täydentävät hyvinvointialueiden palveluvalikoimaa. Nykymallissa kuitenkin sekä hyvinvointialueilta että Kelalta puutuu kannustin järjestää päällekkäiset palvelut tehokkaasti.

Lisätietoja

• Apteekkijärjestelmä vaikuttaa suoraan sekä kuluttajien lääkekustannuksiin että julkisiin menoihin. Lääketurvallisuuden ja maanlaajuisen saatavuuden turvaaminen on johtanut apteekkimarkkinan hyvin monimutkaiseen sääntelyyn ja heikkoon kustannustehokkuuteen.
• Nykyinen järjestelmä toteuttaa huonosti alkuperäistä tehtäväänsä apteekkien välisenä tulojen tasaajana sekä kuluttajien ja yhteiskunnan lääkekustannusten hillitsijänä.
• Apteekkien keskimääräiset voitot on toistuvasti havaittu verrattain korkeiksi, ja ne myös vaihtelevat suuresti. Lisäksi vapaakaupan tuotteet eli muut kuin lääkkeet muodostavat merkittävän osan liiketoiminnan kokonaistuloksesta.
• Monitahoinen apteekkilupien sääntely vaikeuttaa toimialan kehitystä kohti parempaa kustannustehokkuutta, apteekkipalveluiden saatavuutta ja uusien toimintamallien syntymistä. Esimerkiksi verkkoapteekki edellyttää apteekkilupaa eli vain kivijalka-apteekin yhteyteen voi perustaa verkkoapteekin.

Lisätietoja

• Rahapelaaminen on vähentynyt, mutta riskitason pelaaminen on yleistynyt. Rahapelihaitat aiheuttavat merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia sekä kustannuksia yksilöille, läheisille ja yhteiskunnalle.
• Suomessa siirrytään lisenssijärjestelmään, jonka myötä verkossa tarjottavat rahapelit kuten nettikasinot ja urheiluvedonlyönti avautuvat kilpailulle.
• Ilman riittäviä suojatoimia lisenssijärjestelmä voi lisätä merkittävästi rahapelihaittoja, ylivelkaantumista ja muita pelaamisesta aiheutuvia yhteiskunnallisia kustannuksia.

Lisätietoja

• Kuluttaja-asiamiehen tehokas toiminta kitkee epäasianmukaisia käytäntöjä, turvaa yritysten tasapuolista kohtelua ja edistää kuluttajien oikeuksien toteutumista.
• Verkkoon ja digitaaliseen ympäristöön siirtynyttä markkinointia, kaupankäyntiä ja asiointia on pystyttävä seuraamaan ja analysoimaan yhä paremmin. Yritykset tarvitsevat myös linjauksia ja ohjeistusta uuden lainsäädännön soveltamisesta.
• Kuluttaja-asiamiehen valvottavaksi on tullut ja tulee jatkuvasti uutta lainsäädäntöä, mutta resurssit ovat päinvastoin supistuneet valtionhallinnon säästötoimenpiteiden seurauksena

Lisätietoja

Kuluttajakaupan riidat haittaavat yritysten liiketoimintaa ja vähentävät kuluttajien halukkuutta tehdä ostopäätöksiä. Toimiva riidanratkaisu tukee markkinoiden toimintaa ja talouden kasvua.

• Nopein ja edullisin tapa ratkaista riitoja on kuluttajaneuvonta.
• KKV:n neuvontapalvelu on kuluttajariitojen ensisijainen käsittelykanava ja julkisen sektorin kustannustehokkain tapa ratkaista riitoja.
• Neuvonta ehkäisee riitojen pitkittymistä ja vähentää riitojen siirtymistä kuluttajariitalautakuntaan ja käräjäoikeuksiin, joissa käsittely on hitaampaa ja huomattavasti kalliimpaa sekä osapuolille että julkiselle sektorille.

Lisätietoja

• Riidattomien velkomusasioiden käsittely on tarkoitettu selviin ja riidattomiin saataviin. Käytännössä menettelyä käytetään kuitenkin myös tilanteissa, joissa saatavan peruste on epäselvä tai riitainen. Tämän seurauksena kuluttajat voivat joutua maksamaan perusteettomia tai puutteellisesti selvitettyjä vaatimuksia.
• Käräjäoikeudessa ratkaistiin vuoden 2024 aikana riita-asioita 448 747 kappaletta. Näistä summaarisia asioita oli 438 137 kappaletta eli miltei 98 %. Menettelyllä on siten poikkeuksellisen suuri merkitys kuluttajien oikeusturvan kannalta.
•  Riidattomat eli summaariset velkomuskanteet on tarkoitettu vain selviin ja riidattomiin asioihin, jotka liittyvät esimerkiksi maksamattomiin luottoihin tai laskuihin.
• Kuluttaja-asiamiehen valvontatapaukset ja avustustoiminnasta saadut kokemukset sekä KKV:n tutkimus osoittavat, että menettelyä käytetään myös riitaisissa ja perusteeltaan epäselvissä asioissa.
• Kuluttajavelallisilla on vain harvoin osaamista tai kuluriskin vuoksi uskallusta vastustaa velkomuskannetta. Kantajan kannalta summaarinen menettely on helppo, halpa ja lähes riskitön, mikä luo kannustimen esittää myös riitaisia ja perusteettomia vaatimuksia. Nykyinen järjestelmä luo kantajalle vahvan kannustimen käyttää summaarisia menettelyjä myös tilanteissa, joissa asia ei tosiasiassa ole riidaton.

Lisätietoja

• Ikäihmiset joutuvat muita useammin aggressiivisen kotimyynnin kohteeksi. Kotimyynnissä ikäihmiselle voidaan myydä tarpeettomia ja ylihintaisia tuotteita. Lisäongelmia tuo esimerkiksi se, ettei asiakaspalveluun saa yhteyttä.
• Erityisesti remonttien ja muiden suurten hankintojen yhteydessä on havaittu tapauksia, joissa kuluttajan heikentynyttä toimintakykyä tai haavoittuvaa asemaa on käytetty hyväksi.
• Nykyinen lainsäädäntö ei suojaa riittävästi toimintakyvyltään heikentyneitä kuluttajia kotimyynnissä, sillä tällä hetkellä myyjän aggressiivinen menettely ei tee sopimuksesta suoraan pätemätöntä.

Lisätietoja

• Julkisesti tuettuihin taksikyyteihin käytetään vuosittain noin puoli miljardia euroa.
• Taksikyytien järjestämis- ja kilpailuttamistavat poikkeavat toisistaan merkittävästi eri alueilla ja erityyppisissä kuljetuksissa. Tällä hetkellä ei ole käsitystä siitä, mikä olisi tehokkain tapa järjestää taksikyydit missäkin tilanteessa.
• KKV:n ja Kelan tutkimusten perusteella Kela-kyytien kilpailutukset ovat johtaneet yli 100 miljoonan euron säästöihin julkiselle sektorille verrattuna malliin, jossa kyytejä ei kilpailutettu. Kevään 2026 Kela-kyytien kilpailutuksessa hintataso putosi vielä merkittävästi aiempia kilpailutuksia alemmalle tasolle. Vastaavia säästöjä voi olla mahdollista saada myös muissa julkisesti tuetuissa taksikyydeissä.

Lisätietoja

• Alueellinen henkilöjunaliikenne on tarkoitus kilpailuttaa vuoden 2030 jälkeen. Onnistuessaan kilpailutus laskee operointikustannuksia, parantaa kustannustehokkuutta ja mahdollistaa uusien rautatieoperaattoreiden tulon markkinoille, mikä voi edistää markkinaehtoisen junaliikenteen kilpailua.
• Valtio rahoittaa kokonaan nykyisen ostoliikenteen myös jatkossa. Tämä ei tue kilpailutuksen tavoitteita. Linjaus myös asettaa alueet keskenään eriarvoiseen asemaan.

Lisätietoja